Joosuan 7
1 Mutta Israelin lapset horjahtivat kovin kirotussa kalussa; sillä Akan Karmin poika, Saddin pojan, Seran pojan, Juudan sukukunnasta, otti jotakin kirottua, niin julmistui Herran viha Israelin lasten päälle.
Toe Israel kaminawk loe tangoeng ih hmuennawk pongah, oepthok ah khosah o ai; Judah acaeng thung ih Zerah capa Zabdi, Zabdi capa Karmi, Karmi capa Akhaan mah thoemto hmuennawk to lak; to pongah Angraeng palungphuihaih Israel kaminawk nuiah oh.
2 Ja Josua lähetti miehiä Jerihosta Aihin päin, joka on BetAvenin tykönä itäänpäin Betelistä, ja puhui heille, sanoen: menkäät ja vaotkaat maata; niin he menivät ja vakosivat Ain.
Joshua mah Jeriko vangpui hoiah Bethel ni angyae bangah kaom, Beth-Aven taeng ih Ai vangpui ah kami to patoeh, nihcae khaeah, Caeh oh tahang loe prae to khen oh, tiah a naa. To pongah kaminawk loe caeh o tahang moe, Ai vangpui to khet o.
3 Sitte palasivat he jälleen Josuan tykö ja sanoivat hänelle: älä anna kaikkea kansaa sinne mennä, mutta vaivoin kaksi eli kolmetuhatta miestä menkään ja lyökään Ain, ettei kaikkea kansaa hukkaan sinne vaivattaisi; sillä he ovat harvat.
Kaminawk loe Joshua khae amlaem o let, anih khaeah, Ai vangpui tuk hanah kami boih caeh angai mak ai; vangpui tuk hanah kami sang hnetto maw, sang thumto maw patoeh ah; kami zetta ni oh o, to pongah kaminawk boih patangsak hmah, tiah a naa o.
4 Niin meni sinne kansasta liki kolmetuhatta miestä, ja he pakenivat Ain kaupungin miesten edestä.
To pongah kami sang thumto caeh o tahang; toe nihcae loe Ai vangpui kaminawk hmaa ah cawnh o.
5 Ja ne miehet Aista löivät heistä liki kuusineljättäkymmentä miestä, ja ajoivat heitä portista takaa Sabarimiin asti, ja löivät heitä tiellä paetessa; niin kansan sydän hämmästyi ja tuli niinkuin vesi.
Ai vangpui ih kaminawk mah nihcae thung ih kami quithum, tarukto hum pae o; nihcae to vangpui khongkha hoi Shebarim karoek to patom o moe, to ahmuen hoi anghumh o tathuk naah hum o pongah, kaminawk ih palungthin loe tui baktiah amkaw.
6 Ja Josua repäisi vaatteensa ja hän lankesi maahan kasvoillensa Herran arkin eteen hamaan ehtooseen asti, hän ja Israelin vanhimmat; ja he heittivät tomua päänsä päälle.
To naah Joshua loe angmah ih kahni to asih moe, Angraeng ih thingkhong hmaa ah long ah akuep, niduem khoek to to tiah oh; Israel kacoehtanawk doeh anih hoi nawnto to tiah oh o, lu nuiah maiphu ang phuih o.
7 Ja Josua sanoi: Ah Herra, Herra, miksis tämän kansan annoit olleenkaan tulla Jordanin ylitse, antaakses meitä Amorilaisten käsiin, hukuttaakses meitä? jospa me olisimme tyytyneet ja pysähtyneet sille puolelle Jordania!
Joshua mah, Aw Angraeng Sithaw, Tipongah kaicae hae Amor kaminawk ban ah paek moe, kaicae humsak hanah, hae kaminawk hae Jordan vapui nang katsak loe? Poeknawmhaih hoiah Jordan vapui yaeh ah ka oh o duem nahaeloe hae tiah om mak ai!
8 Voi minun Herrani, mitä minun pitää sanoman, että Israel selkänsä kääntää vihollistensa puoleen?
Aw Angraeng, Israel kaminawk loe vaihi nihcae ih misanawk mah patom o boeh pongah, kawbangmaw ka tih han boeh?
9 Kuin Kanaanealaiset ja kaikki maan asuvaiset sen kuulevat, niin he piirittävät meidät ja hävittävät meidän nimemme maan päältä; mitäs siis teet sinun suurella nimelläs?
Kanaan kaminawk hoi to prae thungah kaom kaminawk mah, to tamthang to thaih o naah, kaicae hae na takui o ueloe, kaicae ih ahmin hae long nui hoiah anghmaa o sak ving tih boeh; to tiah nahaeloe lensawk na hmin hanah kawbangmaw na sak han? tiah a naa.
