< Joosuan 2 >

1 Ja Josua Nunin poika lähetti salaisesti kaksi vakoojaa Sittimistä, sanoen: menkäät ja katselkaat maata ja Jerihoa. Niin he läksivät matkaan ja tulivat porton huoneeseen, jonka nimi oli Rahab, ja lepäsivät siellä.
Joshua, filho de Freira, enviou secretamente dois homens de Shittim como espiões, dizendo: “Vá, veja a terra, incluindo Jericó”. Eles foram e entraram na casa de uma prostituta cujo nome era Rahab, e dormiram lá.
2 Mutta se ilmoitettiin Jerihon kuninkaalle, sanoen: katso, tänä yönä tulivat tänne miehet Israelin lapsista, vakoomaan maata.
Foi dito ao rei de Jericó: “Eis que homens dos filhos de Israel vieram aqui esta noite para espionar a terra”. O rei de
3 Niin lähetti Jerihon kuningas Rahabin tykö, sanoen: tuo ne miehet ulos, jotka sinun tykös, sinun huoneesees tulivat, sillä he ovat tulleet vakoomaan kaikkea maata.
Jericho enviou a Rahab, dizendo: “Tragam para fora os homens que vieram até você, que entraram em sua casa; pois eles vieram para espionar toda a terra”.
4 Mutta vaimo otti molemmat miehet ja kätki heidät, ja sanoi näin: miehet tulivat minun tyköni, vaan en minä tietänyt, kusta he olivat.
A mulher pegou os dois homens e os escondeu. Então ela disse: “Sim, os homens vieram até mim, mas eu não sabia de onde eles vinham.
5 Ja kuin portti pimeässä pantiin kiinni, niin ne miehet läksivät ulos; enkä minä tiedä, kuhunka he menivät. Ajakaat nopiasti heitä takaa, niin heidät saatte kiinni.
Por volta da hora do fechamento do portão, quando estava escuro, os homens saíram. Para onde os homens foram, eu não sei. Persegui-os rapidamente. Você pode apanhá-los”.
6 Mutta hän oli käskenyt heidän astua katon päälle ja oli peittänyt heidät pellavain varsilla, jotka hän oli hajoittanut katolle.
Mas ela os havia levado para o telhado e os escondeu sob as hastes de linho que ela havia colocado em ordem no telhado.
7 Ja miehet ajoivat heitä takaa, Jordanin tietä hamaan luotuspaikkaan; ja portti pantiin kiinni, sitte kohta kuin he läksivät, jotka heitä ajoivat takaa.
Os homens os perseguiram no caminho para os vaus do rio Jordão. Assim que aqueles que os perseguiam tinham saído, fecharam o portão.
8 Mutta ennen kuin miehet panivat levätä, meni hän katolle heidän tykönsä,
Antes de se deitarem, ela subiu até eles no telhado.
9 Ja sanoi miehille: minä tiedän, että Herra antaa teille tämän maan; sillä teidän pelkonne on langennut meidän päällemme, ja koko maan asuvaiset ovat hämmästyneet teidän kasvoinne edessä.
Ela disse aos homens: “Eu sei que Javé lhes deu a terra, e que o medo de vocês caiu sobre nós, e que todos os habitantes da terra se derretem diante de vocês.
10 Sillä me olemme kuulleet, kuinka Herra kuivasi Punaisen meren vedet teidän edestänne lähteissänne Egyptistä, ja mitä te olette tehneet nille kahdelle Amorilaisten kuninkaalle, jotka olivat tuolla puolella Jordania, Sihonille ja Ogille, jotka te tapoitte.
Pois ouvimos como Javé secou as águas do Mar Vermelho antes de ti, quando saíste do Egito; e o que fizeste aos dois reis dos amorreus, que estavam além do Jordão, a Sihon e a Og, que destruíste completamente.
11 Kuin me sen kuulimme, niin meidän sydämemme raukesi, ja ei ole yhdelläkään rohkeutta teidän edessänne; sillä Herra teidän Jumalanne on Jumala ylhäällä taivaissa ja alhaalla maassa.
Assim que ouvimos isso, nossos corações derreteram, e não havia mais espírito em nenhum homem, por tua causa: para Javé teu Deus, ele é Deus no céu acima, e na terra abaixo.
