Joosuan 10
1 Kuin Jerusalemin kuningas AdoniZedek kuuli Josuan voittaneeksi Ain ja hävittäneeksi sen, ja niin tehneeksi Aille ja hänen kuninkaallensa, kuin hän teki Jeriholle ja hänen kuninkaallensa, ja että Gibeonin asuvaiset olivat tehneet rauhan Israelin kanssa ja asuivat heidän seassansa,
Jerusalem lengpa Adoni-Zedek hin Joshua’n Jericho khopi le alengpau asuhmang banga Ai leh alengpau asuhmanghel chu ajadohtan ahi. Gibeon miten jong Israelte chu akicham piuvin amaho mi in akiheilut tauve tijong ahetan ahi.
2 Pelkäsivät he sangen suuresti; sillä Gibeon oli suuri kaupunki, niinkuin joku kuninkaallinen kaupunki ja suurempi kuin Ai, ja kaikki hänen asuvaisensa olivat vahvat sotamiehet.
Hijeh chun amaleh mipite akichalheh jengun ahi. Ajeh chu Gibeon hi khopi lentah ahin leng khopi dangho tete ahin chuleh Ai sanga jong khopi lenjo ahin, Gibeon mite jongchu galsatna hatte ahiuve tijong ajan ahi.
3 Niin lähetti AdoniZedek Jerusalemin kuningas Hohamin Hebronin kuninkaan tykö, ja Pireamin Jarmutin kuninkaan tykö, ja Japhian Lakiksen kuninkaan tykö ja Deberin Eglonin kuninkaan tykö, ja sanoi:
Hijeh chun Jerusalem leng Adoni-Zedek chun leng dangho akoukhommin, amaho chu Hebron lengpa Hoham, Jermeth lengpa Peram, Lachish lengpa Japhia chuleh Eglon lengpa Dabir ahiuve.
4 Tulkaat ylös minun tyköni ja auttakaat minua ja lyökäämme Gibeon; sillä he tekivät rauhan Josuan ja Israelin lasten kanssa.
“Hungunlang Gibeon mite suhmangna din neihung kithopiuvin,” tin atemmun ahi, ajeh chu “Amahon Joshua leh Israelte toh kichamna asemmun ahi,” ati.
5 Silloin kokoontuivat ja menivät ylös viisi Amorilaisten kuningasta, Jerusalemin kuningas, Hebronin kuningas, Jarmutin kuningas, Lakiksen kuningas, Eglonin kuningas, he ja kaikki heidän leirinsä ja piirittivät Gibeonin ja sotivat sitä vastaan.
Hijeh chun Amormite leng-nga hochu galsat dingin akiloikhom tauvin ahi. Hichun amahon asepaiteu chu akhom khommun Gibeon mite chu ana nokhum tauvin ahi.
6 Mutta Gibeonin miehet lähettivät Josuan tykö leiriin Gilgaliin, sanoen: älä ota kättäs pois palvelioiltas, tule nopiasti ylös meidän tykömme, ja vapahda meitä ja auta meitä; sillä kaikki Amorilaisten kuninkaat, jotka asuvat vuorilla, ovat kokoontuneet meitä vastaan.
Gibeon miten Gilgal ngahmunna um Joshua komma chun thulhut ding mi gangtah’in asoltauvin ahi. “Nasohte hi neidonda hihbeh’un, gangtah’in hungun lang neihung kithopiuvin lang neihung huhdoh’un, ajeh chu thinglhanga cheng Amor lengho akithokhommun eihung delkhum tauve,” atiuve.
7 Ja Josua meni ylös Gilgalista, ja kaikki sotaväki hänen kanssansa, ja kaikki vahvat sotamiehet.
Joshua leh asepaite chengse leh galhat laise toh Gilgal adalhauvin Gibeonte kithopi dingin akontauve.
8 Ja Herra sanoi Josualle: älä heitä mitään pelkää; sillä minä annan heidät sinun käsiis: ei yksikään heistä ole seisovainen sinun edessäs.
Pakaiyin Joshua kommah “Amahokhu kicha hih’un, ajeh chu keiman amaho chunga khu galjona kapeh’u nahitauve. Amaho khatcha nangho masanga dingngam louding ahiuve.” Tin aseipeh tai.
9 Niin Josua tuli äkisti heidän päällensä; sillä hän matkusti kaiken yötä Gilgalista.
Joshua chun Gilgalla kon in jankhovah’in lam ajotnin Amor galmite chu kigingmanlou hellin anokhum tauvin ahi.
10 Ja Herra peljätti heitä Israelin edessä, ja löi heitä suurella lyömisellä Gibeonissa, ja ajoi heitä takaa sitä tietä jota ylös BetHoroniin mennään, ja löi heitä Asekaan ja Makkedaan asti.
