Johanneksen 5
1 Sitte oli Juudalaisten juhlapäivä, ja Jesus meni ylös Jerusalemiin.
Sometime after this there was a Jewish Festival; and Jesus went up to Jerusalem.
2 Mutta Jerusalemissa on Lammasportin tykönä lammikko, joka Hebrean kielellä kutsutaan Betesda, jossa oli viisi vajaa,
There is in Jerusalem, near the sheep-gate, a bath with five colonnades around it. It is called in Hebrew ‘Bethesda.’
3 Joissa makasi suuri joukko sairaita, sokeita, ontuvia, halvatuita, jotka veden liikuttamista odottivat.
In these colonnades a large number of sick people were lying – blind, lame, and crippled.
4 Sillä enkeli tuli alas määrätyllä ajalla lammikkoon ja sekoitti veden: joka siis ensimäisenä veteen astui, kuin se sekoitettu oli, niin se parani, ehkä missä ikänä taudissa hän oli.
5 Niin oli siellä mies, joka kahdeksanneljättäkymmentä ajastaikaa oli sairastanut.
One man who was there had been crippled for thirty-eight years.
6 Kuin Jesus hänen näki makaavan ja tunsi hänen jo kauvan sairastaneen, sanoi hän hänelle: tahdotkos tulla terveeksi?
Jesus saw the man lying there, and, finding that he had been in this state a long time, said to him, “Do you wish to be cured?”
7 Sairas vastasi häntä: Herra, ei ole minulla sitä ihmistä, joka minun vie, kuin vesi sekoitettu on, lammikkoon; mutta kuin minä tulen, niin on toinen minun edelläni siihen astunut.
“I have no one, Sir,” the sick man answered, “to put me into the bath when there is a troubling of the water, and, while I am getting to it, someone else steps down before me.”
8 Jesus sanoi hänelle: nouse, ota vuotees ja käy.
“Stand up,” said Jesus, “take up your mat, and walk.”
9 Ja kohta parani se ihminen, ja otti vuoteensa ja kävi. Ja se päivä oli sabbati.
The man was cured immediately, and took up his mat and began walking.
10 Sanoivat siis Juudalaiset paratulle: nyt on sabbati, ei sinun sovi vuodetta kantaa.
Now it was the Sabbath. So the religious authorities said to the man who had been cured, “This is the Sabbath; you must not carry your mat.”
11 Hän vastasi heitä: joka minun paransi, se sanoi minulle: ota vuotees ja käy.
“The man who cured me,” he answered, “said to me ‘Take up your mat and walk.’”
12 Niin he kysyivät häneltä: kuka on se ihminen, joka sinulle sanoi: ota vuotees ja käy?
“Who was it,” they asked, “that said to you ‘Take up your mat and walk’?”
13 Mutta ei parattu tietänyt, kuka se oli; sillä Jesus oli mennyt pois kansan tähden, joka siinä paikassa oli.
But the man who had been restored did not know who it was; for Jesus had moved away, because there was a crowd there.
14 Sitte löysi Jesus hänen templissä ja sanoi hänelle: katso, sinä olet parattu: älä silleen syntiä tee, ettei jotain pahempaa sinulle tapahtuisi.
Afterward Jesus found the man in the Temple Courts, and said to him, “You are cured now; do not sin again, or something worse may happen to you.”
15 Niin se ihminen meni pois ja ilmoitti Juudalaisille, että Jesus oli se, joka hänen parantanut oli.
The man went away, and told the authorities that it was Jesus who had cured him.
16 Ja Juudalaiset vainosivat sentähden Jesusta ja etsivät häntä tappaaksensa, että hän senkaltaisia teki sabbatina.
And that was why they began to persecute Jesus – because he did things of this kind on the Sabbath.
17 Niin Jesus vastasi heitä: minun isäni tekee työtä hamaan tähän asti, ja minä myös teen työtä.
But Jesus replied, “My Father works to this very hour, and I work also.”
18 Sentähden etsivät Juudalaiset häntä vielä enemmin tappaaksensa, ettei hän ainoastaan sabbatia rikkonut, mutta myös sanoi Jumalan isäksensä, ja teki itsensä Jumalan kaltaiseksi.
This made the authorities all the more eager to kill him, because not only was he doing away with the Sabbath, but he actually called God his own Father – putting himself on an equality with God.
19 Niin Jesus vastasi ja sanoi heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: ei taida Poika itsestänsä mitään tehdä, ellei hän näe Isän tekevän; sillä mitä ikänä hän tekee, sitä myös Poika niin tekee.
So Jesus made this further reply, “In truth I tell you, the Son can do nothing of himself; he does only what he sees the Father doing; whatever the Father does, the Son does also.
20 Sillä Isä rakastaa Poikaa ja osoittaa hänelle kaikki, mitä hän itse tekee, ja hän on vielä suurempia töitä hänelle osoittava, kuin nämät ovat, että teidän pitää ihmettelemän.
For the Father loves his Son, and shows him everything that he is doing; and he will show him still greater things – so that you will be filled with wonder.
21 Sillä niinkuin Isä herättää ja virvoittaa kuolleita, niin myös Poika virvoittaa, joita hän tahtoo.
For, just as the Father raises the dead and gives them life, so also the Son gives life to whom he pleases.
22 Sillä ei Isä ketään tuomitse, vaan antoi kaiken tuomion Pojalle:
The Father himself does not judge any one, but has entrusted the work of judging entirely to his Son,
23 Että kaikki Poikaa kunnioittaisivat, niinkuin he Isää kunnioittavat. Joka ei Poikaa kunnioita, ei se kunnioita Isää, joka hänen lähetti.
so that everyone may honor the Son, just as they honor the Father. The person who does not honour the Son fails to honour the Father who sent him.
