< Johanneksen 4 >

1 Kuin siis Herra ymmärsi Pharisealaisten kuulleeksi, että Jesus teki enemmin opetuslapsia ja kasti kuin Johannes;
Phariseengei han John nêkin Jisua ruoisi atam uol, ama'n tui leh mi a baptis a min tam uol ti an riet zoia.
2 (Vaikka ei Jesus itse kastanut, mutta hänen opetuslapsensa, )
(Adikin, Jisua'n chu tute baptis maka; a ruoisingei vaiin ke mi an baptis ngâi ani.)
3 Jätti hän Juudean ja meni jälleen Galileaan.
Masikin Jisua'n ha anga an ti hah a rietin chu Judea ram a mâka Galilee tieng a kîr nôka;
4 Mutta hänen piti Samarian kautta vaeltaman.
a se tieng Samaria ram palin a se rang anâng ani.
5 Niin hän tuli Samarian kaupunkiin, joka kutsuttiin Sikar, lähes sitä maakartanoa, jonka Jakob oli pojallensa Josephille antanut.
Samaria ram sûnga han khopui inkhat Sychar an ti han a hong tunga, Jacob'n a nâi Joseph mun a pêkna kôl hah ani.
6 Niin siellä oli Jakobin lähde. Kuin Jesus matkasta oli vasynyt, istui hän lähteen päälle, ja se oli liki kuudetta hetkeä.
Jacob tuikuong khom mahan aoma, Jisua'n a lam lônna a sôl sikin ha tuikuong kôla han ânsung raka, ma hah sûnchimripa ani.
7 Niin tuli yksi Samarian vaimo vettä ammentamaan, ja Jesus sanoi hänelle: anna minun juodakseni.
Samaria nupang inkhat tuithâl rangin a honga, male Jisua'n a kôm, “Tui nêk rang mi pêk roh,” a tipea.
8 Sillä hänen opetuslapsensa olivat menneet kaupunkiin ruokaa ostamaan.
(A ruoisingei chu sâkruo rochôk rangin khopui sûnga an sea).
9 Sanoi Samarian vaimo hänelle: kuinka sinä minulta juoda anot, joka olet Juudalainen, ja minä olen Samarialainen? sillä ei Juudalaiset pidä yhtään kanssakäymistä Samarialaisten kanssa.
Nupangnu han a kôm, “Nangma Juda mi ni nia, keima Samaria nupang ki nia, kho-angin mo tui nêk rang mi ni zong hi?” (Judangei han khuri mo, khuriâi mo, Samaria mingeiin an mangna chu mang ngâi khâi mak ngei.)
10 Jesus vastasi ja sanoi hänelle: jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: anna minun juodakseni! niin sinä anoisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä.
Hanchu Jisua'n a thuona, “Pathien neinunpêk le buong rang mi pêk roh tipu hi ni riet nisenla chu, nangman keng a kôm zong na ta; hanchu, ama'n ringna-tui nang a pêk rang ani,” a tia.
11 Sanoi vaimo hänelle: Herra, eipä sinulla ole, milläs ammennat, ja lähde on syvä: kusta siis sinulla on elävää vettä?
Nupangnu han a kôm, “Pu, tui thâlna laka ite dôn mak chea, tuikuong lak ânthûk zana. Khotieng mo ringna-tui na man rang?
12 Oletkos sinä suurempi kuin meidän isämme Jakob, joka meille tämän kaivon antoi? ja hän joi itse siitä, ja hänen lapsensa, ja hänen karjansa.
Kin pu Jacob'n hi tuikuong hih mi pêka; ama le a nâingei le a sâ vâi ngei murdi khom ma renga hih an lei nêk ngâi ani. Kin pu Jacob nêkin no roiinpui uol mo?”
