Joosuan 24
1 Ja Josua kokosi kaikki Israelin sukukunnat Sikemiin, ja kutsui edes vanhimmat Israelissa, päämiehet, tuomarit ja esimiehet; ja kuin he olivat seisatetut Jumalan eteen,
Yosiua da Isala: ili fi huluane Siegeme moilai bai bagadega gilisi. E da asigilai dunu, ouligisu dunu, fofada: su dunu amola Isala: ili ouligisu dunu misa: ne sia: i. Ilia da Hina Godema misi.
2 Sanoi Josua kaikelle kansalle: näin sanoo Herra Israelin Jumala: teidän isänne asuivat entiseen aikaan sillä puolella virtaa, Tara, Abrahamin ja Nahorin isä, ja palvelivat muita jumalia.
Yosiua da dunu huluanema amane sia: i, “Hina Gode, Isala: ili fi ilia Gode da amane sia: sa, ‘Hemonega dilia aowalali da Iufala: idisi Hano na: iyadodili esalu, eno ogogosu ‘gode’ liligi ilima sia: ne gadosu. Dilia siba eda afae da Dila, A:ibalaha: me amola Na: iho ela eda.
3 Niin otin minä isänne Abrahamin tuolta puolelta virtaa, ja annoin hänen vaeltaa koko Kanaanin maalla, ja enensin hänen siemenensä, ja annoin hänelle Isaakin.
Amalalu, Na da dilia siba eda A: ibalaha: me amo soge Iufala: idisi Hano na: iyado amoga lale, amola Ga: ina: ne soge amoga oule asi. Na da ema egaga fi bagohame i. Na da Aisage ema i.
4 Ja Isaakille annoin minä Jakobin ja Esaun; ja annoin Esaulle Seirin vuoren asuaksensa. Mutta Jakob ja hänen lapsensa menivät alas Egyptin maalle.
Na da Aisagema, Ya: igobe amola Iso i. Na da Isoma amo Idome agolo soge i. Be dilia aowa Ya: igobe amola ea mano da Idibidi sogega sa: i.
5 Ja minä lähetin Moseksen ja Aaronin, ja rankaisin Egyptin, niinkuin minä heidän seassansa tehnyt olen; sitte vein minä teidät ulos.
Fa: no Na da Mousese amola Elane asunasili, Idibidi dunuma se bagade iasu. Be Na da dili gadili oule asi.
6 Niin vein minä myös teidän isänne Egyptistä ulos, ja te tulitte meren tykö; ja Egyptiläiset ajoivat teidän isiänne takaa vaunuin ja ratsasmiesten kanssa Punaiseen mereen saakka.
Na da dilia aowalali Idibidi sogega fisili masa: ne, gadili oule misi. Idibidi dunu ilia dadi gagui amola sa: liode da: iya fila heda: i dunu da dilia aowalali fane legemusa: fa: no bobogei. Be dilia aowalali da Maga: me Hano Wayabo amoga doaga: loba,
7 Niin huusivat he Herran tykö, ja hän pani pimeyden teidän ja Egyptiläisten vaiheelle, ja saatti meren heidän päällensä, ja peitti heidät. Ja teidän silmänne näkivät, mitä minä tein Egyptissä; ja te asuitte korvessa kauvan aikaa.
ilia da Na fidima: ne Nama wele sia: i. Na da ili amola Idibidi dunu afafamusa: , gasi bagade hamoi. Na da hamobeba: le, hano da Idibidi dunu dedebole, ilia da huluane gela sa: ili, bogogia: i. Na hou Idibidi dunuma hamoi, amo huluane dilia dawa: Dilia da hafoga: i wadela: i soge amo ganodini ode bagohame esalu.
8 Ja minä toin teidät Amorilaisten maahan, jotka asuivat tuolla puolella Jordania; ja kuin he sotivat teitä vastaan, annoin minä heidät teidän käsiinne, että te omistaisitte heidän maansa; ja minä hävitin heitä teidän edestänne.
Amalalu, Na da dili A: moulaide dunu ilia soge Yodane Hano ea eso mabadi la: idi amoga oule misi. Ilia da dilima gegei, be Na da dili fidibiba: le, dilia amo dunu fane legei. Dilia da ilia soge lai amola dilia da gusuba: i ahoanoba, Na da amo dunu wadela: lesi.