24 Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo sen, joka minun lähetti, hänellä on ijankaikkinen elämä, ja ei hän tule tuomioon, vaan menee kuolemasta elämään. (aiōnios g166)
In truth I tell you that the person who listens to my message and believes him who sent me, has eternal life, and does not come under condemnation, but has already passed out of death into life. (aiōnios g166)
25 Totisesti, totisesti sanon minä teille: hetki tulee, ja nyt jo on, että kuolleet saavat kuulla Jumalan Pojan äänen; ja jotka sen kuulevat, ne saavat elää.
In truth I tell you that a time is coming, indeed it is already here, when the dead will listen to the voice of the Son of God, and when those who listen will live.
26 Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin antoi hän myös elämän Pojalle itsessänsä olemaan,
For, just as the Father has inherent life within him, so also he has granted to the Son to have inherent life within him;
27 Ja on hänellä myös antanut vallan tuomita, että hän on Ihmisen Poika.
and, because he is Son of Man, he has also given him authority to act as judge.
28 Älkää tätä ihmetelkö; sillä hetki tulee, jona kaikki ne, jotka haudoissa ovat, saavat kuulla hänen äänensä.
Do not wonder at this; for the time is coming when all who are in their graves will hear his voice,
29 Ja pitää tuleman edes ne, jotka hyvää tehneet ovat, elämän ylösnousemiseen, mutta jotka pahaa tehneet ovat, tuomion ylösnousemiseen.
and will come out – those who have done good rising to life, and those who have lived evil lives rising for condemnation.
30 En minä itsestäni taida mitään tehdä: niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen, ja minun tuomioni on oikia; sillä en minä etsi minun tahtoani, vaan Isän tahtoa, joka minun lähetti.
I can do nothing of myself; I judge as I am taught; and the judgment that I give is just, because my aim is not to do my own will, but the will of him who sent me.
31 Jos minä itsestäni todistaisin, niin ei minun todistukseni olisi tosi.
“If I bear testimony to myself, my testimony is not trustworthy;
32 Toinen on, joka todistaa minusta, ja minä tiedän, että hänen todistuksensa on tosi, jonka hän minusta todistaa.
it is another who bears testimony to me, and I know that the testimony which he bears to me is trustworthy.
33 Te lähetitte Johanneksen tykö, ja hän todisti totuuden.
You have yourselves sent to John, and he has testified to the truth.
34 Mutta en minä ihmiseltä todistusta ota; vaan minä sanoin näitä, että te autuaaksi tulisitte.
But the testimony which I receive is not from people; I am saying this for your salvation.
35 Hän oli palavainen ja paistavainen kynttilä; mutta te tahdoitte ainoastaan vähän aikaan riemuita hänen valkeudessansa.
He was the Lamp that was burning and shining, and you were ready to rejoice, for a time, in his light.
36 Mutta minulla on suurempi todistus kuin Johanneksen; sillä ne työt, jotka Isä antoi minulle täyttääkseni, ne työt, jotka minä teen, todistavat minusta, että Isä minun lähetti,
But the testimony which I have is of greater weight than John’s; for the work that the Father has given me to carry out – the work that I am doing – is in itself proof that the Father has sent me as his messenger.
37 Ja Isä, joka minun lähetti, hän todistaa minusta. Ette ole koskaan hänen ääntänsä kuulleet eli hänen muotoansa nähneet,
The Father who has sent me has himself borne testimony to me. You have neither listened to his voice, not seen his form;
38 Ja ei teillä ole hänen sanansa pysyväinen; sillä ette usko sitä, jonka hän lähetti.
and you have not taken his message home to your hearts, because you do not believe him whom he sent as his messenger.
39 Tutkikaat Raamatuita; sillä niissä te luulette teillänne ijankaikkisen elämän olevan, ja ne ovat, jotka todistavat minusta. (aiōnios g166)
You search the scriptures, because you think that you find in them immortal life; and, though it is those scriptures that bear testimony to me, (aiōnios g166)
40 Ja ette tahdo tulla minun tyköni, että te saisitte elämän.
you refuse to come to me to have life.
41 En minä pyydä kunniaa ihmisiltä;
“I do not receive honor from people,
42 Vaan minä tunnen teidät, ettei teissä ole Jumalan rakkaus.
but I know this of you, that you have not the love of God in your hearts.
43 Minä tulin Isäni nimeen, ja ette minua ota vastaan; jos joku tulee omalla nimellänsä, niin te sen otatte vastaan.
I have come in my Father’s name, and you do not receive me; if another comes in his own name, you will receive him.
44 Kuinka te taidatte uskoa, jotka otatte kunnian toinen toiseltanne, ja sitä kunniaa, joka ainoalta Jumalalta tulee, ette etsi?
How can you believe in me, when you receive honor from one another and do not desire the honor which comes from the only God?
45 Älkäät luulko, että minä minä kannan Isän edessä teidän päällenne: se on, koka teidän päällenne kantaa, Moses, johonka te turvaatte.
Do not think that I will accuse you to the Father; your accuser is Moses, on whom you have been resting your hopes.
46 Sillä jos te olisitte Moseksen uskoneet, niin te olisitte minun uskoneet; sillä minusta on hän kirjoittanut.
For, had you believed Moses, you would have believed me, for it was of me that Moses wrote;
47 Jos ette hänen kirjoitksiansa usko, kuinkas te minun sanani uskotte?
but, if you do not believe his writings, how will you believe my teaching?”
