Joosuan 10
1 Kuin Jerusalemin kuningas AdoniZedek kuuli Josuan voittaneeksi Ain ja hävittäneeksi sen, ja niin tehneeksi Aille ja hänen kuninkaallensa, kuin hän teki Jeriholle ja hänen kuninkaallensa, ja että Gibeonin asuvaiset olivat tehneet rauhan Israelin kanssa ja asuivat heidän seassansa,
Joshua ni Jeriko kho hoi siangpahrang koe a sak e patetlah Ai kho Siangpahrang a tuk teh a raphoe e, Gibeon taminaw hoi Isarel miphunnaw kâhuikonae a sak awh teh, cungtalah rei ao awh e Jerusalem Siangpahrang Adonizedek ni a thai torei teh,
2 Pelkäsivät he sangen suuresti; sillä Gibeon oli suuri kaupunki, niinkuin joku kuninkaallinen kaupunki ja suurempi kuin Ai, ja kaikki hänen asuvaisensa olivat vahvat sotamiehet.
Gibeon kho teh kalenpounge khopui, Ai kho hlak a len teh, kho thung tongpanaw pueng a thakaawmpounge lah ao dawkvah a takipoung awh.
3 Niin lähetti AdoniZedek Jerusalemin kuningas Hohamin Hebronin kuninkaan tykö, ja Pireamin Jarmutin kuninkaan tykö, ja Japhian Lakiksen kuninkaan tykö ja Deberin Eglonin kuninkaan tykö, ja sanoi:
Hatdawkvah Jerusalem Siangpahrang Adonizedek ni Hebron Siangpahrang Hoham, Jarmuth siangpahrang Piram, Lakhish siangpahrang Japhia hoi Eglon Siangpahrang Debir tinaw koe a patoun teh,
4 Tulkaat ylös minun tyköni ja auttakaat minua ja lyökäämme Gibeon; sillä he tekivät rauhan Josuan ja Israelin lasten kanssa.
Gibeon kho teh Joshua koehoi Isarel miphunnaw hoi kâhuikonae a sak dawkvah, hote kho hah tuk hanelah, kai koe a tho awh teh, kai hoi rei kâkabawm sei ati awh e patetlah,
5 Silloin kokoontuivat ja menivät ylös viisi Amorilaisten kuningasta, Jerusalemin kuningas, Hebronin kuningas, Jarmutin kuningas, Lakiksen kuningas, Eglonin kuningas, he ja kaikki heidän leirinsä ja piirittivät Gibeonin ja sotivat sitä vastaan.
Jerusalem Siangpahrang, Hebron siangpahrang Amor Siangpahrang, Lakhish siangpahrang Eglon siangpahrang tie siangpahrang panga touh a kamkhueng awh teh, amamae ransanaw puenghoi a kamthaw awh teh, Gibeon kho hah a tuk awh.
6 Mutta Gibeonin miehet lähettivät Josuan tykö leiriin Gilgaliin, sanoen: älä ota kättäs pois palvelioiltas, tule nopiasti ylös meidän tykömme, ja vapahda meitä ja auta meitä; sillä kaikki Amorilaisten kuninkaat, jotka asuvat vuorilla, ovat kokoontuneet meitä vastaan.
Gibeonnaw teh, Joshua aonae koe Gilgal kho lah a patoun awh teh, nange na sannaw hah banglahai ngai hoeh e lah awm hanh. Karang lah na rungngang haw, mon dawk kaawm e Amor siangpahrangnaw abuemlah, kaimouh tuk hanelah a kamkhueng awh toe ati awh.
7 Ja Josua meni ylös Gilgalista, ja kaikki sotaväki hänen kanssansa, ja kaikki vahvat sotamiehet.
Joshua ni Tarantuk kathoumnaw a thakasainaw, tarankahawinaw, abuemlah Gilgal hoi a cei sin awh.
8 Ja Herra sanoi Josualle: älä heitä mitään pelkää; sillä minä annan heidät sinun käsiis: ei yksikään heistä ole seisovainen sinun edessäs.