13 Jesus vastasi ja sanoi hänelle: jokainen, joka juo tästä vedestä, hän janoo jälleen;
Jisua'n a thuona, “Tutu khom hi tui nêk ngei chu an tui lân râl nôk a ta,
14 Mutta joka siitä vedestä juo, jonka minä hänelle annan, ei hän janoo ijankaikkisesti; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kuohuu ijankaikkiseen elämään. (aiōn g165, aiōnios g166)
Hannirese, tukhom an kôma tui ke pêk rang a nêk ngei kai chu an tui inrâl nôk tet khâi no nih. Keiman tui ke pêk rang chu, an sûnga tuinâr hong chang a ta, tuinâr han ringna-tui le kumtuong ringna pêk atih,” a tia. (aiōn g165, aiōnios g166)
15 Sanoi vaimo hänelle: Herra, anna minulle sitä vettä, etten minä janoaisi enkä tarvitsisi tulla tänne ammentamaan.
Nupangnu han a kôm, “Pu, ma tui hah ni pêk roh! ku tui ânrâl khâi loina rang le hi tena lâ tuithâl ko hong khâi loina rangin,” a tia.
16 Jesus sanoi hänelle: mene, kutsu miehes, ja tule tänne.
Jisua'n ha nu kôm han, “Sênla, no lômpa va koi inla, hong nôk roh,” a tipea.
17 Vaimo vastasi ja sanoi hänelle: ei minulla ole miestä. Sanoi Jesus hänelle: oikein sinä sanoit: ei minulla ole miestä.
Nupangnu'n a kôm, “Lômpa la dôn mu-ung,” tiin amanu han a thuona. Jisua'n chong a melea, “Lômpa dôn mu-ung, ni ti hih, ni ti mindik ani.
18 Sillä viisi miestä on sinulla ollut, ja se joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehes. Sen sinä oikein sanoit.
Pasal rangnga in ne neipui zoia, male atûna no ompuipa khom hih no lômpa tatak nimak. Chongdiktak ni ni ril ani,” a tia.
19 Vaimo sanoi hänelle: Herra, minä näen, että sinä olet propheta.
Nupangnu han a tia, “Pu, dêipu ni ni ti ki riet.”
20 Meidän isämme ovat tällä vuorella kumartaneet ja rukoilleet, ja te sanotte: Jerusalemissa on se sia, jossa pitää rukoiltaman.
“Kin Samari richibulngeiin chu hi tânga hin Pathien chubai an mûk ngâi, aniatachu, nangni Judangeiin chu Jerusalema Pathien chubai kin mûk ngâi ani, nin ti ngâi.”
21 Jesus sanoi hänelle: vaimo, usko minua: se aika tulee, ettette tällä vuorella eikä Jerusalemissa Isää rukoile.
Jisua'n, nupangnu kôm han a tipea, “Nupangnu, keima mi iem roh, hi tâng le Jerusalem ngêt ni loi khomin mingeiin Pa chubai an mûk zora la tung atih.
22 Ette tiedä, mitä te rukoilette, mutta me tiedämme, mitä me rukoilemme; sillä autuus on Juudalaisista.
Nangni Samari mingeiin chu nin riet loi chubai nin mûk ngâi; aniatachu keini Judangeiin chu kin riet ke chubai kin mûk ngâi ani, sanminringna hih Judangei renga hong suok kêng ani sikin.
23 Mutta hetki tulee, ja jo nyt on, että totiset rukoiliat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä Isä tahtoo myös senkaltaisia, jotka häntä rukoilevat.
Hannirese azora atung rang ani zoi, male atûn khom atung tir ani zoi, ma tikin chu Pathien chubaimûk ngeiin Ratha le Chongtakin Pa chubaimûk an tih, Pa'n ma anga mingei ha ama chubaimûk rangin a nuom ngâi ani.
24 Jumala on Henki, ja jotka häntä rukoilevat, niiden pitää hengessä ja totuudessa häntä rukoileman.
Pathien chu Ratha ania, ama chubai mûk ngeiin Ratha le chongtakin chubai an mûk rang ani,” a tia.
25 Vaimo sanoi hänelle: minä tiedän, että Messias on tuleva, joka kutsutaan Kristus: kuin hän tulee, niin hän ilmoittaa meille kaikki.
Nupangnu han a kôm, “Messiah la juong atih, ti ki riet, a juong tikin chu neinunngei murdi mi ril atih,” a tia.
26 Jesus sanoi hänelle: minä olen se, joka sinun kanssas puhun.
Jisua'n a thuona, “Keima nang chongpuipa hih, ama hah ki ni,” a tia.
27 Silloin tulivat hänen opetuslapsensa ja ihmettelivät, että hän sitä vaimoa puhutteli: ei kuitenkaan kenkään sanonut: mitäs kysyt? eli mitäs häntä puhuttelet?
