Johanneksen 6
1 Sitte meni Jesus Galilean meren ylitse, joka on Tiberiaan,
After these things Jesus went over the sea of Galilee, which is the sea of Tiberias.
2 Ja häntä seurasi paljo kansaa, että he näkivät hänen merkkinsä, joita hän teki sairaissa.
And a great multitude followed Him, because they saw his miracles which He performed on them that were diseased.
3 Niin Jesus meni ylös vuorelle ja istui siellä opetuslastensa kanssa.
So Jesus went up to a mountain, and there He sat down with his disciples.
4 Ja lähestyi pääsiäinen, Juudalaisten juhla.
And the passover, a feast of the Jews, was near.
5 Kuin siis Jesus nosti silmänsä ja näki tulevan paljon kansaa tykönsä, sanoi hän Philippukselle: kusta me ostamme leipiä näiden syödä?
Then Jesus lifted up his eyes, and seeing a great multitude come to Him, saith to Philip, Whence shall we buy bread that these people may eat?
6 (Mutta sen hän sanoi, kiusaten häntä: sillä hän tiesi, mitä hän tekevä oli.)
(and this He said to try him, for He knew what He was going to do: )
7 Vastasi Philippus häntä: kahdensadan penningin leivät ei täytyisi heille, että kukin heistä vähänkin sais.
Philip answered Him, Two hundred penny-worth of bread is not sufficient for them, that every one may take a little.
8 Sanoi yksi hänen opetuslapsistansa hänelle: Andreas, Simon Pietarin veli:
One of his disciples, to wit, Andrew the brother of Simon Peter,
9 Tässä on poikainen, jolla on viisi ohrasta leipää ja kaksi kalaista; vaan mitä ne ovat näin paljolle?
saith unto Him, There is a lad here, that hath five barley loaves, and two small fishes; but what are they among so many?
10 Mutta Jesus sanoi: asettakaat kansa atrioitsemaan. ja siinä aikassa oli paljo ruohoa. Niin atrioitsi lähes viisituhatta miestä.
And Jesus said, Make the men sit down: (now there was much grass in the place: ) so the men sat down in number about five thousand.
11 Ja Jesus otti leivät, kiitti ja antoi opetuslapsille, mutta opetuslapset jakoivat atrioitseville, niin myös kaloista niin paljo kuin hän tahtoi.
And Jesus took the loaves, and when He had given thanks, He distributed them to the disciples, and the disciples to them that were sat down; and of the fishes likewise, as much as they would take.
12 Mutta kuin he ravitut olivat, sanoi hän opetuslapsillensa: kootkaat murut, jotka jäivät, ettei mitään hukkuisi.
And when they were filled, He saith to his disciples, Gather up the fragments that are left, that nothing may be lost.
13 Niin he kokosivat ja täyttivät kaksitoistakymmentä koria muruilla, viidestä ohraisesta leivästä, jotka niiltä liiaksi olivat, jotka atrioitsivat.
They therefore gathered them together, and filled twelve baskets with the fragments of the five barley-loaves, which remained after they had eaten.
14 Kuin siis ne ihmiset sen merkin näkivät, minkä Jesus teki, sanoivat he: tämä on totisesti se Propheta, joka maailmaan tuleva oli.
Therefore the people when they had seen the miracle that Jesus wrought, said, this is certainly the Prophet who was to come into the world.
15 Kuin Jesus ymmärsi, että he tahtoivat tulla ja väkivallalla tehdä hänen kuninkaaksi, meni hän pois taas vuorelle yksinänsä.
Jesus therefore knowing that they would come, and take Him by force if possible, to make Him king, retired again to the mountain Himself alone.
16 Mutta kuin ehtoo tuli, menivät hänen opetuslapsensa alas meren tykö,
And when evening was come, his disciples went down to the sea:
17 Ja astuivat haahteen ja menivät ylitse meren Kapernaumia päin. Ja jo oli pimiä tullut, ja ei Jesus tullut heidän tykönsä.
and having entered into a ship were going over the Sea towards Capernaum: and it was now dark, and Jesus was not yet come to them.
18 Niin meri nousi, että suuri tuuli puhalsi.
And the sea rose high by reason of a violent wind.