BAWIPA Cathut ni ahnimanaw hah taket awh hanh. Nangmae kut dawk kai ni na poe toe. Nangmae hmalah tami buet touh hai kangdout thai mahoeh telah Joshua koe atipouh.
9 Niin Josua tuli äkisti heidän päällensä; sillä hän matkusti kaiken yötä Gilgalista.
Joshua ni Gilgal hoi karum khodai a cei awh teh, tarannaw kâpanuek sak laipalah a tuk awh.
10 Ja Herra peljätti heitä Israelin edessä, ja löi heitä suurella lyömisellä Gibeonissa, ja ajoi heitä takaa sitä tietä jota ylös BetHoroniin mennään, ja löi heitä Asekaan ja Makkedaan asti.
BAWIPA Cathut ni ahnimanaw teh, Isarelnaw e hmalah a sung sak teh, Gibeon kho teng hoi a thei awh teh, Bethhoron kho ceinae lam koe lah a pâlei awh teh, Azekah, hoi Makkedah totouh a thei awh.
11 Ja kuin he Israelin edellä pakenivat alas BetHoronin tietä, antoi Herra taivaasta tulla suuret kivet heidän päällensä Asekaan asti, niin että he kuolivat; ja paljo enempi heistä kuoli raekivien kautta, kuin Israelin lapset miekalla löivät.
Ahnimanaw teh, Isarelnaw e hmalah a yawng awh teh, Bethhoron kho lah a cathuk navah, BAWIPA ni kalvan lahoi kalenpounge talungnaw hah Azekah totouh ahnimouh koe a bo sak. Ahnimanaw teh, Isarelnaw e tahloi dawk hoi a due awh e hlak roun dawk hoi kapap lah a due awh.
12 Silloin puhui Josua Herralle sinä päivänä, jona hän antoi Amorilaiset Israelin lasten eteen, ja sanoi Israelin läsnä ollessa: aurinko, seiso alallas Gibeonissa ja kuu Ajalonin laaksossa.
Hottelah Amornaw teh, Isarelnaw e kut dawk a poe hnin hoi Joshua ni Cathut koe a ratoum teh, kanî nang teh, Gibeon kho dawkvah, oe thapa nang teh, Aijalon tanghling dawkvah kâhat haw telah, Isarelnaw e hmalah atipouh e patetlah,
13 Ja aurinko ja kuu seisahtivat, siihenasti kuin kansa kosti vihamiehensä. Eikö tämä ole kirjoitettu hurskaan kirjassa? Niin seisoi aurinko keskellä taivasta ilman laskemata koko päivän.
Isarelnaw teh a tarannaw hah a tâ awh hoehroukrak kanî hai a kâhat teh, thapa hai a kangdue. Jashar e ca dawk kaawm e teh kalvan lungui tueng vah kanî teh a kangdue, khum laipalah hnin touh thung ao.
14 Ja ei ole yksikään päivä ollut senkaltainen ei ennen eikä sitte, kuin Herra miehen äänen kuuli; sillä Herra soti Israelin puolesta.
BAWIPA ni tami e lawk hai a ngâi pouh teh, hot patet e hnin, hnin touh hai awm boihoeh. Atuhoi hai bout awm mahoeh. Bangkongtetpawiteh, BAWIPA Cathut ni Isarelnaw koelah a kampangkhai teh, taran a tuk.
15 Ja Josua meni jälleen leiriin Gigaliin ja koko Israel hänen kanssansa.
Hahoi Joshua teh, Isarelnaw abuemlah hoi Gilgal rim koe lah a ban awh.
16 Mutta ne viisi kuningasta pakenivat ja lymyivät luolaan Makkedassa.
Siangpahrang panga touh teh a yawng awh teh, Makkedah lungngoum thung a kâhro awh.
17 Niin Josualle ilmoitettiin sanoen: ne viisi kuningasta ovat löydetyt, kätketyt luolaan Makkedassa.
Makkedah lungngoum thung kâhrawk e siangpahrang panga touh teh, ka hmu awh toe telah Joshua koe a thai sak awh.