Ma lâitak han a ruoisingei an hong kîr nôka, nupang leh an chong an mua an kamâm sabaka. Aniatachu, tutên ha nu kôm han, “Imo no zong?” aninônchu ama kôm, “Ithomo nupang no chongpuia?” tiin khom ite rekel mak ngei.
28 Niin vaimo jätti vesi-astiansa, ja meni kaupunkiin, ja sanoi niille ihmisille:
Hanchu nupangnu hah a tuibêl mâkrakin khopui sûnga a kîra, male mingei kôm,
29 Tulkaa katsomaan sitä ihmistä, joka minulle sanoi kaikki, mitä minä tehnyt olen: olleeko hän Kristus?
“Ki sin lei tho ngei murdi a ril thei let mi inkhat a oma, hong en ta u, Messiah ni thei ni mo?” a tia.
30 Niin he läksivät kaupungista ja menivät hänen tykönsä.
Masikin khopui renga an honga Jisua kôm an va se zoi.
31 Mutta sillä välillä rukoilivat opetuslapset häntä, sanoen: Rabbi, syö.
Ma zoratak han ruoisingeiin, “Minchupu, sâk-sâk bak hi roh!” tiin an lei ngêna.
32 Vaan hän sanoi heille: minulla on ruokaa syödäkseni, jota ette tiedä.
Nikhomsenla Jisua'n, “Nin riet loi bu nêk rang ko dôn,” tiin a thuona.
33 Niin opetuslapset sanoivat keskenänsä: lieneekö joku hänelle syötävää tuonut?
Masikin ruoisingei han anni leh anni anin rekela, “Mîn bu an hong chôi pe mini?” an tia.
34 Jesus sanoi heille: minun ruokani on se, että minä teen hänen tahtonsa, joka minun lähetti, ja täytän hänen tekonsa.
Jisua'n an kôm, “Mi tîrpu lungdo sin le a sin zoi rang hi ku bu tuitak ani, a tipe ngeia.
35 Ettekö te sano: vielä ovat neljä kuukautta ja elonaika tulee? katso, minä sanon teille: nostakaat silmänne ylös ja katsokaat vainioita: sillä ne ovat jo valkiat elonajaksi.
Nangnin chu, ‘Bu âtna rang tha minli ala om nin tia.’ Aniatachu nangni ki ril, loingei so en sabak ta u; atûn renga ât rangin bungei an min zoi!
36 Ja joka niittää, hän saa palkan ja kokoo hedelmän ijankaikkiseen elämään: että kylväjä ja niittäjä ynnä iloitsisivat. (aiōnios g166)
A âtpu'n chu rathaman a man ngâia, kumtuong ringna dêna om rangin amara a mintûp ngâi; masikin a lingpu le a âtpu an râisân ânruol theina rangin. (aiōnios g166)
37 Sillä tässä on se sana tosi; toinen on, joka kylvää, ja toinen, joka niittää.
‘Mi inkhatin a linga, mi dangin a ât ngâi,’ ti hi adik ani.
38 Minä lähetin teidät niittämään, jossa ette ole työtä tehdeet: muut ovat työtä tehneet ja te olette heidän työnsä päälle tulleet.
Nin sin loina muna nangni ki tîr; mi dangin an sina, an sin sai hah nin ât ani,” a tia.
39 Mutta monta Samarialaista siitä kaupungista uskoivat hänen päällensä sen vaimon puheen tähden, joka sanoi: hän on minulle kaikki sanonut, mitä minä tehnyt olen.
Nupangnu han, “Ki sin lei tho ngei murdi ni ril let,” tiin a thurchi a misîr pe ngei sikin Samari khopui mingei, mi tamtakin Jisua an iem zoi.
40 Kuin siis Samarialaiset tulivat hänen tykönsä, rukoilivat he häntä viipymään heidän tykönänsä. Ja hän viipyi siellä kaksi päivää.
Masikin, Samari mingei ha Jisua kôm an honga, an kôm om rangin an ngêna, male Jisua'n ha khopui han sûnnik a châm zoi.