19 Ja kuin he olivat soutaneet lähes viisikolmattakymmentä eli kolmekymmentä vakomittaa, näkivät he Jesuksen käyvän meren päällä ja lähenevän haahta; ja he peljästyivät.
So when they had rowed about five and twenty or thirty furlongs, they see Jesus walking on the sea, and near the ship: and they were affrighted.
20 Niin hän sanoi heille: minä olen; älkäät peljätkö.
But He saith unto them, It is I: be not afraid.
21 Niin he tahtoivat ottaa hänen haahteen; ja haaksi oli jo sen maan tykönä, johonka he menivät.
They desired therefore to take Him into the ship: and immediately the vessel was at the land to which they were going.
22 Toisena päivänä, kuin kansa, joka sillä puolella merta oli, näki, ettei siellä muuta venhettä ollut kuin se yksi, johonka hänen opetuslapsensa olivat astuneet, ja ettei Jesus ollut astunut haahteen opetuslastensa kanssa, vaan hänen opetuslapsensa olivat ainoastaan matkaan lähteneet;
The day following the people that staid on the other side of the sea, seeing there was no other boat there, but that one into which his disciples embarked, and that Jesus went not with his disciples into the boat, but that his disciples went away alone:
23 Mutta muut venheet tulivat Tiberiaasta, lähes sitä paikkaa, jossa he olivat leipää syöneet, sitte kuin Herra oli kiittänyt;
though there came other vessels from Tiberias, near the place where they had eaten bread after the Lord had given thanks: when therefore the people saw that Jesus was not there,
24 Koska kansa sen näki, ettei Jesus siellä ollut eikä hänen opetuslapsensa, asutivat he myös haaksiin ja menivät Kapernaumiin etsein Jesusta.
nor his disciples; they also went into those vessels, and came to Capernaum seeking Jesus.
25 Ja kuin he hänen siltä puolen merta löysivät, sanoivat he hänelle: Rabbi, koskas tänne tulit?
And when they found Him on the other side of the Sea, they said unto Him, Rabbi, when camest thou hither?
26 Jesus vastasi heitä ja sanoi: totisesti, totisesti sanon minä teille: ette etsi minua, että te näitte ihmeen, vaan että te saitte leipää syödä ja olette ravitut.
Jesus answered them and said, Verily, verily, I say unto you, Ye seek me, not because ye saw miracles, but because ye did eat of the loaves, and were filled.
27 Älkäät tehkö sitä ruokaa, joka on katoovainen, vaan sitä ruokaa, joka pysyy ijankaikkiseen elämään, jonka Ihmisen Poika teille antava on; sillä Isä Jumala on sen vahvistanut. (aiōnios g166)
Labour not so much for the meat that perisheth, but rather for that food which endureth unto life eternal, which the Son of man will give you: for Him hath God the Father sealed. (aiōnios g166)
28 Niin he sanoivat hänelle: mitä meidän pitää tekemän, että me taitaisimme Jumalan töitä tehdä?
Therefore said they unto Him, What should we do, that we may work the works approved of God?
29 Jesus vastasi ja sanoi heille: se on Jumalan työ, että te uskotte sen päälle, jonka hän lähetti.
Jesus answered and said unto them, This is the work of God, that ye believe on Him, whom He hath sent.
30 Niin he sanoivat hänelle: mitä ihmettä siis sinä teet, että me näkisimme ja uskoisimme sinun päälles? Mitä työtä sinä teet?
Therefore said they unto Him, What sign dost thou shew, that we may see it, and believe Thee? What work dost thou do?
31 Meidän isämme söivät mannaa korvessa, niinkuin kirjoitettu on: hän antoi heille leipää taivaasta syödäksensä.
Our fathers did eat manna in the desert, as it is written, He gave them bread from heaven to eat.
32 Niin Jesus sanoi heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: ei Moses sitä leipää antanut teille taivaasta; mutta minun Isäni antaa totisen leivän taivaasta.
Therefore Jesus said unto them, Verily, verily, I tell you, Moses gave you not that bread from heaven, but my Father giveth you the true bread from heaven.
33 Sillä Jumalan leipä on se, joka taivaasta tulee alas ja antaa maailmalle elämän.
For the bread of God is that which descendeth from heaven, and giveth life to the world.
34 Niin he sanoivat hänelle: Herra, anna meille aina sitä leipää.
Therefore said they unto Him, Lord, evermore give us this bread.
