Johanneksen 4
1 Kuin siis Herra ymmärsi Pharisealaisten kuulleeksi, että Jesus teki enemmin opetuslapsia ja kasti kuin Johannes;
When therefore Jesus knew that the Pharisees had heard that Jesus made and baptized more disciples than John,
2 (Vaikka ei Jesus itse kastanut, mutta hänen opetuslapsensa, )
(though Jesus himself did not baptize, but his disciples, )
3 Jätti hän Juudean ja meni jälleen Galileaan.
he left Judaea, and went again to Galilee.
4 Mutta hänen piti Samarian kautta vaeltaman.
And he must necessarily pass through Samaria.
5 Niin hän tuli Samarian kaupunkiin, joka kutsuttiin Sikar, lähes sitä maakartanoa, jonka Jakob oli pojallensa Josephille antanut.
He cometh therefore to a city of Samaria, called Sychar, near the piece of land which Jacob gave to his son Joseph.
6 Niin siellä oli Jakobin lähde. Kuin Jesus matkasta oli vasynyt, istui hän lähteen päälle, ja se oli liki kuudetta hetkeä.
And Jacob's well was there. Jesus therefore, being wearied with the journey, was sitting thus by the well. It was about the sixth hour.
7 Niin tuli yksi Samarian vaimo vettä ammentamaan, ja Jesus sanoi hänelle: anna minun juodakseni.
There cometh a woman of Samaria to draw water. Jesus saith to her, Give me to drink.
8 Sillä hänen opetuslapsensa olivat menneet kaupunkiin ruokaa ostamaan.
For his disciples had gone away into the city to buy food.
9 Sanoi Samarian vaimo hänelle: kuinka sinä minulta juoda anot, joka olet Juudalainen, ja minä olen Samarialainen? sillä ei Juudalaiset pidä yhtään kanssakäymistä Samarialaisten kanssa.
The Samaritan woman saith to him, How is it that thou, who art a Jew, askest drink of me, who am a Samaritan woman? For Jews have no dealings with Samaritans.
10 Jesus vastasi ja sanoi hänelle: jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: anna minun juodakseni! niin sinä anoisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä.
Jesus answered and said to her, If thou hadst known the gift of God, and who it is that saith to thee, Give me to drink, thou wouldst have asked of him, and he would have given thee living water.
11 Sanoi vaimo hänelle: Herra, eipä sinulla ole, milläs ammennat, ja lähde on syvä: kusta siis sinulla on elävää vettä?
The woman saith to him, Sir, thou hast nothing to draw with, and the well is deep. Whence hast thou the living water?
12 Oletkos sinä suurempi kuin meidän isämme Jakob, joka meille tämän kaivon antoi? ja hän joi itse siitä, ja hänen lapsensa, ja hänen karjansa.
Art thou greater than our father Jacob, who gave us the well, and drank thereof himself, and his sons, and his cattle?
13 Jesus vastasi ja sanoi hänelle: jokainen, joka juo tästä vedestä, hän janoo jälleen;
Jesus answered and said to her, Every one that drinketh of this water, will thirst again;
15 Sanoi vaimo hänelle: Herra, anna minulle sitä vettä, etten minä janoaisi enkä tarvitsisi tulla tänne ammentamaan.
The woman saith to him, Sir, give me this water, that I may not thirst, nor come hither to draw.
16 Jesus sanoi hänelle: mene, kutsu miehes, ja tule tänne.
He saith to her, Go, call thy husband, and come hither.
17 Vaimo vastasi ja sanoi hänelle: ei minulla ole miestä. Sanoi Jesus hänelle: oikein sinä sanoit: ei minulla ole miestä.
The woman answered, I have no husband. Jesus saith to her, Thou saidst well, that thou hast no husband.
18 Sillä viisi miestä on sinulla ollut, ja se joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehes. Sen sinä oikein sanoit.
For thou hast had five husbands; and he whom thou now hast is not thy husband; in this thou hast spoken truly.
19 Vaimo sanoi hänelle: Herra, minä näen, että sinä olet propheta.
The woman saith to him, Sir, I perceive that thou art a prophet.
20 Meidän isämme ovat tällä vuorella kumartaneet ja rukoilleet, ja te sanotte: Jerusalemissa on se sia, jossa pitää rukoiltaman.
Our fathers worshipped on this mountain; and ye say, that in Jerusalem is the place where men ought to worship.
21 Jesus sanoi hänelle: vaimo, usko minua: se aika tulee, ettette tällä vuorella eikä Jerusalemissa Isää rukoile.
Jesus saith to her, Believe me, woman, the hour is coming, when ye shall neither on this mountain, nor in Jerusalem, worship the Father.