10 Niin sanoi Herra Josualle: nouse, miksi niin makaat kasvoillas?
Angraeng mah Joshua khaeah, Angthawk tahang ah; tipongah long ah na tabok loe?
11 Israel on syntiä tehnyt ja rikkonut minun liittoni, jonka minä käskin heille, ja ottivat kirottua, ja varastivat, ja valhettelivat, ja panivat kaluinsa sekaan.
Israel kami mah zaehaih sak boeh, pazui o hanah ka paek ih lok to nihcae mah aek o; tangoeng ih hmuen to a lak o, paquk o; aling koehhaih palungthin hoiah angmacae ih hmuenmae salakah a suek o.
12 Ei Israelin lapset voi seisoa vihamiestensä edessä, vaan kääntävät selkänsä vihollistensa puoleen; sillä he ovat kirouksessa. En minä enää ole teidän kanssanne, jollette hukuta kirottua teidän keskeltänne.
To pongah Israel kaminawk loe tangoeng ih kami ah oh o moe, angmacae misa hmaa ah angdoe o thai ai; hnukbang ah a cawnh o boeh; nangcae thungah kaom tangoeng ih kami to na hum o ai karoek to, nangcae khaeah ka om mak ai boeh.
13 Nouse, ja pyhitä kansa ja sano: pyhittäkäät teitänne huomeneen saakka; sillä näin sanoo Herra Israelin Jumala: kirous on sinun keskelläs Israel, sentähden et sinä ole seisovainen vihamiestes edessä, siihenasti kuin te kirouksen siirrätte pois teidän seastanne.
Angthawk loe, kaminawk to amprikcaisak ah; khawnbang hanah nangmacae hoi nangmacae to amprikcai oh; Israel Angraeng Sithaw mah hae tiah lokthuih; Aw Israel, nangcae salakah tangoeng ih hmuen to oh; to tangoeng ih hmuen to nangmacae thung hoi na takhoe o ving ai karoek to, na misanawk pazawk o thai hanah, nihcae hmaa ah nang doe o thai mak ai.
14 Ja teidän pitää varhain huomeneltain käymän edes teidän sukukuntainne jälkeen: ja jonka sukukunnan päälle Herran arpa lankee, sen pitää käymän edes perhekuntainsa jälkeen: ja jonka perhekunnan päälle Herran arpa lankee, sen pitää käymän edes huonettensa jälkeen: ja jonka huoneen päälle Herran arpa lankee, pitää käymän edes kukin perheenisäntä toinen toisensa jälkeen.
To pongah akhawn bangah acaeng kami maeto pacoeng maeto tacawt oh; acaeng maeto pacoeng maeto hmabang ah tacawt oh, Angraeng mah zaehaih sah acaeng to patuek tih; to pacoengah imthung takoh maeto pacoeng maeto hmabang ah tacawt oh, Angraeng mah zaehaih sah imthung takoh to patuek tih, to pacoengah imthung takoh thung ih kami maeto pacoeng maeto tacawt oh,
15 Ja pitää tapahtuman, että joka löydetään ryhtyneeksi johonkuhun kirottuun kaluun, se pitää tulella poltettaman ja kaikki mitä hänellä on, että hän Herran liiton on rikkonut ja tehnyt hulluuden Israelissa.
tangoeng ih hmuen la kami to hmai hoiah qoeng oh; anih loe Angraeng lokkamhaih to aek moe, Israel kaminawk salakah azat thok hmuen a sak pongah, angmah hoi a tawnh ih hmuennawk boih hmai hoi nawnto qoeng oh, tiah a naa.
16 Niin nousi Josua varhain huomeneltain ja toi Israelin edes, yhden sukukunnan toisen jälkeen; ja arpa lankesi Juudan sukukunnan päälle.
Joshua loe khawnbang khawnthaw ah angthawk moe, Israel acaeng boih maeto pacoeng maeto hmabang ah tacawtsak, to naah Anih mah zaehaih sah acaeng loe Judah ni, tiah patuek.
17 Ja kuin hän Juudan sukukunnan toi edes, lankesi arpa Serahilaisten perhekunnalle, ja kuin hän toi Serahilaisten perhekunnan edes, yhden perheenisännän toisen jälkeen, lankesi arpa Saddille.
Judah acaengnawk hmabang ah tacawt o; nihcae thungah Zarhi imthung takoh mah zaehaih sak, tiah patuek; Zarhi imthung takoh thung ih kami maeto pacoeng maeto hmabang ah tacawtsak naah, Zabdi mah zaehaih sak, tiah patuek.
