Johanneksen 8
1 Mutta Jesus meni Öljymäelle,
[Amimäta im phähphäha cit bekie. Acunüng pi, Jesuh cun Olip Mcunga kaiki.
2 Ja tuli varhain huomeneltain jälleen templiin ja kaikki kansa tuli hänen tykönsä, ja hän istui ja opetti heitä.
Ngawilama Templea law be se, khyang naküt a veia lawkie. Acunüng, Jesuh naw ngaw lü jah mtheiki.
3 Mutta kirjanoppineet ja Pharisealaiset toivat vaimon hänen tykönsä huoruudesta otetun kiinni. Ja kuin he olivat sen hänen eteensä asettaneet,
Thum mthei he ja Pharisee naw nghnumi mat kpami am bäühmaki xawi lawpüi u lü; avana maa ami ngdüihsak.
4 Sanoivat he hänelle: Mestari, tämä vaimo on läydetty itse työssä, kuin hän teki huorin.
Jesuha veia, “Saja aw, hina nghnumi kpami am ani bäühma k’um bäbä üng ami mana kyaki.
5 Mutta Moses on laissa meitä käskenyt, että senkaltaiset kivillä surmattaisiin. Mitäs sinä sanot?
“Mi Thum üng, Mosi naw hina mäih cun lung am vawi ngen vaia ngthu a mkhyah. Nang naw ihawkba na ngaiki ni?” ami ti.
6 Mutta sen he sanoivat, kiusaten häntä, kantaaksensa hänen päällensä. Mutta Jesus kumarsi ja kirjoitti sormellansa maahan.
Acuna ngthu cun Jesuh mhnüteinaka, a mkhyenak ami suinaka ami kthäha kyaki. Acunsepi Jesuh naw ngmüm lü, a kut mdawng am mdek üng kca yuki.
7 Mutta kuin he seisoivat kysymyksensä päälle, ojensi hän itsensä ja sanoi heille: joka teistä on synnitön, se heittäkään ensin häntä kivellä.
Kthäh laihlaih u se, ngkyäk law be lü, “Nangmi üng am mkhyekat khawikia khyang naw akcüka lung am vawi se,” a ti.
8 Ja hän kumarsi taas ja kirjoitti maahan.
Acunüng, ngmüm betü lü a kut mdawng am mdek üng yuk betüki.
9 Kuin he tämän kuulivat ja olivat omaltatunnoltansa voitetut, läksivät he ulos yksittäin, ruveten vanhimmista, viimeisiin asti; ja Jesus jäi yksinänsä, ja vaimo seisoi siinä.
A pyen ami ngjak üng, amimäta mkhyenake ksing law u lü, axü säih üngka naw akdik säih cäpa mat cia khyük be päihkie. Acunüng Jesuh amät däk ve se, nghnumi anglung üng a venak kung üng veki.
10 Mutta kuin Jesus ojensi itsensä, ja ei nähnyt ketään paitsi vaimoa, sanoi hän hänelle: vaimo, kussa ovat sinun päällekantajas? Onko sinua kenkään tuominnut?
Jesuh naw a ngmümnak üngkhyüh ngkyäk law be lü, nghnumi amät däk ve se a hmu üng, “Nghnumi aw, hawia ni ami ve u? Ning mkatei khai u pi am ve se mä?” a ti.
11 Hän sanoi: Herra, ei kenkään. Niin Jesus sanoi: en minä myös sinua tuomitse: mene, ja älä silleen syntiä tee.
Nghnumi naw, “Bawipa aw, u naw am na mkat ve,” a ti. Jesuh naw, “Kei naw pi am ning mkat veng; cit be lü tuh üngkhyüh ta käh mkhyekat ti kawpi,” a ti.]
12 Niin Jesus puhui taas heille ja sanoi: minä olen maailman valkeus: joka minua seuraa, ei hän pimeydessä vaella, mutta saa elämän valkeuden.
Jesuh naw ami veia ngthu pyen be lü, “Kei cun khawmdeka kvaia ka kyaki. Ka hnu läki naküt cun nghmüpa k'um üng käh xünsei ti lü, xünnaka kvai yahei khaie” a ti.