35 Jesus sanoi heille: minä olen elämän leipä: joka tulee minun tyköni, ei hän suinkaan isoo, ja joka uskoo minun päälleni, ei hän koskaan janoo.
Then Jesus said unto them, I am the bread of life: he that cometh to me shall never hunger, and he that believeth on me shall never thirst.
36 Mutta minä sanoin teille, että te näitte minun, ette sittekään usko.
But I have told you, so that ye have seen me, and yet ye do not believe.
37 Kaikki, mitä minun Isäni antaa minulle, se tulee minun tyköni: ja joka minun tyköni tulee, sitä en minä heitä ulos.
All that the Father giveth me, will come unto me; and him that cometh to me I will not cast out.
38 Sillä minä tulin taivaasta alas, en tekemään minun tahtoani, vaan sen tahtoa, joka minun lähetti.
For I came down from heaven, not to do my own will, but the will of Him that sent me.
39 Mutta se on Isän tahto, joka minun lähetti, ettei minun pidä yhtäkään niistä kaikista kadottaman, jotka hän minulle antoi, mutta olen ne herättävä viimeisenä päivänä.
And this is the will of the Father who sent me, that of all that He hath given me, I should lose none, but should raise them up at the last day.
40 Tämä on sen tahto, joka minun lähetti, että jokainen koka näkee Pojan ja uskoo hänen päällensä, hänellä pitää ijankaikkinen elämä oleman, ja minä herätän hänen viimeisenä päivänä. (aiōnios g166)
And this is the will of Him that sent me, that every one who looketh attentively at the Son, and so believeth on Him, may have eternal life: and I will raise him up at the last day. (aiōnios g166)
41 Niin Juudalaiset napisivat sitä, kuin hän sanoi: minä olen se leipä, joka taivaasta tuli alas,
The Jews then murmured about Him; because He said, I am the bread that came down from heaven.
42 Ja sanoivat: eikö tämä ole Jesus, Josephin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinkas hän sanoo: minä olen tullut taivaasta alas.
And they said to one another, Is not this Jesus, the son of Joseph, whose father and mother we knew? How then does He say, I came down from heaven?
43 Niin Jesus vastasi ja sanoi heille: älkäät napisko keskenänne.
Jesus therefore said unto them, Murmur not among yourselves.
44 Ei taida kenkään minun tyköni tulla, ellei Isä, joka minun lähetti, vedä häntä, ja minä herätän hänen viimeisenä päivänä.
No one can come to me, unless the Father, who hath sent me, draw him, and I will raise him up at the last day.
45 Se on prophetaissa kirjoitettu: heidän pitää kaikki Jumalalta opetetuksi tuleman. Sentähden jokainen, joka sen on Isältä kuullut ja oppinut, hän tulee minun tyköni.
It is written in the prophets, "And they shall all be taught of God." Every one therefore that hath heard and learned from the Father, cometh unto me.
46 Ei niin, että joku on Isän nähnyt, vaan joka on Jumalasta, se on Isän nähnyt.
Not that any one hath seen the Father, but He who is from God.
47 Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka uskoo minun päälleni, hänellä on ijankaikkinen elämä. (aiōnios g166)
He hath seen the Father. Verily, verily, I declare unto you, He that believeth on me hath everlasting life. (aiōnios g166)
48 Minä olen elämän leipä.
I am the bread of life. Your fathers did eat manna in the wilderness, and are dead:
49 Teidän isänne söivät mannaa korvessa ja kuolivat.
but this is the bread which cometh down from heaven,
50 Tämä on se leipä, joka taivaasta tuli alas, ja joka siitä syö, ei hänen pidä kuoleman.
that any one may eat thereof and not die.
51 Minä olen elävä leipä, joka taivaasta tuli alas: se joka tästä leivästä syö, hän elää ijankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, jonka minun pitää antaman maailman elämän edestä. (aiōn g165)
I am the living bread, which came down from heaven: if any one eat of this bread, he shall live for ever. And the bread, that I will give, is my flesh, which I will give up for the life of the world. (aiōn g165)
52 Niin Juudalaiset riitelivät keskenänsä, sanoen: kuinka tämä taitaa antaa lihansa meille syödä?
The Jews therefore cavilled amongst themselves, saying, How can this man give us his flesh to eat?
