< Joosuan 7 >

1 Mutta Israelin lapset horjahtivat kovin kirotussa kalussa; sillä Akan Karmin poika, Saddin pojan, Seran pojan, Juudan sukukunnasta, otti jotakin kirottua, niin julmistui Herran viha Israelin lasten päälle.
Jo-Israel ne ok obedo jo-ratiro kaluwore gi gik mane owal ni Jehova Nyasaye. Ngʼat mane nyinge Akan wuod Karmi, ma wuod Zabdi, ma wuod Zera, mar dhood Juda nokawo moko kuom gik mane owalgi. Omiyo Jehova Nyasaye nobedo gi mirima gi jo-Israel.
2 Ja Josua lähetti miehiä Jerihosta Aihin päin, joka on BetAvenin tykönä itäänpäin Betelistä, ja puhui heille, sanoen: menkäät ja vaotkaat maata; niin he menivät ja vakosivat Ain.
Kane Joshua ooro ji koa Jeriko mondo odhi Ai, mantiere but Beth Aven yo podho chiengʼ mar Bethel nokonegi niya, “Dhiuru kendo utim nonro ma lingʼ-lingʼ mar gwengʼno.” Omiyo jogo nodhi mi ginono Ai lingʼ-lingʼ.
3 Sitte palasivat he jälleen Josuan tykö ja sanoivat hänelle: älä anna kaikkea kansaa sinne mennä, mutta vaivoin kaksi eli kolmetuhatta miestä menkään ja lyökään Ain, ettei kaikkea kansaa hukkaan sinne vaivattaisi; sillä he ovat harvat.
Kane gidwogo ir Joshua, negiwachone niya, “Ji duto ok onego dhi kedo gi jo-Ai. To or ji alufu ariyo kata adek mondo odhi okawe kendo kik oket ji obed mool nikech nitiere mana ji manok kuno.”
4 Niin meni sinne kansasta liki kolmetuhatta miestä, ja he pakenivat Ain kaupungin miesten edestä.
Omiyo ji madirom alufu adek ema nodhi, to jo-Ai noriembogi,
5 Ja ne miehet Aista löivät heistä liki kuusineljättäkymmentä miestä, ja ajoivat heitä portista takaa Sabarimiin asti, ja löivät heitä tiellä paetessa; niin kansan sydän hämmästyi ja tuli niinkuin vesi.
mi ji madirom piero adek gauchiel nonegi. Ne giriembo jo-Israel koa e dhoranga dala maduongʼ nyaka kama nitiere kite mopa kendo neginegogi e holo. Mano nomiyo kihondko nogoyogi ma gipodho.
6 Ja Josua repäisi vaatteensa ja hän lankesi maahan kasvoillensa Herran arkin eteen hamaan ehtooseen asti, hän ja Israelin vanhimmat; ja he heittivät tomua päänsä päälle.
Bangʼe Joshua noyiecho lepe mi opodho auma e nyim Sandug Muma mar Jehova Nyasaye, moriyo kanyo nyaka odhiambo. Jodong Israel bende notimo kamano kendo ne giolo buru e wigi.
7 Ja Josua sanoi: Ah Herra, Herra, miksis tämän kansan annoit olleenkaan tulla Jordanin ylitse, antaakses meitä Amorilaisten käsiin, hukuttaakses meitä? jospa me olisimme tyytyneet ja pysähtyneet sille puolelle Jordania!
Joshua nowacho niya, “Yaye, Jehova Nyasaye Manyalo Gik Moko Duto, ere gima omiyo isekelo jogi loka mar aora Jordan mana ni mondo ichiwgi e lwet jo-Amor mondo itiekgi? Mad ne gik mane wan-go loka cha romwa kendo wasik kuno!
8 Voi minun Herrani, mitä minun pitää sanoman, että Israel selkänsä kääntää vihollistensa puoleen?
Yaye, Ruoth Nyasaye, en angʼo ma dwawachi ka jo-Israel oseriemb gi wasikgi kama?
9 Kuin Kanaanealaiset ja kaikki maan asuvaiset sen kuulevat, niin he piirittävät meidät ja hävittävät meidän nimemme maan päältä; mitäs siis teet sinun suurella nimelläs?