Pakaiyin amaho chu atijatsah’in, hitichun Israelten Amor mite chu Gibeon’ah atam a tam athatnun ahi. Hijouchun Israelten galmi hochu Beth-horon geijin adellutnun Azekah leh Makkedah lampi geijin abantha peh’un ahi.
11 Ja kuin he Israelin edellä pakenivat alas BetHoronin tietä, antoi Herra taivaasta tulla suuret kivet heidän päällensä Asekaan asti, niin että he kuolivat; ja paljo enempi heistä kuoli raekivien kautta, kuin Israelin lapset miekalla löivät.
Amor mite chu Beth-horon lamlen lammah anungjam peh’un ahileh Pakaiyin vanna kon in gellom nasatah ajuhlhah sah’in Azekah alhunkahseuvin aban thagam peh’in ahi. Israelten chemma athasang’un gellin atha atamjon ahi.
12 Silloin puhui Josua Herralle sinä päivänä, jona hän antoi Amorilaiset Israelin lasten eteen, ja sanoi Israelin läsnä ollessa: aurinko, seiso alallas Gibeonissa ja kuu Ajalonin laaksossa.
Hicheni chun Pakaiyin Israelte chu Amor mite chunga galjona anapen ahi. Joshua’n Israel mipite mitmu changtah’in Pakai hengah anataovin, “Gibeon chungah nisa dingden hen chuleh lha jong Aijalon phaicham chungah dingden hen” ati.
13 Ja aurinko ja kuu seisahtivat, siihenasti kuin kansa kosti vihamiehensä. Eikö tämä ole kirjoitettu hurskaan kirjassa? Niin seisoi aurinko keskellä taivasta ilman laskemata koko päivän.
Hitichun nisa leh lha chu Israel nammiten agalmite ajokah seuvin ama muncheh’a adingden lhontan ahi. Hiche thilsoh hi Jashar lekhabua kijihlutna hilouham? Nisa chu vanlaijolla anading dennin nidanga nisalhum ngai bangin analhumpon ahi.
14 Ja ei ole yksikään päivä ollut senkaltainen ei ennen eikä sitte, kuin Herra miehen äänen kuuli; sillä Herra soti Israelin puolesta.
Pakaiyin amite taona anasanna-ah hitobang hi tumasang leh khonung jengin jong anaumkhapon ahi. Tahbeh mongin Pakaiyin hiche nikho chun Israelte dingin gal anasat peh’in ahi.
15 Ja Josua meni jälleen leiriin Gigaliin ja koko Israel hänen kanssansa.
Hiche jouchun Joshua leh Israel sepaite chu Gilgal ngahmunnah ahung kilekit tauvin ahi.
16 Mutta ne viisi kuningasta pakenivat ja lymyivät luolaan Makkedassa.
Gal kisat laitah chun leng nga hochu Makeddah songkoa ana kisellun ahi.
17 Niin Josualle ilmoitettiin sanoen: ne viisi kuningasta ovat löydetyt, kätketyt luolaan Makkedassa.
Joshua’n amaho chu ahin mudoh phatnun,
18 Ja Josua sanoi: vierittäkäät suuret kivet luolan suulle ja asettakaat miehet heitä vartioitsemaan.
Hitihin thupeh ananeijin ahi, “Songkohom chu songlentah’in sing’unlang lengho chu ahung potdoh louna diuvin apangah chun angah ding mi koijun,” ati.
19 Mutta älkäät te alallanne seisoko, vaan ajakaat teidän vihamiehiänne takaa ja lyökäät heidän viimeisiänsä; älkäät salliko heitä tulla kaupunkeihinsa, sillä Herra teidän Jumalanne on antanut heidät teidän käsiinne.
“Adangse chun galmi hochu nungdellun lang anung langa kon in satchap jengun, akhopiu nunglhunsah kit louvin sugam jengun, ajeh chu Pakai na Pathennun amaho chu nangho khutna napehdoh’u ahitai,” ati.
20 Ja kuin Josua ja Israelin lapset lopettivat sen ylen suuren tapon ja peräti olivat heidät surmanneet, ja jääneet pääsivät heistä ja tulivat vahvoihin kaupunkeihin,
Joshua le Israel sepaiten galmi hochu asuhmangsoh kahseuvin athat that jengun ahi. Hitichun kul kigetkhum akhopiuva jamlut mi themchakhat tailou adangse chu abonchauvin asumangsoh hellun ahi.
21 Niin tuli kaikki kansa jälleen leiriin Josuan tykö Makkedaan rauhassa, ja ei kenkään rohjennut Israelin lasten edessä hiiskuakaan.
Hiche jouchun, Israelte chu Joshua kom Makkedah ngahmunnah bitkeijin akilekitnun ahi. Hiche kalchu koiman Israelte dounan thu themchakhatcha jong aseipoh ngamtapouvin ahi.