41 Ja paljo usiammat uskoivat hänen sanansa tähden.
Midang tamtakin khom a thurchi misîr sikin an iem sa zoia,
42 Ja sanoivat sille vaimolle: emme nyt silleen usko sinun puhees tähden; sillä me olemme itse kuulleet ja tiedämme, että hän on totisesti Kristus, maailman Vapahtaja.
male anni ngei han nupangnu kôm, “Atûn chu mi ni misîr pe sika ni loiin keini lelên a thurchi misîr kin rieta, hi mi hih rammuol sanminringpu ani khet ti kin riet zoi,” an tia.
43 Mutta kahden päivän perästä läksi hän sieltä ja meni Galileaan.
Ma khopui han sûnnik a châm suole chu a mâka Galilee rama a se zoi.
44 Sillä Jesus todisti itse, ettei propheta maksa isänsä maalla mitään.
Jisua'n ama rang nanâk ân tia, “Dêipungei chu an ram nanâka chu miritin om ngâi mak ngei,” tiin.
45 Kuin hän siis tuli Galileaan, ottivat Galilealaiset hänen vastaan, jotka olivat nähneet kaikki ne, mitä hän Jerusalemissa juhlana tehnyt oli: sillä he olivat myös juhlalle tulleet.
Galilee rama a tungin chu mipuingeiin an lei phâm tataka, Jerusalema Kalkân Kût han inchelin Jisua sintho ngei murdi ha an mu sikin.
46 Niin Jesus tuli taas Galilean Kaanaan, kussa hän meden viinaksi tehnyt oli. Ja oli kuninkaan mies, jonka poika sairasti Kapernaumissa.
Hanchu, Jisua ha Galilee rama Cana khuoa tui uain a min changna han a hong nôka, sorkâr ulien inkhat a oma, a nâipasal Capernaum khuoa dam loiin a om ani.
47 Kuin hän kuuli, että Jesus oli tullut Juudeasta Galileaan, meni hän hänen tykönsä ja rukoili häntä tulemaan alas ja parantamaan hänen poikansa, joka oli kuolemallansa.
Jisua Judea ram renga Galilee rama a hong ti a riet lehan a kôm a sea, Capernaum khuoa sea, a nâipasal juong mindam rangin Jisua a ngêna, a nâipasal hah a thi vang zoi ani.
48 Sanoi siis Jesus hänelle: ellette näe tunnustähtiä ja ihmeitä, niin ette usko.
Jisua'n an kôm, “Sininkhêlngei le neinun kamâmomngei nin mu nônchu tutên iem no tu nui,” a tipe ngeia.
49 Sanoi kuninkaan mies hänelle: Herra, tule alas ennenkuin minun poikani kuolee.
Sorkâr ulien han, “Pu, ka nâipasal a thi mân ni juong pe roh,” tiin a thuona.
50 Jesus sanoi hänelle: mene, sinun poikas elää. Ja mies uskoi sanan, jonka Jesus sanoi hänelle, ja meni.
Jisua'n a kôm, “Se nôk ta roh, na nâipasal a dam zoi!” a tipea. Ha mi han Jisua chongngei ha iem pumin a se zoi.
51 Niin hänen mennessänsä, kohtasivat hänen palveliansa hänen ja ilmoittivat hänelle, sanoen: sinun poikas elää.
Hanchu a in a pan lâiin lampuia a tîrlâmngei leh annin tonga, “Na nâipasal a dam zoi!” an tipea.
52 Niin hän tutki heiltä hetkeä, jolla hän parani, ja he sanoivat hänelle: eilen seitsemännellä hetkellä antoi vilutauti hänen ylön.
Ama'n an kôm, a nâipasal lei dam zora tak hah a rekel ngeia, annin a kôm, “Mazan chonûktieng dârkhat inring han a mintun a lei mathân zoi,” an tipea.
53 Niin isä ymmärsi sen siksi hetkeksi, jolla Jesus sanoi hänelle: sinun poikas elää. Ja hän uskoi ja koko hänen huoneensa.
Hanchu, a pa han Jisua'n a kôm, “Na nâipasal a dam zoi,” a tipe zora tak hah ani ti a riet zoi. Masikin ama le a inmingei anrêngin an iem zoi ani.
54 Tämä on toinen tunnustähti, jonka Jesus teki tullessansa Juudeasta Galileaan.
Ma hah Jisua'n Judea ram renga Galilee rama a hong suo nûka a sininkhêl sin avoinikna ani.

< Johanneksen 4 >