Jo-Kanaan gi jopinyni mamoko biro winjo kuom wachni kendo gibiro monjowa mi gitiekwa e pinyni. Angʼo ma nitim mondo ires nyingi maduongʼni?”
10 Niin sanoi Herra Josualle: nouse, miksi niin makaat kasvoillas?
Jehova Nyasaye nowacho ni Joshua niya, “Chungʼ malo! Angʼo ma ikulone wiyi piny ka?
11 Israel on syntiä tehnyt ja rikkonut minun liittoni, jonka minä käskin heille, ja ottivat kirottua, ja varastivat, ja valhettelivat, ja panivat kaluinsa sekaan.
Jo-Israel osetimo richo, kendo giseketho singruokna mane achikogi mondo giriti. Gisekawo bath gik moko mane owal, gisekwalo, giseriambo, kendo gisekawo gigo mokwer ma giriwo gi gig-gi giwegi.
12 Ei Israelin lapset voi seisoa vihamiestensä edessä, vaan kääntävät selkänsä vihollistensa puoleen; sillä he ovat kirouksessa. En minä enää ole teidän kanssanne, jollette hukuta kirottua teidän keskeltänne.
Mano emomiyo jo-Israel ok nyal loyo wasikgi; giloko ngʼegi kendo giringo nikech oseketgi gir kethruok. Ok anabed kodu makmana ka uketho gigo manie dieru mowal ni kethruok.
13 Nouse, ja pyhitä kansa ja sano: pyhittäkäät teitänne huomeneen saakka; sillä näin sanoo Herra Israelin Jumala: kirous on sinun keskelläs Israel, sentähden et sinä ole seisovainen vihamiestes edessä, siihenasti kuin te kirouksen siirrätte pois teidän seastanne.
“Aa malo mondo inyis jo-Israel opwodhre kinyisogi ni, ‘Pwodhreuru kuikoru ni odiechiengʼ ma kiny nikech Jehova Nyasaye ma Nyasach Israel wacho kama: Gik mowal ne Jehova Nyasaye nitie e dieru, yaye Israel, omiyo kapod ok ugolo gigo kuomu, to ok unulo wasiku.
14 Ja teidän pitää varhain huomeneltain käymän edes teidän sukukuntainne jälkeen: ja jonka sukukunnan päälle Herran arpa lankee, sen pitää käymän edes perhekuntainsa jälkeen: ja jonka perhekunnan päälle Herran arpa lankee, sen pitää käymän edes huonettensa jälkeen: ja jonka huoneen päälle Herran arpa lankee, pitää käymän edes kukin perheenisäntä toinen toisensa jälkeen.
“‘Wuoguru gokinyi dhoot ka dhoot. Dhoot ma Jehova Nyasaye noyier biro biro e nyime anywola ka anywola, to anywola ma Jehova Nyasaye noyier biro biro e nyime dala ka dala, kendo dala ma Jehova Nyasaye noyier biro biro e nyime ngʼato ka ngʼato.
15 Ja pitää tapahtuman, että joka löydetään ryhtyneeksi johonkuhun kirottuun kaluun, se pitää tulella poltettaman ja kaikki mitä hänellä on, että hän Herran liiton on rikkonut ja tehnyt hulluuden Israelissa.
Ngʼatno mani maki gi gigo mowal notieki gi mach, kaachiel gi gige duto, nikech oseketho singruok mar Jehova Nyasaye kendo osetimo gima mono e piny Israel!’”
16 Niin nousi Josua varhain huomeneltain ja toi Israelin edes, yhden sukukunnan toisen jälkeen; ja arpa lankesi Juudan sukukunnan päälle.
Kinyne gokinyi mangʼich Joshua noluongo jo-Israel gi dhoutgi, kendo Juda noyier.
17 Ja kuin hän Juudan sukukunnan toi edes, lankesi arpa Serahilaisten perhekunnalle, ja kuin hän toi Serahilaisten perhekunnan edes, yhden perheenisännän toisen jälkeen, lankesi arpa Saddille.
Anywola mar Juda nobiro, mi oyier joka Zera. Joka Zera nobiro ot ka ot mi od Zabdi ema noyier.