22 Mutta Josua sanoi: avatkaat luolan suu ja tuokaat ne viisi kuningasta luolasta minun tyköni.
Hiche jouchun Joshua’n, “Songkohom kisinna songlentah chu ladoh’unlang leng nga hochu kakommah hinpuijun” ati.
23 He tekivät niin ja toivat ulos ne viisi kuningasta hänen tykönsä luolasta: Jerusalemin kuninkaan, Hebronin kuninkaan, Jarmutin kuninkaan, Lakiksen kuninkaan, Eglonin kuninkaan.
Hichun amahon leng nga hochu songko homma konchun ahinpuidoh’un, amaho chu, Jerusalem lengpa, Hebron lengpa, Jermuth lengpa, Lachish lengpa chuleh Eglon lengpa ahiuve.
24 Ja kuin nämät kuninkaat olivat tuodut Josuan eteen, kutsui Josua kaikki Israelin miehet ja sanoi sotajoukon päämiehille, jotka hänen kanssansa matkustivat: tulkaat tänne ja tallatkaat näiden kuningasten kaulat; ja he tulivat, ja tallasivat heidän kaulansa jaloillansa.
Amaho chu ahinpuidoh phatnun, Joshua’n gallamkai ho kommachun, “Hungun lang nakengphang’un lengho ngongchang hi chonphauvin” ati. Hichun amahon asei bangchun abollun ahi.
25 Ja Josua sanoi heille: älkäät peljätkö, älkäät myös vavisko, vahvistakaat itsenne ja olkaat rohkiat; sillä näin tekee Herra kaikille vihamiehillenne, joita vastaan te soditte.
Joshua’n amite kommachun, “Kicha hih’un tijatna jong neihih’un, hatnunlang hang’un, ajeh chu Pakaiyin nagalmiteu chunga hitobanga hi abolsohkei ding ahi” ati.
26 Ja Josua löi heidät sitte, ja surmasi heidät, ja ripusti viiteen puuhun; ja he riippuivat puissa hamaan ehtooseen asti.
Hiche jouchun Joshua’n leng nga hochu athatsoh keijin thingphung nga chunga chun akhai sang in, nilhah chan geijin akhaijun ahi.
27 Ja kuin aurinko laski, käski Josua heitä, ja he ottivat heidät puista alas ja heittivät luolaan, johonka he itsensä lymyttivät, ja panivat suuret kivet luolan suulle, jotka siellä vielä tänäpänä ovat.
Nisalhum kon in, Joshua thupeh dungjuijin lengho tahsa chu thingchunga kon in alalhauvin anakiselnau songko homsunga chun aseplutnun ahi. Hijeh chun hiche songkohom chu songlentah ho asekhummun tuni channgeijin aummin ahi.
28 Sinä päivänä voitti myös Josua Makkedan, ja löi sen miekan terällä, ja hänen kuninkaansa tappoi, ja kaikki ne sielut, jotka hänessä olivat, eikä yhtäkään jättänyt, ja teki Makkedan kuninkaalle niinkuin hän teki Jerihon kuninkaalle.
Hicheni mamachun Joshua leh Israelten Madekkah khopi chu alauvin asumang tauve. Aman khopi sunga umjouse chu alengpau pummin athatgammun koimacha ahinghoi pouve. Aman amaho chu athatsoh’in Jericho lengpa atha bangin Madekkah lengpa jongchu athatnin ahi.
29 Niin vaelsi Josua ja koko Israel hänen kanssansa Makkedasta Libnaan ja soti Libnaa vastaan.
Hiche jouchun, Joshua le Israelte chu acheuvin Libnah aganokhum’un ahi.
30 Ja Herra antoi myös sen Israelin käsiin heidän kuninkaansa kanssa, ja hän löi sen miekan terällä ja kaikki ne sielut, jotka siellä olivat, eikä ketään elämään jättänyt, ja teki heidän kuninkaallensa niinkuin hän teki Jerihon kuninkaalle.
Hiche jouchun, Pakaiyin hiche khopi le alengpau chu amaho khutnah anapedohtan ahi. Aman khatcha jong hinghoi louvin athatsoh keijin ahi. Hiche jouchun Joshua’n Jericho lengpa atha bangin Libnah lengpa jong chu anathatnin ahi.
31 Sitte matkusti Josua ja koko Israel hänen kanssansa Libnasta Lakikseen, ja piiritti sen ja soti sitä vastaan.
Libnah a kon in Joshua leh Israelte chu Lechish a acheuvin agadelkhum’un ahi.
32 Ja Herra antoi myös Lakiksen Israelin käsiin, niin että hän voitti sen toisena päivänä ja löi sen miekan terällä ja kaikki ne sielut jotka siinä olivat, juuri niinkuin hän oli Libnalle tehnyt.