9 Niin nousi Balak Zipporin poika, Moabin kuningas, ja soti Israelia vastaan; ja hän lähetti ja antoi kutsua Bileamin Beorin pojan kiroomaan teitä.
Amalalu, Moua: be hina bagade dunu, Sibo ea mano Ba: ila: ge da dilima gegei. E da Ba: ila: me (Bio ea mano) ema e da dilima gagabusu aligima: ne sia: adole iasi.
10 Mutta en minä tahtonut kuulla Bileamia; ja hän siunaten siunasi teitä, ja minä vapahdin teitä hänen käsistänsä.
Be Na da Ba: ila: me ea sia: hame nabi. Amaiba: le, e da dilima Na da dili hahawane dogolegelewane fidima: ne sia: i. Na da agoane Ba: ila: ge dili hame wadela: ma: ne dili gaga: i.
11 Ja kuin te tulitte Jordanin ylitse ja jouduitte Jerihoon, sotivat Jerihon asuvaiset teitä vastaan, Amorilaiset ja Pheresiläiset ja Kanaanealaiset ja Hetiläiset ja Girgasilaiset ja Heviläiset ja Jebusilaiset; mutta minä annoin heidät teidän käsiinne,
Dilia da Yodane Hano degele, Yeligou moilai bai bagadega doaga: i. Yeligou dunu da dilima gegei. A: moulaide dunu, Belisaide dunu, Ga: ina: naide dunu, Hidaide dunu, Gegasiaide dunu, Haifaide dunu amola Yebiusaide dunu huluane da dilima gegei. Be Na da fidibiba: le, dilia da amo huluane hasali dagoi.
12 Ja lähetin vapsaiset teidän edellänne, ja ne ajoivat heidät ulos teidän edestänne, kaksi Amorilaisten kuningasta, ei sinun miekkas kautta eikä sinun joutses kautta.
Dilia da gusuba: i ahoanoba, Na da ili beda: ma: ne hamosu. Dilia da A: moulaide hina bagade aduna gadili sefasima: ne, Na da agoane hamoi. Dilia gegesu gobihei amola dadi da amo hasalasu hou hame hamosu.
13 Ja annoin teille maan, jossa ette mitään työtä tehneet, ja kaupungit, joita ette rakentaneet, asuaksenne niissä ja syödäksennne viinapuista ja öljypuista, joita ette istuttaneet.
Na da soge amo dilia da hame dogosu amola moilai bai bagade dilia da hame gagui amo dilima i. Wali dilia da amo soge ganodini esala amola waini efe amo dilia hame sagai amoga dilia da waini fage naha amola olife ifa amo dilia hame bugi amoga olife fage naha.’”
14 Peljätkäät siis nyt Herraa ja palvelkaat häntä täydellisesti ja uskollisesti, ja hyljätkäät ne jumalat, joita teidän isänne palvelivat tuolla puolella virtaa ja Egyptissä, ja palvelkaat Herraa.
Yosiua da bu amane sia: i, “Amaiba: le, Godema nodoma amola mae fisili, hahawane Ea hawa: hamosu hamoma. Ogogosu ‘gode’ liligi amo dilia aowalali da Mesoubouda: imia amola Idibidi amo ganodini ilima hawa: hamosu, amo ha: digili, Hina Godema fawane hawa: hamoma.
15 Jollei teidän kelpaa Herraa palvella, niin valitkaat teillenne tänäpäivänä ketä te palvelette, niitä jumalia, joita teidän isänne palvelivat sillä puolella virtaa, eli Amorilaisten jumalia, joiden maassa te asutte. Mutta minä ja minun huoneeni palvelemme Herraa.
Be dilia Ema hawa: hamomusa: hame hanai galea, defea, wali eso dilia da nowama hawa: hamomusa: dawa: sea, sia: ma! Dilia da ogogosu ‘gode’ liligi amo dilia aowalali da Mesoubouda: imia sogega sia: ne gadosu amo dilia da dafawaneyale dawa: le, lalegaguma: bela: ? O A: moulaide (ilia soge ganodini dilia da wali esala) amo dunu ilia ‘gode’ liligi lalegaguma: bela: ? Be na amola na sosogo fi da Hina Gode amo Ea hawa: hamosu fawane hamomu.”