18 Ja kuin hän toi edes hänen huoneensa miesluvun jälkeen, niin lankesi arpa Akanille, Karmin pojalle, Saddin pojan, Seran pojan, Juudan sukukunnasta.
Kane ogolo ngʼato ka ngʼato kuom joka Zabdi, to Akan wuod Karmi, ma wuod Zimri, ma wuod Zera mar dhood Juda ema noyier.
19 Ja Josua sanoi Akanille: minun poikani, anna Herralle Israelin Jumalalle kunnia ja anna hänelle ylistys, ja ilmoita minulle mitäs teit, ja älä salaa sitä minulta.
Bangʼ mano, Joshua nowachone Akan niya, “Wuoda, mi Jehova Nyasaye ma Nyasach Israel duongʼ gi pak. Nyisa gima isetimo kendo kik ipanda.”
20 Silloin vastasi Akan Josualle ja sanoi: totisesti olen minä syntiä tehnyt Herraa Israelin Jumalaa vastaan: niin ja niin minä tein.
Akan nodwoke niya, “En adier! Asetimone Jehova Nyasaye ma Nyasach Israel richo. Ma e gima asetimo:
21 Minä näin saaliissa yhden kalliin Babelin hameen, ja kaksisataa sikliä hopiaa, ja kultaisen kielen, joka painoi viisikymmentä sikliä, joita minun mieleni teki, ja minä otin ne; ja katso, se on kaivettu maahan keskellä minun majaani ja hopia sen alla.
Kane aneno gik miketho kaka njora maber moa Babulon, gi fedha ma pekne dirom kilo ariyo, to gi dhahabu ma pekne oromo nus kilo, to chunya nogombogi mi akawogi kendo apandogi e bwo lowo ei hemba ka fedha ema oket piny mogik.”
22 Niin Josua lähetti sinne sanansaattajat, ja ne juoksivat majaan; ja katso, se oli kaivettu hänen majaansa ja hopia sen alla.
Omiyo Joshua nooro joote mi giringo e hema kendo ne giyudogi mana kaka gin, kopandgi e hembe, ka fedha ema oket piny mogik.
23 Ja he ottivat ne majasta, ja veivät ne Josuan ja kaikkein Israelin lasten tykö, ja panivat ne Herran eteen.
Negigolo gigo koa e hema, mi gikelogi ni Joshua kod jo-Israel duto kendo gipedhogi oko e nyim Jehova Nyasaye.
24 Niin otti Josua ja koko Israel hänen kanssansa Akanin Seran pojan, ja hopian, ja hameen, ja kultaisen kielen, hänen poikansa ja tyttärensä, hänen härkänsä, aasinsa ja lampaansa, hänen majansa ja kaikki mitä hänen omansa oli, ja veivät ne Akorin laaksoon.
Bangʼ mano Joshua, kaachiel gi jo-Israel duto nokawo Akan ma nyakwar Zera, gi fedha, gi njora, gi dhahabu, yawuote kod nyige, dhok, punde kod rombe, hembe kod gigo duto ma en godo mi giterogi nyaka e holo mar Akor.
25 Ja Josua sanoi: miksis meitä murheelliseksi saatit? saattakoon Herra sinun merheelliseksi tänäpäivänä. Ja koko Israel kivitti heitä kuoliaaksi, ja polttivat heidät tulella sitte kuin he olivat heidän kivittäneet.
Joshua nowacho niya, “Angʼo momiyo isekelo masira machal kama kuomwa? In bende Jehova Nyasaye biro keloni masira.” Bangʼe jo-Israel duto nochielo Akan kod joge gi kite, kendo ne giwangʼe kaachiel gi joge.
26 Ja sitte tekivät he suuren kiviroukkion heidän päällensä, joka vielä on tähän päivään asti. Niin lakkasi Herran vihan julmuus. Siitä kutsutaan se paikka Akorin laaksoksi tähän päivään asti.
Bangʼ mano ne gidhuro kite kuom Akan, ma mano pod ni kamano nyaka chil kawuono. Eka mirima mar Jehova Nyasaye norumo. Kuom mano kanyo pod iluongo ni Holo mar Akor nyaka chil kawuono.

< Joosuan 7 >