18 Ja kuin hän toi edes hänen huoneensa miesluvun jälkeen, niin lankesi arpa Akanille, Karmin pojalle, Saddin pojan, Seran pojan, Juudan sukukunnasta.
Joshua mah anih ih caanawk to maeto pacoeng maeto hmabang ah tacawtsak naah, Judah acaeng Zerah capa Zabdi, Zabdi capa Karmi, Karmi capa Akaan mah zaehaih sak, tiah patuek.
19 Ja Josua sanoi Akanille: minun poikani, anna Herralle Israelin Jumalalle kunnia ja anna hänelle ylistys, ja ilmoita minulle mitäs teit, ja älä salaa sitä minulta.
To naah Joshua mah Akaan khaeah, Ka capa, Israel Angraeng Sithaw khaeah lensawkhaih paek loe, anih khaeah zaehaih taphong ah; na sak ih hmuen to vaihi na thui ah, angphat hmah, tiah a naa.
20 Silloin vastasi Akan Josualle ja sanoi: totisesti olen minä syntiä tehnyt Herraa Israelin Jumalaa vastaan: niin ja niin minä tein.
Akaan mah, Israel Angraeng Sithaw hmaa ah ka zae boeh; hae hmuen hae ka sak moeng boeh;
21 Minä näin saaliissa yhden kalliin Babelin hameen, ja kaksisataa sikliä hopiaa, ja kultaisen kielen, joka painoi viisikymmentä sikliä, joita minun mieleni teki, ja minä otin ne; ja katso, se on kaivettu maahan keskellä minun majaani ja hopia sen alla.
paro ih hmuennawk thungah Babylon kaminawk ih kahni, phoisa shekel cumvai hnetto hoi sui kae shekel quipangato ka hnuk naah ka khit moe, ka lak tangak boeh, khenah, to hmuennawk loe ka ohhaih kahni im long thungah ka hawk, phoisa loe athung koek ah oh, tiah a naa.
22 Niin Josua lähetti sinne sanansaattajat, ja ne juoksivat majaan; ja katso, se oli kaivettu hänen majaansa ja hopia sen alla.
To pongah Joshua mah kaminawk to patoeh, kaminawk loe a ohhaih kahni im ah karangah cawnh o; khenah, a ohhaih im long thungah hawk ih phoisa to a hnuk o.
23 Ja he ottivat ne majasta, ja veivät ne Josuan ja kaikkein Israelin lasten tykö, ja panivat ne Herran eteen.
Anih imthung ih hmuennawk to lak o moe, Joshua hoi Israel kaminawk boih khaeah sin o pacoengah, Angraeng hmaa ah a suek o.
24 Niin otti Josua ja koko Israel hänen kanssansa Akanin Seran pojan, ja hopian, ja hameen, ja kultaisen kielen, hänen poikansa ja tyttärensä, hänen härkänsä, aasinsa ja lampaansa, hänen majansa ja kaikki mitä hänen omansa oli, ja veivät ne Akorin laaksoon.
To naah Joshua mah Israel kaminawk hoi nawnto Zerah capa Akaan, phoisa, kahni, sui kae, a capanawk hoi a canunawk, anih ih maitawnawk, laa hrangnawk, tuunawk, a ohhaih kahni im hoi a tawnh ih hmuennawk boih lak pae o moe, Akhor azawn ah a sinh o.
25 Ja Josua sanoi: miksis meitä murheelliseksi saatit? saattakoon Herra sinun merheelliseksi tänäpäivänä. Ja koko Israel kivitti heitä kuoliaaksi, ja polttivat heidät tulella sitte kuin he olivat heidän kivittäneet.
Joshua mah, Tipongah raihaih nang paek loe? Vaihni Angraeng mah raihaih na paek toeng tih, tiah a naa. To naah Israel kaminawk boih mah anih to thlung hoiah vah o, thlung hoiah vah o pacoengah, hmai hoiah qoeng o.
26 Ja sitte tekivät he suuren kiviroukkion heidän päällensä, joka vielä on tähän päivään asti. Niin lakkasi Herran vihan julmuus. Siitä kutsutaan se paikka Akorin laaksoksi tähän päivään asti.
Akaan nuiah thlung kapop ah pakhueng o; to thlung loe vaihni ni khoek to oh vop. To naah Angraeng palungphuihaih to dip. To pongah to ahmuen to vaihni ni khoek to Akhor ih azawn, tiah kawk o.