13 Pharisealaiset sanoivat hänelle: sinä todistat itsestäs; ei sinun todistukses ole tosi.
Pharisee naw, “Namäta mawng na pyenki, na pyen am cang ve,” ami ti.
14 Jesus vastasi ja sanoi heille: vaikka minä itsestäni todistan, niin minun todistukseni on tosi; sillä minä tiedän, kusta minä tulin ja kuhunka minä menen; mutta ette tiedä, kusta minä tulin ja kuhunka minä menen.
Jesuh naw, “Kamäta ngthu ka pyen üngpi ka pyen cangki. Isenitiüng, kei naw ka lawnak ja ka cehnak vai ka ksingeiki. Nangmi naw ka lawnak ja ka cehnak vai am ksing uki.
15 Te tuomitsette lihan jälkeen, en minä ketään tuomitse.
“Nangmi naw nghngicim thum üng ngthu nami mkhyah khawiki, kei naw u am mtai pet nawng.
16 Ja vaikka minä tuomitsisin, niin minun tuomioni on tosi; sillä en minä ole yksinäni, vaan minä ja Isä, joka minun lähetti.
“Kei naw ngthu ka mkhyah üngpi ka ngthumkhyah cang khai. Isetiakyaküng, kei kamät däk am ni. Na tüih lawki Pa kei üng a ngpüia phäh ni.
17 Ja teidän laissanne on myös kirjoitettu, että kahden ihmisen todistus on tosi.
“Nami Thum üng, ‘Ai pi cangki ti ksing vaia saksi nghngih hlüki,” ti lü, ng’yuki.
18 Minä olen se, joka itsestäni todistan, ja Isä, joka minun lähetti, todistaa myös minusta.
“Kei kamäta ngthu ka saksiki, Pa na tüih lawki naw pi ka mawng saksiki,” ti lü a jah msang.
19 Niin he sanoivat hänelle: kussas Isäs on? Jesus vastasi: ette tunne minua ettekä minun Isääni: jos te tuntisitte minun, niin te tuntisitte myös minun Isäni.
Acunkäna amimi naw, “Na Pa hawia ni?” ti lü ami kthäh. Jesuh naw, “Nangmi naw kei am na ksing uki, ka Pa pi am ksing uki. Kei nami na ksing üng ka Pa pi nami ksing khai,” a ti.
20 Nämät sanat puhui Jesus uhri-arkun tykönä, opettain tenplissä, ja ei häntä kenkään ottanut kiinni; sillä ei hänen aikansa ollut vielä tullut.
Acuna ngthu cun Temple k'uma khawthem petnaka hnüna a jah mtheia kyaki. Cunsepi u naw pi akcün am küm law hamkia kyase am man u.
21 Niin Jesus sanoi taas heille: minä menen pois, ja te etsitte minua, ja teidän pitää kuoleman teidän synneissänne. Kuhunka minä menen, ette sinne taida tulla.
Jesuh naw, “Kei naw akcea ka ning jah ceh ta khai; nangmi naw nami na sui hü khaie. Cunüngpi nami mkhyekatnake üng nami thi khaie. Ka cehnaka am cit thei uki,” ti lü, a jah mtheh.
22 Niin sanoivat Juudalaiset; tappaneeko hän itsensä, sillä hän sanoo: kuhunka minä menen, ette sinne taida tulla.
Judah ngvaie naw, ‘“Ka cehnaka am cit thei uki,” a ti hin amät nghnimei hlü bang se,” ami ti.
23 Ja hän sanoi heille: te olette alhaalta, ja minä olen ylhäältä: te olette maailmasta, en minä ole maailmasta.
Jesuh naw, “Nangmi ta khawmdek üng nami sängeiki, kei ta khan üngkhyüh ka lawki. Nangmi cun hina khawmdek üngkhyüh nami ngtüi lawkia kya lü, kei ta khawmdek üng am sängei ve ngü.