18 Ja Josua sanoi: vierittäkäät suuret kivet luolan suulle ja asettakaat miehet heitä vartioitsemaan.
Joshua ni lungngoum kâko koe talung kalenpounge naw racawt awh nateh, ka ring e taminaw hai tat awh.
19 Mutta älkäät te alallanne seisoko, vaan ajakaat teidän vihamiehiänne takaa ja lyökäät heidän viimeisiänsä; älkäät salliko heitä tulla kaupunkeihinsa, sillä Herra teidän Jumalanne on antanut heidät teidän käsiinne.
Nangmanaw teh, tarannaw hah pâlei awh nateh, na pha awh e tami pueng hah, thet awh. Kho thung kâen sak hanh awh. Nangmae BAWIPA Cathut ni ahnimouh teh, nangmae kut dawk na poe toe atipouh.
20 Ja kuin Josua ja Israelin lapset lopettivat sen ylen suuren tapon ja peräti olivat heidät surmanneet, ja jääneet pääsivät heistä ja tulivat vahvoihin kaupunkeihin,
Joshua hoi Isarelnaw ni a tarannaw koung a thei awh teh, kaawm rae taminaw teh kacakpounge khopui thung a kâen awh teh, ao awh.
21 Niin tuli kaikki kansa jälleen leiriin Josuan tykö Makkedaan rauhassa, ja ei kenkään rohjennut Israelin lasten edessä hiiskuakaan.
taminaw abuemlah ni Joshua a onae Makkedah rim koe duem a ban awh. Isarelnaw buet touh boehai apinihai yon pen awh hoeh.
22 Mutta Josua sanoi: avatkaat luolan suu ja tuokaat ne viisi kuningasta luolasta minun tyköni.
Joshua ni lungngoum a paawng teh, hote siangpahrang panga touh hah lungngoum thung hoi tâcawt sak awh nateh, kai koe thokhai awh atipouh e patetlah,
23 He tekivät niin ja toivat ulos ne viisi kuningasta hänen tykönsä luolasta: Jerusalemin kuninkaan, Hebronin kuninkaan, Jarmutin kuninkaan, Lakiksen kuninkaan, Eglonin kuninkaan.
Ahnimouh ni a sak awh teh, Jerusalem siangpahrang, Hebron siangpahrang, Jarmuth siangpahrang, Lakhish siangpahrang, hoi Eglon siangpahrang, panga touh hah lungngoum thung hoi a hrawi awh.
24 Ja kuin nämät kuninkaat olivat tuodut Josuan eteen, kutsui Josua kaikki Israelin miehet ja sanoi sotajoukon päämiehille, jotka hänen kanssansa matkustivat: tulkaat tänne ja tallatkaat näiden kuningasten kaulat; ja he tulivat, ja tallasivat heidän kaulansa jaloillansa.
Joshua koe a thokhai hnukkhu Joshua ni ama hoi cungtalah taran ka tuk e, ransabawinaw hoi Isarelnaw abuemlah a kaw teh, tho awh, hete siangpahrangnaw e lahuen dawk khok toung awh hottelah ransabawinaw koe a dei e patetlah, ahnimouh ni a tho awh teh, siangpahrangnaw e a lahuen dawk a coungroe pouh awh.
25 Ja Josua sanoi heille: älkäät peljätkö, älkäät myös vavisko, vahvistakaat itsenne ja olkaat rohkiat; sillä näin tekee Herra kaikille vihamiehillenne, joita vastaan te soditte.
Joshua ni nangmouh ni na tuk awh e na tarannaw abuemlah, BAWIPA Cathut ni hettelah a sak han dawkvah taket awh hanh. Lungpout sak hanh, tha kâlat awh nateh, taranhawinae tawn awh atipouh teh,
26 Ja Josua löi heidät sitte, ja surmasi heidät, ja ripusti viiteen puuhun; ja he riippuivat puissa hamaan ehtooseen asti.