16 Niin vastasi kansa ja sanoi: pois se meistä, että me hylkäisimme Herran ja palvelisimme muita jumalia.
Dunu huluane da bu adole i, “Ninia da eno ‘gode’ liligi ilima hawa: hamoma: ne, Hina Godedafa hamedafa fisimu.
17 Sillä Herra meidän Jumalamme on se, joka johdatti meitä ja meidän isiämme Egyptin maalta orjuuden huoneesta, ja joka teki meidän silmäimme edessä niitä suuria tunnusmerkkejä, ja varjeli meitä kaikella matkalla, jota me vaelsimme, ja kaikkein kansain seassa, joiden lävitse me kävimme.
Ninia Hina Gode da ninia aowalali amola nini amo Idibidi soge (amo ganodini ninia da udigili se nabawane hawa: hamosu) amoga fadegai dagoi. Ea musa: hame ba: su gasa bagade hou ninia ba: i dagoi. Ninia da dunu fi eno amoga baligili asili, E da eso huluane nini gaga: i.
18 Ja Herra ajoi meidän edestämme ulos kaiken kansan ja Amorilaiset, jotka asuivat maassa: niin me myös palvelemme Herraa, sillä hän on meidän Jumalamme.
Ninia da amo soge ganodini golili sa: ili, Hina Gode da A: moulaide dunu amo ganodini esalu gadili sefasi. Amaiba: le, ninia da Hina Godema fa: no bobogemu hanai. E da ninia Gode.”
19 Ja Josua sanoi kansalle: ette taida palvella Herraa, sillä hän on pyhä Jumala ja hän on kiivas Jumala, joka ei säästä teidän syntejänne.
Yosiua da dunu huluanema amane sia: i, “Be dilia Hina Gode Ea hawa: hamosu hamomu da hamedei. E da hadigi Gode amola E da dilia hame nabasu hou hame gogolema: ne olofomu. E da mudasu Gode, E da dili eno ‘gode’ liligi ilima fa: no bobogema: ne hamedafa ba: mu.
20 Kuin te hylkäätte Herran ja palvelette muukalaisia jumalia, niin hän kääntää hänensä, ja tekee teille pahaa, ja hukuttaa teitä sen jälkeen, kuin hän teille hyvää teki.
Amola dilia da E fisili, ga fi ‘gode’ liligi ilima fa: no bobogesea, E da dilima sinidigili se bagade imunu. E da musa: dilima hahawane amola asigisu, be fa: no E da dili wadela: lesimu.”
21 Niin sanoi kansa Josualle: ei suinkaan, vaan me palvelemme Herraa.
Dunu huluane da Yosiuama amane sia: i, “Hame mabu! Ninia da dafawane Hina Godema fa: no bobogemu.”
22 Ja Josua sanoi kansalle: te olette teillenne todistajat, että te valitsitte teillenne Herran, palvellaksenne häntä. Ja he sanoivat: me olemme todistajat.
Yosiua da ilima bu adole i, “Dilisu da dilila: ba: su dunu esala. Dilia da Hina Godema fa: no bobogema: ne ilegei dagoi.” Ilia da amane sia: i, “Dafawane! Nini fawane da amo hou ba: su dunu.”
23 Niin pankaat nyt teidän tyköänne muukalaiset jumalat pois, jotka teidän seassanne ovat, ja kumartakaat teidän sydämenne Herran Israelin Jumalan tykö.
Yosiua da amane sia: i, “Amaiba: le, amo ga fi ‘gode’ liligi dilia gagusa, amo fadegale fisima. Amola Isala: ili Hina Godema dafawane fa: no bobogema: ne ilegele sia: ma!”
24 Ja kansa sanoi Josualle: me tahdomme palvella Herraa meidän Jumalaamme, ja olemme hänen äänellensä kuuliaiset.
Amalalu, dunu huluane da Yosiuama amane sia: i, “Ninia da ninia Hina Godema fa: no bobogele, Ea hawa: hamomu. Ninia da Ea hamoma: ne sia: i nabawane hamomu.”
25 Niin Josua teki sinä päivänä liiton kansan kanssa, ja asetti säädyn ja oikeuden heidän eteensä Sikemissä.
Amaiba: le, Yosiua da amo esoha ilima gousa: su hamoi. Siegeme moilai bai bagadega e da sema amola hamoma: ne sia: i ilima i.