24 Sentähden sanoin minä teille: teidän pitää kuoleman synneissänne; sillä jos ette usko, että minä se olen, niin teidän pitää kuoleman synneissänne.
“Acunakyase, ‘Nami mkhyekatnake üng nami thi khai’ ka ti ni. ‘Kei cun Ania Ka Kyaki’ ti am nami jum üng nami mkhyekatnake üng nami thi kcang khai,” a ti.
25 Niin he sanoivat hänelle: kuka sinä olet? Jesus sanoi heille: se kuin minä alusta puhuin teille.
Amimi naw, “Nang u ni?” ti u se, Jesuh naw“Akcüka nami veia ka pyen khawi cen,
26 Minulla on paljon teistä puhumista ja tuomitsemista, vaan se on totinen, joka minun lähetti; ja mitä minä olen häneltä kuullut, niitä minä puhun maailmalle.
nangmia phäha ka pyen vai ja, ka ning jah mkatnak vai khawhah veki. Na tüih lawki cun ngthungtak üng kümceiki; ani üngkhyüh ka ngjak naküt khawmdek üng ka mtheh khawiki,” ti lü a jah msang be.
27 Mutta ei he ymmärtäneet, että hän puhui heille Isästä.
Jesuh naw ami veia a pyena Paa mawng cun am ngjakkya u.
28 Sanoi siis Jesus heille: kuin te olette Ihmisen Pojan ylentäneet, niin te ymmärrätte, että minä se olen, ja etten minä tee itsestäni mitään, vaan niinkuin Isä on minun opettanut, niitä minä puhun.
Acunakyase, Jesuh naw, “Khyanga Capa nami taih käna, ‘‘Kei cun Ania Ka Kyaki’ ti nami ksing law khai. Acun käna, kei naw kamäta ngjak hlüa i am pawh lü, Pa naw a na mtheha mäih cia hina ngthu ka pyenki ti nami ksing law khai.
29 Ja se, joka minun lähetti, on minun kanssani. Ei Isä jättänyt minua yksinäni, sillä minä teen aina niitä, mitkä hänelle kelvolliset ovat.
“Na tüih lawki kei üng atänga veki. Kamätca am na hawih. Isetiakyaküng, aläa ania ngjak hlüa ka pawhmsaha phäh kyaki,” ti lü a pyen.
30 Kuin hän näitä puhui, niin moni uskoi hänen päällensä.
Acuna ngthu a pyen ngjakia khyang khawhah naw jumkie.
31 Niin Jesus sanoi niille Juudalaisille, jotka hänen uskoivat: jos te pysytte minun puheessani, niin te totisesti minun opetuslapseni olette.
Jesuh naw jumeiki Judahea veia, “Ka ngthu pyen nami ngjak üng, ka xüisawea nami kya kcang khai.
32 Ja teidän pitää totuuden ymmärtämän, ja totuuden pitää teidät vapahtaman.
“Ngthungtak nami ksing üng, ngthungtak naw ning jah lätsak khai,” a ti.
33 Niin he vastasivat häntä: me olemme Abrahamin siemen, emmekä ole koskaan kenenkään orjina olleet; kuinka siis sinä sanot: teidän pitää vapaiksi tuleman?
Amimi naw, “Abrahama mjüa kami kyaki, tuh vei cäpa usüma mpyaa am thawn khawi u nawng, ‘Lätlangnak nami yah khai’ ti hin, i na tinak ni?” ti lü ami kthäh betü.
34 Jesus vastasi heitä ja sanoi: totisesti, totisesti sanon minä teille: jokainen, joka tekee syntiä, hän on synnin orja.
Jesuh naw, “Akcanga ka ning jah mthehki: mkhyekatnak pawhki naküt cun mkhyenaka mpyaa kyaki.
“Mpya cun ima asäng ni a ve khawi; capa ta angläta ima ve khawiki. (aiōn g165)
36 Jos siis Poika teidät vapaiksi tekee, niin te totisesti olette vapaat.
“Acunakyase, Capa naw mpya üngkhyüh a ning jah mhlät üng, nami lät kcang khaie.