Hote siangpahrangnaw hah tahloi hoi a thei awh teh, thingkung panga touh dawk a bang awh. Tangmin lah totouh thingkung dawk a kâbang.
27 Ja kuin aurinko laski, käski Josua heitä, ja he ottivat heidät puista alas ja heittivät luolaan, johonka he itsensä lymyttivät, ja panivat suuret kivet luolan suulle, jotka siellä vielä tänäpänä ovat.
Kanî a khup torei teh, Joshua ni dei e patetlah thingkung dawk e a la awh teh amamanaw a kâhronae lungngoum koe a tâkhawng awh teh lungngoum kâkhu koe talung kalen poung naw a racawt sin awh. Hote talung a racawt awh e teh, sahnin totouh ao.
28 Sinä päivänä voitti myös Josua Makkedan, ja löi sen miekan terällä, ja hänen kuninkaansa tappoi, ja kaikki ne sielut, jotka hänessä olivat, eikä yhtäkään jättänyt, ja teki Makkedan kuninkaalle niinkuin hän teki Jerihon kuninkaalle.
Hot hnin nah Joshua ni Makkedah kho a tuk teh, kho hoi siangpahrangnaw tahloi hoi a thei hnukkhu siangpahrang hoi kho thung e abuemlah buet touh hai pahlout laipalah be a raphoe. Jeriko siangpahrang koe a sak e patetlah Makkedah siangpahrang koehai a sak awh.
29 Niin vaelsi Josua ja koko Israel hänen kanssansa Makkedasta Libnaan ja soti Libnaa vastaan.
Hathnukkhu Joshua ni Isarelnaw abuemlah hoi Makkedah kho hoi Libnah kho a tuk awh.
30 Ja Herra antoi myös sen Israelin käsiin heidän kuninkaansa kanssa, ja hän löi sen miekan terällä ja kaikki ne sielut, jotka siellä olivat, eikä ketään elämään jättänyt, ja teki heidän kuninkaallensa niinkuin hän teki Jerihon kuninkaalle.
BAWIPA ni kho hoi siangpahrang teh Isarelnaw e kut dawk a poe. Kho hoi kho thung e taminaw abuemlah buet touh hai pâhlung laipalah, tahloi hoi a thei awh teh, Jeriko siangpahrang koe a sak e patetlah hote siangpahrang koehai a sak awh.
31 Sitte matkusti Josua ja koko Israel hänen kanssansa Libnasta Lakikseen, ja piiritti sen ja soti sitä vastaan.
Joshua ni Isarelnaw abuemlah hoi Libnah kho hoi Lakhish kho lah a cei awh teh a tuk awh.
32 Ja Herra antoi myös Lakiksen Israelin käsiin, niin että hän voitti sen toisena päivänä ja löi sen miekan terällä ja kaikki ne sielut jotka siinä olivat, juuri niinkuin hän oli Libnalle tehnyt.
BAWIPA Cathut ni hote kho teh Isarelnaw e kut dawk a poe teh hnin pahni hnin a la pouh awh. Libnah kho a sak e patetlah kho hoi khocanaw abuemlah tahloi hoi a thei awh.
33 Siihen aikaan meni Horam Jeserin kuningas auttamaan Lakista; mutta Josua löi hänen kaiken joukkonsa kanssa, siihenasti ettei yhtäkään jäänyt.
Hahoi Gezer siangpahrang Horam ni Lakhish kho kabawp hanelah a tho dawkvah Joshua ni hote siangpahrang hoi taminaw abuemlah buet touh hai pâhlung laipalah koung a thei awh.
34 Ja Josua meni Lakiksesta ja koko Israel hänen kanssansa Egloniin, ja piirittivät sen ja sotivat sitä vastaan,
Hahoi Joshua ni Isarelnaw abuemlah hoiyah Lakhish kho hoi Eglon kho lah a cei awh teh a tuk awh.