26 Ja Josua kirjoitti kaikki nämä sanat Jumalan lakikirjaan, ja otti suuren kiven, ja pystytti sen siinä tammen alla, joka oli Herran pyhässä.
Yosiua da amo hamoma: ne sia: i, amo Hina Gode Ea Sema Buga ganodini dedei. Amalalu, e da gele bagade lale, ouge ifa Hina Gode Ea hadigi sogebi ganodini dialu, amo hagudu ligisi.
27 Ja Josua sanoi kaikelle kansalle: katso, tämä kivi pitää oleman todistus meidän vaiheellamme; sillä hän on kuullut kaikki Herran puheet, jotka hän meidän kanssamme puhunut on, ja pitää oleman teille todistus, ettette teidän Jumalaanne kiellä.
E da dunu huluanema amane sia: i, “Amo gele da ninia dawa: digima: ne ba: su olei agoane. Amo gele da sia: huluane Hina Gode da ninima sia: i, amo nabi dagoi. Amaiba: le, dilia da dilia Godema odoga: su hou hamosa: besa: le, amo gele da dilima ba: su olei agoane.”
28 Ja niin antoi Josua kansan mennä, itsekunkin perintöönsä.
Amalalu, Yosiua da dunu huluane gadili asunasi. Amola ilia huluane da ilia sogedafa amoga asi.
29 Ja sen jälkeen tapahtui, että Josua Nunin poika, Herran palvelia, kuoli, sadan ja kymmenen ajastaikaisena.
Amalalu, Hina Gode Ea hawa: hamosu dunu, Nane egefe Yosiua, da bogoi dagoi. E da lalelegele, ode 110 gidigi.
30 Ja he hautasivat hänen oman perityn maansa rajoihin, Timnat Serakiin, joka on Ephraimin vuorella, pohjan puolelle Gaasin vuorta.
Ilia da ea soge ganodini ea da: i hodo uli dogone sali. Ea soge da Dimina: de Sila amo Ifala: ime agolo soge Ga: ia: se Goumi amo gano galu.
31 Ja Israel palveli Herraa kaikkena Josuan elinaikana, niin myös kaikkena vanhimpain elinaikana, jotka kauvan aikaa josuan perästä elivät ja tiesivät kaikki Herran teot, jotka hän Israelille tehnyt oli.
Yosiua da esalea, Isala: ili dunu da Hina Godema noga: le fa: no bobogei. Yosiua da bogoloba, Isala: ili ouligisu dunu amo da Hina Gode Ea Isala: ili fidisu hou ba: i dagoi, amo dunu da esalea, Isala: ili dunu da Hina Godema noga: le fa: no bobogei.
32 Ja Josephin luut, jotka Israelin lapset olivat tuoneet Egyptistä, hautasivat he Sikemiin, siihen pellon kappaleeseen, jonka Jakob osti Hemorin Sikemin isän lapsilta sadalla penningillä. Ja se tuli Josephin lasten perinnöksi.
Yousefe ea da: i hodo amo Isala: ili dunu da Idibidi sogega gaguli misi, amo ilia da Siegeme moilai bai bagadega uli dogoi. Ilia da sogebi amo Ya: igobe da Ha: imo (Siegeme ea mano) amo ea manoma silifa fage 100 amoga lai, amo ganodini uli dogoi. Amo sogebi, Yousefe egaga fi da ilia edama nana lai.
33 Niin kuoli myös Eleatsar Aaronin poika, ja he hautasivat hänen Gibeassa, joka oli hänen poikansa Pinehaan oma, joka hänelle Ephraimin vuorella annettu oli.
Elia: isa (Elane ea mano) amola da bogoi. Ilia da ea da: i hodo amo Gibia moilai (Ifala: ime agolo soge ganodini dialu. Amo moilai ilia da Elia: isa egefe Finia: se ema i dagoi) amoga uli dogone sali. Sia: Ama Dagoi Yosiua 24:15 “Wali eso, dilia da nowama fa: no bobogele, hawa: hamomusa: dawa: sea, sia: ma! Be na amola na sosogo fi da Hina Gode amo Ea hawa: hamosu fawane hamomu.”