Hichea jonghin, Pakaiyin Lechish chu amaho khutnah apedoh’in, Joshua’n anini chan nin hijongchu ajouvin Libnah abolna bang bangin athatgam sohkeijin ahi.
33 Siihen aikaan meni Horam Jeserin kuningas auttamaan Lakista; mutta Josua löi hänen kaiken joukkonsa kanssa, siihenasti ettei yhtäkään jäänyt.
Lechish anadelkhum’u chun, Gezar lengpa Haram chu hiche khopi kithopi dingchun asepaite ahinpuijin ahung lhuntan ahi. Ahinlah Joshua’n khatcha jong hinghoi louvin asepaite le amaho chu athatgam tan ahi.
34 Ja Josua meni Lakiksesta ja koko Israel hänen kanssansa Egloniin, ja piirittivät sen ja sotivat sitä vastaan,
Hijouchun Joshua le Israel sepaite chu acheuvin Eglon agadelkhum’un ahi.
35 Ja voittivat sen sinä päivänä, ja löivät miekan terällä, ja surmasivat kaikki sielut, jotka siellä olivat, sinä päivänä, juuri niinkuin hän oli tehnyt Lakikselle.
Hicheni chun hiche khopi jongchu alauvin asunga mijouse chu athat tauve. Aman Lechish anabolna bangin abonchauvin anasumang sohkeijin ahi.
36 Sitte meni Josua ja koko Israel hänen kanssansa Eglonista ylös Hebroniin, ja he sotivat sitä vastaan,
Eglon’a kon in Joshua le Israelte Hebron geijin achetouvun aganokhummun ahi.
37 Ja voittivat sen ja löivät sen miekanterällä, ja hänen kuninkaansa kaikkein kaupunkeinsa kanssa ja kaikki sielut, jotka siellä olivat, eikä yhtäkään jättänyt, juuri niinkuin hän oli tehnyt Eglonille; ja tappoi sen ja kaikki sielut, jotka siellä olivat.
Amahon hiche khopi chu alauvin amipite chu alengpau pummin athatnun, khatcha ahinghoi pouvin ahi. Amahon vella um kho jouse jongchu hitimachun anabollun, Eglon abolna bang bangu chun asunga um mipite jouse chu asumang sohkeijin ahi.
38 Silloin palasi Josua ja koko Israel hänen kanssansa Debiriin ja soti sitä vastaan,
Hiche jouchun Joshua le Israelte chu ahung kinung heijun Debir ahin delkhummun ahi.
39 Ja voitti sen kuninkainensa ja kaikki hänen kaupunkinsa, ja löi ne miekan terällä, ja tappoi kaikki sielut, jotka siellä olivat, ja ei ketäkään jättänyt; niinkuin hän oli Hebronille tehnyt, niin teki hän myös Debirille ja hänen kuninkaallensa, ja niinkuin hän oli tehnyt Libnalle ja hänen kuninkaallensa.
Akhopi chu alenpau toh vella kho jouse jongchu alauvin ahi. Aman khatcha hinghoi louvin abonchan anathat gammin ahi. Aman Debir leh alengpa abolna bangle Hebron leh alengpa chuleh Libnah leh alengpa abolna bangin anabollin ahi.
40 Niin Josua löi kaikki maan asuvaiset vuorilta, ja lounamaasta, ja laaksoista, ja ojain tyköä, ja kaikki heidän kuninkaansa, eikä yhtäkään jättänyt, vaan tappoi kaikki, joilla henki oli, niinkuin Herra Israelin Jumala oli käskenyt.
Hitichun Joshua’n gampumpi chu anajoutan ahi, thinglhang gamkolsunga alenghou le amipiteu, Negiv gamleh, lhumlam molbul gamgi chuleh molnoisuhse ana losoh’in ahi. Pakaiyin ana thupeh bang bangin, aman koimacha hinghoi louvin agamsunga mipiho jouse ana sumangsoh keijin ahi.
41 Ja Josua tappoi heidät, ruveten KadesBarneasta Gasaan asti, ja koko Gosenin maakunnan Gibeoniin asti.
Joshua’n Kedesh barnea-a pat Gaza gei, Goshen khopi vel gamho le Gibeon gamgi geijin mihem ahinthatgam sohkeijin ahi.
42 Ja Josua voitti kaikki nämät kuninkaat maakuntinensa yhdellä rupeemisella; sillä Herra Israelin Jumala soti Israelin puolesta.
Pakai Israelte Pathen chun amite dinga gal ahinsatpeh jeh’in khatvei pansa-a agal konna-ah Joshua’n hiche lengho jouse le agamhou ahin banlah sohkeijin ahi.
43 Ja Josua palasi leiriin Gilgaliin ja koko Israel hänen kanssansa.
Hiche jouchun Joshua le Israelte sepaiho chu Gilgal ngah munnah ahung kilekit tauvin ahi.