37 Minä tiedän, että te olette Abrahamin siemen, vaan te etsitte kuolettaaksenne minua; sillä ei minun puheellani ole teissä siaa.
“Abrahama mjüa nami kyaki ti ka ksingki. Acunsepi, na hnim khaia nami bü hin, keia mtheimthangnak am nami dodangeia phäha kyaki.
38 Minä puhun, mitä minä olen isäni tykönä nähnyt, ja te teette, mitä te olette nähneet teidän isänne tykönä.
“Ka Paa na mhnuh naküt ka pyenki. Acunüng pi nangmi naw nami paa ning jah mtheh nami pawhkie” a ti.
39 He vastasivat ja sanoivat hänelle: Abraham on meidän isämme. Jesus sanoi heille: jos te olisitte Abrahamin lapset: niin te tekisitte Abrahamin töitä.
Amimi naw, “Keimia pa ta Abraham” ami ti. Jesuh naw, “Abrahama caea nami kya üng Abrahama a awmiha mäiha nami awmih khai sü.
40 Mutta nyt te etsitte minua tappaaksenne, sitä ihmistä, joka totuuden on teille puhunut, jonka hän on Jumalalta kuullut: sitä ei Abraham tehnyt.
“Pamhnama veia ngthungtak ka ngjak naküt ning jah mtheh ngü se, nami na hnim hlüki. Abraham ahikba am ve khawi naw.
41 Te teette teidän isänne tekoja. Niin he sanoivat hänelle: emme ole äpärinä syntyneet: meillä on yksi Isä, Jumala.
“Nangmi hin nami paa vea mäiha nami awmki he ni,” a ti. Amimi naw, “Pamhnam däk ni kami pa, ania jah ca kcang ni,” ami ti.
42 Jesus sanoi heille: jos Jumala olis teidän Isänne, niin te tosin rakastaisitte minua; sillä minä läksin ja tulin Jumalasta, en minä itsestäni tullut, vaan hän lähetti minun.
Jesuh naw, “Pamhnam nami Pa ani üng nami na mhläkphya na khai sü; Pamhnam üngka naw va ka lawki, kamäta ngaiha ka lawkia am ni, ani naw a na tüih law ni.
43 Miksi ette ymmärrä tätä minun puhettani? Ette taida kuulla sitä minun sanaani.
“Ise ka pyena suilam am nami ngjakyaki he ni? Ka ngthu pyen am nami ngaih hlüa phäh, am nami ngjakkya u ni.
44 Te olette isästä perkeleestä, ja teidän isänne himoja te tahdotte tehdä. Hän on ollut murhaaja alusta, ja ei pysynyt totuudessa; sillä ei totuus ole hänessä. Kuin hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omastansa; sillä hän on valehtelia ja valheen isä.
“Nangmi cun nami pa Khawyama canaa nami kyaka phäh, nami paa ngjak hlü bi vai ni nami mlung ngaih. Khawyam cun akcüka khyüh khyang k’hnima kyaki. Ngthungtak am vekia kyase, ngthungtak üng am xüngsei. A ngthuei üngpi, hleihlak lü hleihlaknaka pa a thawna phäh, amät am ngkäki va anaküt biloki.
45 Mutta että minä sanon totuuden, niin ette usko minua.
“Ngthungtak ka pyena phäh, nangmi naw am nami na jumki.
46 Kuka teistä nuhtelee minua synnin tähden? jos minä sanon teille totuuden, miksi ette usko minua?
“Ka mkhyekatnak mdang thei khai u nami veki ni? Ngthungtak ka pyen üng nangmi naw ise am nami na jumkie ni?
47 Joka on Jumalasta, se kuulee Jumalan sanat; sentähden ette kuule, ettette Jumalasta ole.
“Pamhnam üngkhyüh ngtüiki naw Pamhnama ngthu ngai khawiki, nangmi cun Pamhnam üngkhyüh am nami ngtüikia kyase Pamhnama ngthu am nami ngaiki,” a ti.