53 Jesus sanoi heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, niin ei ole elämä teissä.
Then said Jesus unto them, I tell you truly, that unless ye eat the flesh of the Son of man and drink his blood, ye have no life in you.
54 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, hänellä on ijankaikkinen elämä, ja minä olen herättävä hänen viimeisenä päivänä. (aiōnios g166)
He that eateth my flesh, and drinketh my blood, hath eternal life, and I will raise him up at the last day. (aiōnios g166)
55 sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
For my flesh is truly food, and my blood is truly drink: he that feedeth on my flesh and drinketh my blood,
56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, hän on minussa ja minä hänessä.
abideth in me and I in him.
57 Niinkuin elävä Isä minun lähetti ja minä elän Isäni tähden, niin myös se, joka minua syö, hän elää minun tähteni.
As the living Father hath sent me, and I live by the Father; so he that feedeth on me he also shall live by me.
58 Tämä on se leipä, joka taivaasta tuli alas: ei niinkuin teidän isänne söivät mannaa ja kuolivat: Joka tätä leipää syö, hän saa elää ijankaikkisesti. (aiōn g165)
This is the bread that came down from heaven: not as your fathers did eat, and yet are dead. He that eateth this bread shall live for ever. (aiōn g165)
59 Näitä sanoi hän synagogassa, opettaissansa Kapernaumissa.
These things He said in the synagogue, when He was teaching in Capernaum.
60 Niin monta hänen opetuslapsistansa, kuin he tänän kuulivat, sanoivat: tämä on kova puhe: kuka voi sitä kuulla?
Many therefore of his disciples, when they heard Him, said, This discourse is hard to be understood, who can take it in?
61 Mutta kuin Jesus tiesi itsestänsä, että hänen opetuslapsensa siitä napisivat, sanoi hän heille: pahoittaako tämä teitä?
But Jesus knowing in Himself, that his disciples were murmuring about it, said unto them, Does this offend you?
62 Mitä sitte, jos te näette Ihmisen Pojan sinne menevän ylös, kussa hän ennen oli?
What then, if ye should see the Son of man ascending up, where He was before?
63 Henki on se, joka eläväksi tekee, ei liha mitään auta: ne sanat, jotka minä teille puhun, ovat henki ja elämä.
The spirit is the principle of life, the flesh availeth nothing: now the words that I speak unto you are spirit, and therefore life.
64 Mutta muutamat teistä ovat, jotka ei usko. Sillä Jesus tiesi alusta, kutka ovat, jotka ei uskoneet, ja kuka hänen oli pettävä.
But there are some of you that believe not: (for Jesus knew from the beginning, who they were that believed not, and who would betray Him:
65 Ja hän sanoi: sentähden sanoin minä teille: ei taida kenkään tulla minun tyköni, ellei se ole annettu hänelle minun Isältäni.
and He said, ) therefore I told you, that no one can come unto me except it be given him from my Father.
66 Siitä ajasta luopuivat monta hänen opetuslastansa hänestä ja menivät pois, eikä hänen kanssansa enempi vaeltaneet.
From this time many of his disciples went away, and walked no more with Him.
67 Niin Jesus sanoi niille kahdelletoistakymmenelle: ettekö te myös tahdo mennä pois?
Jesus therefore said to the twelve, Have ye also a mind to go away?
68 Simon Pietari vastasi häntä: Herra, kenenkäs tykö me menemme? sinulla on ijankaikkisen elämän sanat, (aiōnios g166)
Then Simon Peter answered Him, Lord, to whom shall we go? (aiōnios g166)
69 Ja me uskomme ja olemme ymmärtäneet, että sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika?
Thou hast the words of eternal life. And we believe and know that thou art the Messiah, the Son of the living God.
70 Jesus vastasi heitä: enkö minä ole teitä kahtatoistakymmentä valinnut? ja yksi teistä on perkele.
Jesus answered them, Have not I chosen you twelve, and one of you is a devil?
71 Mutta sen hän sanoi Juudaasta, Simonin pojasta Iskariotista; sillä hän oli hänen pettävä, ja oli yksi niistä kahdestatoistakymmenestä.
Now He spake of Judas Iscariot, the son of Simon; for he was about to betray Him, though he was one of the twelve apostles.
