Johanneksen 9
1 Ja Jesus, käyden ohitse, näki ihmisen, joka oli sokiana syntynyt.
Basa naa ma, Yesus se lao. Boe ma nita atahori pokeꞌ esa, pokeꞌ eniꞌ a bonggi hendi ena.
2 Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä, sanoen: Mestari, kuka syntiä teki, tämäkö eli hänen vanhempansa, että hänen piti sokiana syntymän?
Basa ma, Yesus ana mana tungga nara ratane rae, “Papa Meser! Seka mana tao salaꞌ, de atahori ia dadꞌi poke onaꞌ ia? Laoꞌ mia mesaꞌ ne do, huu ina-ama nara?”
3 Jesus vastasi: ei tämä syntiä tehnyt eikä hänen vanhempansa; mutta että Jumalan työt hänessä ilmoitettaisiin.
Yesus nataa nae, “Atahori pokeꞌ ia nda tao salaꞌ sa. Boe ma ina-ama nara o nda tao salaꞌ fo ana poke sa boe. Bonggi e onaꞌ naa, fo ona bee naa basa atahori rita Lamatualain naꞌahahaiꞌ e.
4 Minun tulee tehdä hänen töitänsä, joka minun lähetti, niin kauvan kuin päivä on. Yö tulee, koska ei kenkään taida työtä tehdä.
Lamatualain mana denu Au. Dadꞌi hita musi tao tahehere fo talalao Eni ue-tataon leleꞌ manggareloꞌ a feꞌe sia. Huu dei fo maꞌahatuꞌ a nema ena, atahori nda bisa tao ues sa ena.
5 Niinkauvan kuin minä olen maailmassa, niin olen minä maailman valkeus.
Leleꞌ Au feꞌe sia raefafoꞌ ia, Au onaꞌ manggareloꞌ a mana naronda soaꞌ neu basa atahori.”
6 Kuin hän tämän sanonut oli, sylki hän maahan ja teki loan syljestä ja voiteli sokian silmät loalla,
Yesus olaꞌ basa naꞌo naa, boe ma Ana puras miru neu rae a. Basa ma Ana endoꞌ daka-daka, de sesebꞌoꞌ rae a dadꞌi tane. Boe ma ana lelemu tane a neu atahori pokeꞌ a matan.
7 Ja sanoi hänelle: mene ja pese itses lammikossa Siloam, se on niin paljo kuin: lähetetty. Niin hän meni ja pesi itsensä ja tuli näkemään.
Basa ma Ana helu nae, “Muu sia lifu Siloam, fo safe matam sia naa.” (Sia dedꞌea Ibrani, Siloam sosoan nae, ‘haitua nema’.) Basa de, atahori pokeꞌ a naa neu, de narou matan. Leleꞌ ana heoꞌ baliꞌ nema, ana bisa nita ena!
8 Niin kylän miehet ja ne, jotka hänen ennen olivat nähneet sokiana, sanoivat: eikö tämä se ole, joka istui ja kerjäsi?
Basa naa ma, atahori mana sia ume bobꞌoa nara, ma mana parna rita e soaꞌ a hule-huleꞌ, ratatane rae, “We! Ia atahori pokeꞌ, fo feꞌesaꞌan mana endoꞌ hule-huleꞌ, to?”
9 Muutamat vastasivat: hän se on. Mutta muut sanoivat: hän on sen muotoinen; vaan hän itse sanoi: minä se olen.
Atahori ruma rae, “Tebꞌe! Naa eni ena!” Atahori ruma fai rae, “Hokoꞌ! Eni, matan mahombeꞌ onaꞌ atahori naa boe!” Te atahori naa nafadꞌe nae, “Hokoꞌ! Ia au ena! Feꞌesaꞌan fo pokeꞌ a!”
10 Niin he sanoivat hänelle: kuinka sinun silmäs aukenivat?
Basa ma ratane rae, “Taꞌo bee de bisa mita onaꞌ ia, e?”
11 Vastasi hän ja sanoi: se ihminen, joka Jesukseksi kutsutaan, teki loan, ja voiteli minun silmäni, ja sanoi minulle: mene ja pese Siloamin lammikossa. Ja kuin minä menin ja pesin, niin minä sanin näköni.