12 Niin vannokaat nyt minulle Herran kautta, sillä minä tein armon teidän kohtaanne, että te myös teette armon minun isäni huoneelle ja annatte minulle totuuden merkin,
Agora, portanto, por favor, jure-me por Javé, já que lidei gentilmente com você, que você também lidará gentilmente com a casa de meu pai e me dará um sinal verdadeiro;
13 Että te jätätte elämään minun isäni, ja äitini, ja veljeni, ja sisareni, ja kaikki jotka heidän omansa ovat ja vapahdatte meidän sielumme kuolemasta.
e que salvará vivo meu pai, minha mãe, meus irmãos e minhas irmãs, e tudo o que eles têm, e livrará nossas vidas da morte”.
14 Ja miehet sanoivat hänelle: meidän sielumme kuolkaan teidän edestänne, jolles vaan petä tätä meidän asiaamme, jollemme tee armoa ja totuutta sinua kohtaan, kuin Herra tämän maan meille antaa.
Os homens lhe disseram: “Nossa vida pela sua, se você não falar sobre este nosso negócio; e será, quando Yahweh nos der a terra, que negociaremos amavelmente e verdadeiramente com você”.
15 Ja hän laski heidät köydellä akkunasta alas; sillä hänen huoneensa oli kaupungin muurissa, ja hän asui juuri muurissa.
Depois ela os deixou cair por um cordão através da janela; pois sua casa ficava do lado da parede, e ela vivia na parede.
16 Ja hän sanoi heille: menkäät vuorelle, ettei ne teitä kohtaisi, jotka ajavat teitä takaa, ja olkaat siellä lymyssä kolme päivää, niinkauvan että takaa-ajajat palajavat, ja menkäät sitte tietänne.
Ela lhes disse: “Vão para a montanha, para que os perseguidores não os encontrem. Escondam-se lá três dias, até que os perseguidores tenham voltado. Depois, vocês podem seguir seu caminho”.
17 Ja miehet sanoivat hänelle: vapaat me olemme tästä valastas, jolla meitä vannotit.
Os homens lhe disseram: “Seremos inocentes deste seu juramento, que você nos fez jurar.
18 Katso, kuin maahan sisälle tulemme, niin sinun pitää ripustaman tämän punaisen köyden akkunaan, josta meidät laskit alas, ja sinun pitää kokooman tykös huoneesees isäs ja äitis ja veljes ja koko isäs huoneen.
Eis que, quando entrarmos na terra, amarre esta linha de fio escarlate na janela que você costumava nos decepcionar. Junte a si mesmo na casa seu pai, sua mãe, seus irmãos e toda a casa de seu pai.
19 Mutta jos joku käy huonees ovesta ulos, hänen verensä olkoon oman päänsä päällä, ja me olemme viattomat; ja joka ikänä sinun kanssas huoneessa on, hänen verensä olkoon meidän päämme päällä, jos jonkun käsi häneen sattuu.
Será que quem sair das portas de sua casa para a rua, seu sangue estará sobre sua cabeça, e nós estaremos sem culpa. Quem quer que esteja com você na casa, seu sangue estará sobre a nossa cabeça, se alguma mão estiver sobre ele.
20 Vaan jos sinä petät tämän meidän asiamme, niin me olemme vapaat sinun valastas, jolla meitä vannottanut olet.
Mas se você falar sobre este nosso negócio, então seremos inocentes do seu juramento que você nos fez jurar”.
21 Hän vastasi: olkoon niinkuin te sanotte; ja päästi heidät menemään, ja he menivät pois; ja hän ripusti punaisen köyden akkunaan.
Ela disse: “Que seja como você disse”. Ela os mandou embora, e eles partiram. Então ela amarrou a linha escarlate na janela.
22 Ja he menivät pois, ja tulivat vuorelle ja olivat siellä kolme päivää, niinkauvan että ne palasivat, jotka heitä ajoivat takaa, jotka etsivät heitä kaikilla teillä, ja ei löytäneet.
Eles foram e vieram para a montanha, e lá permaneceram três dias, até que os perseguidores tivessem voltado. Os perseguidores os procuraram ao longo de todo o caminho, mas não os encontraram.
23 Niin ne molemmat miehet palasivat, sittekuin he olivat astuneet vuorelta alas, menivät ylitse, ja tulivat Josuan Nunin pojan tykö ja juttelivat hänelle kaikki, mitä heille tapahtunut oli.
Então os dois homens retornaram, desceram da montanha, atravessaram o rio e vieram para Josué, o filho de Freira. Contaram-lhe tudo o que havia acontecido com eles.
24 Ja he sanoivat Josualle: Herra on antanut meidän käsiimme koko maan, sillä kaikki maan asuvaiset ovat hämmästyneet meidän edessämme.
Eles disseram a Josué: “Verdadeiramente Yahweh entregou toda a terra em nossas mãos”. Além disso, todos os habitantes da terra se derretem diante de nós”.

< Joosuan 2 >