35 Ja voittivat sen sinä päivänä, ja löivät miekan terällä, ja surmasivat kaikki sielut, jotka siellä olivat, sinä päivänä, juuri niinkuin hän oli tehnyt Lakikselle.
Hot hnin vah a la awh teh Lakhish kho dawk a sak awh e patetlah kho hoi khocanaw abuemlah tahloi hoi a thei awh teh, hnin touh hoi koung a raphoe awh.
36 Sitte meni Josua ja koko Israel hänen kanssansa Eglonista ylös Hebroniin, ja he sotivat sitä vastaan,
Hahoi Joshua ni Isarelnaw abuemlah hoi Eglon kho hoi Hebron kho lah a cei awh teh a tuk awh.
37 Ja voittivat sen ja löivät sen miekanterällä, ja hänen kuninkaansa kaikkein kaupunkeinsa kanssa ja kaikki sielut, jotka siellä olivat, eikä yhtäkään jättänyt, juuri niinkuin hän oli tehnyt Eglonille; ja tappoi sen ja kaikki sielut, jotka siellä olivat.
A la awh torei teh Eglon kho dawk a sak e patetlah kho hoi siangpahrang naw, hote kho hoi kâkuen e pueng, kho kaawm e pueng, kho thung e taminaw pueng, buet touh hai pâhlung laipalah tahloi hoi a thei awh teh, kho hoi taminaw abuemlah koung a raphoe awh.
38 Silloin palasi Josua ja koko Israel hänen kanssansa Debiriin ja soti sitä vastaan,
Hahoi Joshua ni Isarelnaw abuemlah hoi Debir kho lah a ban awh teh a tuk awh.
39 Ja voitti sen kuninkainensa ja kaikki hänen kaupunkinsa, ja löi ne miekan terällä, ja tappoi kaikki sielut, jotka siellä olivat, ja ei ketäkään jättänyt; niinkuin hän oli Hebronille tehnyt, niin teki hän myös Debirille ja hänen kuninkaallensa, ja niinkuin hän oli tehnyt Libnalle ja hänen kuninkaallensa.
Kho hoi siangpahrang naw, kho dawk kaawm e abuemlah a la awh teh, tahloi hoi a thei teh, kho thung taminaw abuemlah buet touh hai pâhlung laipalah, koung a raphoe awh. Hebron kho, Libnah kho e siangpahrangnaw koe a sak awh e patetlah Debir kho hoi siangpahrangnaw koehai a sak awh.
40 Niin Josua löi kaikki maan asuvaiset vuorilta, ja lounamaasta, ja laaksoista, ja ojain tyköä, ja kaikki heidän kuninkaansa, eikä yhtäkään jättänyt, vaan tappoi kaikki, joilla henki oli, niinkuin Herra Israelin Jumala oli käskenyt.
Hottelah Isarelnaw e BAWIPA Cathut ni kâ a poe awh e patetlah Joshua ni Mon dawk e, akalah tanghling dawk e, palang dawk kaawm e pueng hah, siangpahrangnaw abuemlah a thei teh, kahring e buet touh hai pâhlung laipalah koung a raphoe.
41 Ja Josua tappoi heidät, ruveten KadesBarneasta Gasaan asti, ja koko Gosenin maakunnan Gibeoniin asti.
Kadeshbarnea kho koehoi kamtawng teh, Gaza kho totouh, Goshen ram abuemlah hoi, Gibeon kho totouh, a thei awh.
42 Ja Josua voitti kaikki nämät kuninkaat maakuntinensa yhdellä rupeemisella; sillä Herra Israelin Jumala soti Israelin puolesta.
Isarelnaw e BAWIPA Cathut ni Isarelnaw koe lahoi taran a tuk dawkvah, hote ramnaw hoi siangpahrangnaw abuemlah vaitalahoi a tâ awh.
43 Ja Josua palasi leiriin Gilgaliin ja koko Israel hänen kanssansa.
Hathnukkhu Joshua teh Isarelnaw abuemlah hoi Gilgal rim koe lah a ban awh.