Boe ma ana nataa nae, “Taꞌo ia! Atahori fo naran Yesus naa, tao tane, de Ana lelemu neu mata ngga. Boe ma Ana denu au nae, ‘Muu sia lifu Siloam, fo murou matam sia naa.’ De au tao tungga. Naeni de ia naa au bisa ita ena!”
12 Niin he sanoivat hänelle: kussas hän on? Hän sanoi: en minä tiedä.
Basa ma ratane rae, “De atahori naa sia bee?” Ma ana nataa nae, “Teꞌee, de!”
13 Niin he veivät sen, joka ennen sokiana ollut oli, Pharisealaisten tykö.
Faiꞌ naa, leleꞌ Yesus sesebꞌoꞌ tane a, ma tao atahori pokeꞌ a bisa nita, nandaa no atahori Yahudi ra fai hahae tao ue-osaꞌ. Boe ma ara rendi atahori fo maꞌahulun pokeꞌ a, neu nataa sia partei agama Farisi ra atahori nara.
14 Ja se oli sabbatin päivä, jona Jesus teki loan ja avasi hänen silmänsä.
15 Niin kysyivät taas häneltä Pharisealaiset, kuinka hän näkönsä saanut oli. Hän sanoi heille: hän pani loan minun silmäini päälle, ja minä pesin, ja näen.
Basa ma, atahori Farisi ra ratane rae, “Mufadꞌe sobꞌa dei! Taꞌo bee de ia na bisa mita ena?” Ana nataa nae, “Taꞌo ia. Atahori naa tao tane neu mata ngga. Basa de au uu urou mata ngga. Ia na au bisa ita ena.”
16 Niin muutamat Pharisealaisista sanoivat: ei se ihminen ole Jumalasta, ettei hän pidä sabbatia. Muut sanoivat: kuinka taitaa joku syntinen ihminen senkaltaisia ihmeitä tehdä? Ja riita oli heillä keskenänsä.
Hambu atahori Farisi ruma rae, “Atahori mana tao nahaiꞌ nggo naa, nda mia Lamatualain sa. Hai bubꞌuluꞌ, huu Ana nalena-langga hohoro-lalaneꞌ soꞌal fai hahae tao ue-osaꞌ.” Hambu ruma fai rae, “Taꞌo bee de atahori mana tao salaꞌ bisa tao manadadꞌi-manaseliꞌ taꞌo naa?” Basa ma rareresi losa ara saranggaa.
17 He sanoivat taas sokiallle: mitä sinä hänestä sanot, joka sinun silmäs avasi? Hän sanoi: hän on propheta.
Dadꞌi ara ratane seluꞌ atahori feꞌesaꞌan pokeꞌ a rae, “Tungga nggo naa, Atahori mana tao nalaa matam naa, atahori mataꞌ bee?” Ana nataa nae, “Tungga au, na, Eni, Lamatualain mana ola-olan esa.”
18 Mutta ei Juudalaiset sitä uskoneet, että hän oli sokiana ollut ja näkemään tullut, siihenasti kuin he kutsuivat sen vanhemmat, joka näkönsä saanut oli.
Te atahori Yahudi ra malangga nara nda ramahere rae, atahori naa parna poke, te ia naa bisa nita ena. Boe ma ara denu reu roꞌe ina-aman fo rema rataa.
19 Ja he kysyivät heiltä, sanoen: onko tämä teidän poikanne, jonka te sanotte sokiana syntyneen? kuinka siis hän nyt näkee?
Leleꞌ ara rema, malangga ra ratane rae, “Atahori ia, hei anam, do? Tebꞌe, do hokoꞌ, memaꞌ ana poke eniꞌ a bonggi e, do? Basa ma, taꞌo bee de ia na ana bisa nita?”
20 Hänen vanhempansa vastasivat heitä ja sanoivat: me tiedämme tämän meidän pojaksemme, ja että hän sokiana syntynyt on.
Atahori na ina-aman rataa rae, “Eni ia, memaꞌ hai anam. Boe ma memaꞌ ana poke eniꞌ a bonggi e.
21 Mutta kuika hän nyt näkee, sitä emme tiedä, ja kuka hänen silmänsä avasi, emme tiedä; hänellä on kyllä ikää, kysykäät häneltä; puhukaan itsestänsä.