48 Niin vastasivat Juudalaiset ja sanoivat hänelle: emmekö me oikein sano, että sinä olet Samarialainen, ja sinulla on perkele?
Judahe naw, “Nang Samarih khyang, khawyaia venaka kya veki kami ti hin am kami cangki aw?” ami ti.
49 Jesus vastasi: ei minulla ole perkele, vaan minä kunnioitan minun Isääni, ja te häpäisette minua.
Jesuh naw, “Khawyaia venaka am kya nawng. Ka Pa ka leisawngki, cunüng pi nangmi naw am na leisawng ve uki.
50 En minä etsi omaa kunniaani, yksi on, joka sitä kysyy ja tuomitsee.
“Kei naw ta kamät ami na leisawngnak vai am sui veng; acun suihjap lü keia phäh cijangki mat veki.
51 Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka tätkee minun sanani, ei hänen pidä näkemän kuolemaa ijankaikkisesti. (aiōn g165)
“Akcanga ka ning jah mthehki: ka ngthu ngaiki naküt isüm käh thi khai,” a ti. (aiōn g165)
52 Niin Juudalaiset sanoivat hänelle: nyt me ymmärsimme, että sinulla on perkele. Abraham on kuollut ja prophetat, ja sinä sanot: joka kätkee minun sanani, ei hänen pidä maistaman kuolemaa ijankaikkisesti. (aiōn g165)
Judahe naw, “Khawyaia venaka na kyak hman tuh ni kami ksing ve u. Abraham ja sahma he pi thi päng u se, nang naw ‘Na ngthu ngaiki naküt isüm käh thi khai’ ti veki. (aiōn g165)
53 Oletkos sinä suurempi kuin meidän isämme Abraham, joka kuollut on? ja prophetat ovat kuolleet: miksi sinä itses teet?
“Kami pu, Abraham kthaka na däm bawki aw? Ani pi thi pängki, sahma he pi thi pängki he. Namät hin ua na ngaieiki ni?” ami ti.
54 Jesus vastasi: jos minä itsiäni kunnioitan, niin ei minun kunniani ole mitään: minun Isäni on se, joka kunnioittaa minua, jonka te teidän Jumalaksenne sanotte.
Jesuh naw, “Kamät ka mhlünmtaiei üng, ia käh ka mawng khai. ‘Kami Pamhnam,’ nami tia, ka Pa naw na mhlünmtaiki ni.
55 Ja ette tunne häntä, mutta minä tunnen hänen: ja jos minä sanoisin, etten minä häntä tuntisi, niin minä olisin valehtelia kuin tekin; mutta minä tunnen hänen ja kätken hänen sanansa.
“Nangmi naw ani am ksing khawi uki. Cunüng pi, kei naw ta ani ka ksingki. ‘Ani am ksing nawng’ ka ti üng nangmia mäiha ka hleihlak hngakia kya khai. Acunakyase, ani ksing lü, a mtheh ka ngjaki.
56 Abraham teidän isänne iloitsi, nähdäksensä minun päiväni; hän näki sen, ja ihastui.
“Nami pa Abraham naw, ka law vaia khawmhnüp a hmuh vaia phäh jekyaiki. Acunüng, hmu law lü je khütki,” ti lü, a jah msang.
57 Niin Juudalaiset sanoivat hänelle: et sinä ole vielä viidenkymmenen ajastajan vanha ja olet nähnyt Abrahamin?
Judahe naw, “Na kum mhmakip pi am law ham lü, Abraham na hmuki pängki aw?” ami ti.
58 Jesus sanoi heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: ennenkuin Abraham olikaan, olen minä.
Jesuh naw, “Akcanga ka ning jah mthehki: Abraham am a ve ham üng, ka veki,” a ti.
59 Niin he poimivat kiviä, laskettaaksensa häntä. Mutta Jesus lymyi ja läksi ulos templistä, käyden heidän keskeltänsä; ja niin hän pääsi ulos.
Ami vawihnak vaia lung jah loei u se, Jesuh cun ngthup lü, Temple üngkhyüh akcea citki.