Te hai nda bubꞌuluꞌ, ana pake saa de ia naa ana bisa nita sa. Seka mana tao nalaa matan, hai o nda bubꞌuluꞌ sa boe. Eni, monaeꞌ ena. Netane sia e, huu ana bisa dui aon!”
22 Niin sanoivat hänen vanhempansa, sillä he pelkäsivät Juudalaisia; sillä Juudalaiset olivat jo niin keskenänsä päättäneet, että jos joku hänen tunnustais Kristukseksi, sen piti synagogasta oleman suljettu ulos.
Ara olaꞌ taꞌo naa, huu ara ramatau atahori Yahudi ra malangga nara. Huu ara bubꞌuluꞌ oi, malangga ra ralaꞌ esa rae, “Mete ma hambu atahori rataa rae, Yesus, naeni Kristus, naa, hita musi mbuu hendi atahori mana nataa naꞌo naa mia hita atahori Yahudi ra ume hule-oꞌen.”
23 Sentähden sanoivat hänen vanhempansa: hänellä on kyllä ikää, kysykäät häneltä.
Naeni de atahori naa ina-ama nara, rataa rae, “Eni monaeꞌ ena. Netane sia e.”
24 Niin he kutsuivat toisen kerran sen ihmisen, joka sokiana oli ollut, ja sanoivat hänelle: anna Jumalalle kunnia! me tiedämme sen ihmisen syntiseksi.
Basa de ara roꞌe seluꞌ atahori fo feꞌesaꞌan pokeꞌ naa. Boe ma ara rae, “Taꞌo ia! Musi mutaa no matetuꞌ sia Lamatualain matan fo munea nara malolen. Huu hai mihine tebꞌeꞌ, Yesus naa, atahori deꞌulakaꞌ.”
25 Hän vastasi ja sanoi: jos hän on syntinen, sitä en minä tiedä: vaan sen minä ainoasti tiedän, että minä, joka sokia olin, nyt näen.
Atahori fo parna pokeꞌ a nataa nae, “Amaꞌ se afiꞌ miminasa, e! Huu au nda uhine ae Eni, atahori deꞌulakaꞌ, do hokoꞌ sa. Te au uhine tebꞌe-tebꞌeꞌ, naeni, feꞌesaꞌan au pokeꞌ; te ia naa, au bisa ita ena.”
26 He sanoivat taas hänelle: mitä hän sinulle teki? kuika hän sinun silmäs avasi?
Ara ratane fai rae, “Ana tao nggo taꞌo bee? Ana buka matam taꞌo bee?”
27 Hän vastasi: jo minä sanoin teille, ettekö te kuulleet? Miksi te taas sitä tahdotte kuulla? Tahdotteko te myös hänen opetuslapsiksensa?
Boe ma ana nataa nae, “Hee! Faꞌra au dui ena, te hei nda nau rena sa. Saa de hei nauꞌ a au dui seluꞌ fai? Seꞌu te amaꞌ se nau mae dadꞌi ana mana tunggan boe, do?”
28 Niin he kiroilivat häntä ja sanoivat: sinä olet hänen opetuslapsensa; mutta me olemme Moseksen opetuslapset.
Basa ma ara rarai e, ma rae, “Hela neu fo akaꞌ mesaꞌ nggo dadꞌi ana mana tunggan! Huu hai ia, baꞌi Musa ana mana tungga nara.
29 Me tiedämme Jumalan Mosesta puhutelleen: mutta kusta tämä on, emme tiedä.
Hai bubꞌuluꞌ Lamatualain ola-olaꞌ no baꞌi Musa. Te hai nda bubꞌuluꞌ Atahori naa, nema mia ndolaꞌ bee sa boe.”
30 Niin ihminen vastasi ja sanoi heille: se on tosin ihmeellinen, ettette tiedä, kusta hän on, ja kuitenkin hän avasi minun silmäni.
Atahori fo maꞌahulun pokeꞌ a nataa nae, “Heran, e! Hei nda mihine Ana mia bee nema sa boe. Tao-tao te Eni mana tao nalaa mata ngga de ia na au ita ena.
31 Mutta me tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan joka on Jumalan palvelia ja tekee hänen tahtonsa, sitä hän kuulee.
Basa nggita bubꞌuluꞌ tae, Lamatualain nda rena atahori deꞌulakaꞌ ra sa, to? Te Lamatualain rena atahori rala ndoos, mana nasodꞌa tao tungga Eni hihii-nanaun.
32 Ei ole maailman alusta kuultu, että joku on sen silmät avannut, joka sokiana syntynyt on. (aiōn g165)
Eniꞌ a Lamatualain naꞌadadadꞌiꞌ lalai no raefafoꞌ losa leleꞌ ia, nda hambu dudꞌuit esa sa boe, soꞌal atahori tao nahaiꞌ atahori pokeꞌ mana pokeꞌ eniꞌ a bonggi hendi e, de ana bisa nita. (aiōn g165)
33 Ellei hän olisi Jumalasta, niin ei hän taitaisi mitään tehdä.
Dadꞌi mete ma Yesus nda nema mia Lamatualain sa, tantu Ana nda bisa tao nala saa sa boe, to?”
34 He vastasivat ja sanoivat hänelle: sinä olet päänänsä synnissä syntynyt, ja sinä opetat meitä? Ja he ajoivat hänen ulos.
Boe ma ara rataa rae, “Weh! Ho ia, atahori deꞌulakaꞌ mia ina ma bonggi hendi nggo! Taꞌo bee de bisa duꞌa mae ho bisa munori baliꞌ hai fai?” Basa ma ara mbuu hendi e mia sira ume hule-oꞌen.
35 Ja Jesus sai sen kuulla, että he olivat hänen ajaneet ulos, ja kuin hän löysi hänen, sanoi hän hänelle: uskotkos sinä Jumalan Pojan päälle?
Leleꞌ Yesus rena ara mbuu hendi atahori feꞌesaꞌan pokeꞌ a mia ume hule-oꞌeꞌ a, ma Ana neu sangga atahori naa, losa hambu e. Boe ma Ana nae, “Taꞌo bee! Mumuhere Atahori Matetuꞌ a, do?”
36 Hän vastasi ja sanoi: Herra, kuka se on, että minä hänen päällensä uskoisin?
Ana natane baliꞌ nae, “Eni seka, Papa? Tulun nefadꞌe dei, naa fo au bisa umuhere E boe.”
37 Niin Jesus sanoi hänelle: sinä olet hänen nähnyt, ja hän on se, joka puhuu sinun kanssas.
Boe ma Yesus nafadꞌe nae, “Mundaa mo E ena. Naeni Au ia, mana ola-olaꞌ no nggo leleꞌ ia.”
38 Niin hän sanoi: Herra, minä uskon. Ja hän kumarsi ja rukoili häntä.
Basa ma atahori naa nae, “Papa, au umuhere!” Boe ma ana sendeꞌ lululanggan de beꞌutee mbali Yesus.
39 Ja Jesus sanoi: minä tulin tuomiolle tähän maailmaan, että ne, jotka ei näe, pitää näkemän, ja ne, jotka näkevät, pitää sokiaksi tuleman.
Basa ma Yesus olaꞌ mbali e nae, “Au uma sia raefafoꞌ ia fo utudꞌu atahori ra sala-kilu nara, naa fo atahori pokeꞌ ra rita, ma atahori mata meu-malaaꞌ ra dadꞌi pokeꞌ.”
40 Ja muutamat Pharisealaisista, jotka hänen tykönänsä olivat, kuulivat nämät ja sanoivat hänelle: olemmeko mekin sokiat?
Sia naa hambu atahori Farisi hira rena oꞌolan boe. Boe ma ara ratane rae, “Taꞌo bee, ia? Tebe-tebeꞌ hai nda pokeꞌ sa, to?”
41 Jesus sanoi heille: jos te sokiat olisitte, niin ei olisi teillä syntiä; mutta että te sanotte: me näemme, sentähden teidän syntinne pysyy.
Yesus nataa nae, “Taꞌo ia. Mete ma memaꞌ hei nda pokeꞌ sa, na, nda hambu mana fee salaꞌ neu nggi sa. Te mae, hei atahori mata meu-malaaꞌ. Naeni de hei feꞌe lemba-doi sala mara.”