22 Ette tiedä, mitä te rukoilette, mutta me tiedämme, mitä me rukoilemme; sillä autuus on Juudalaisista.
Ye worship that which ye know not; we worship that which we know; for salvation is from the Jews.
23 Mutta hetki tulee, ja jo nyt on, että totiset rukoiliat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä Isä tahtoo myös senkaltaisia, jotka häntä rukoilevat.
But the hour is coming, and now is, when the true worshippers will worship the Father in spirit and in truth; for such worshippers the Father seeketh.
24 Jumala on Henki, ja jotka häntä rukoilevat, niiden pitää hengessä ja totuudessa häntä rukoileman.
God is a spirit; and they who worship must worship in spirit and in truth.
25 Vaimo sanoi hänelle: minä tiedän, että Messias on tuleva, joka kutsutaan Kristus: kuin hän tulee, niin hän ilmoittaa meille kaikki.
The woman saith to him, I know that Messiah cometh (who is called Christ); when he hath come, he will tell us all things.
26 Jesus sanoi hänelle: minä olen se, joka sinun kanssas puhun.
Jesus saith to her, I who speak to thee am he.
27 Silloin tulivat hänen opetuslapsensa ja ihmettelivät, että hän sitä vaimoa puhutteli: ei kuitenkaan kenkään sanonut: mitäs kysyt? eli mitäs häntä puhuttelet?
And upon this his disciples came, and marveled that he was talking with a woman. Yet no one said, What dost thou seek? or, Why dost thou talk with her?
28 Niin vaimo jätti vesi-astiansa, ja meni kaupunkiin, ja sanoi niille ihmisille:
The woman then left her water-pot, and went away into the city, and saith to the men,
29 Tulkaa katsomaan sitä ihmistä, joka minulle sanoi kaikki, mitä minä tehnyt olen: olleeko hän Kristus?
Come, see a man who told me all things which I have done. Is this the Christ?
30 Niin he läksivät kaupungista ja menivät hänen tykönsä.
They went out of the city, and came to him.
31 Mutta sillä välillä rukoilivat opetuslapset häntä, sanoen: Rabbi, syö.
In the mean while the disciples asked him, saying, Rabbi, eat.
32 Vaan hän sanoi heille: minulla on ruokaa syödäkseni, jota ette tiedä.
But he said to them, I have food to eat that ye know not of.
33 Niin opetuslapset sanoivat keskenänsä: lieneekö joku hänelle syötävää tuonut?
The disciples therefore said to one another, Hath any one brought him anything to eat?
34 Jesus sanoi heille: minun ruokani on se, että minä teen hänen tahtonsa, joka minun lähetti, ja täytän hänen tekonsa.
Jesus saith to them, My food is to do the will of him that sent me, and to finish his work.
35 Ettekö te sano: vielä ovat neljä kuukautta ja elonaika tulee? katso, minä sanon teille: nostakaat silmänne ylös ja katsokaat vainioita: sillä ne ovat jo valkiat elonajaksi.
Do ye not say, There are yet four months, and the harvest cometh? Lo! I say to you, lift up your eyes, and look on the fields, that they are white for harvest.
36 Ja joka niittää, hän saa palkan ja kokoo hedelmän ijankaikkiseen elämään: että kylväjä ja niittäjä ynnä iloitsisivat. (aiōnios g166)
Already is the reaper receiving wages, and gathering fruit unto everlasting life; that both the sower and the reaper may rejoice together. (aiōnios g166)
37 Sillä tässä on se sana tosi; toinen on, joka kylvää, ja toinen, joka niittää.
And herein is fulfilled the true saying, One soweth, and another reapeth.
38 Minä lähetin teidät niittämään, jossa ette ole työtä tehdeet: muut ovat työtä tehneet ja te olette heidän työnsä päälle tulleet.
I have sent you to reap that whereon ye have not labored. Others have labored, and ye have entered into their labor.
39 Mutta monta Samarialaista siitä kaupungista uskoivat hänen päällensä sen vaimon puheen tähden, joka sanoi: hän on minulle kaikki sanonut, mitä minä tehnyt olen.
And many of the Samaritans of that city believed in him because of the words of the woman, who testified, He told me all things which I have done.
40 Kuin siis Samarialaiset tulivat hänen tykönsä, rukoilivat he häntä viipymään heidän tykönänsä. Ja hän viipyi siellä kaksi päivää.
When therefore the Samaritans came to him, they besought him to remain with them; and he remained there two days.
41 Ja paljo usiammat uskoivat hänen sanansa tähden.
And many more believed on account of his word;
42 Ja sanoivat sille vaimolle: emme nyt silleen usko sinun puhees tähden; sillä me olemme itse kuulleet ja tiedämme, että hän on totisesti Kristus, maailman Vapahtaja.
and said to the woman, No longer do we believe on account of what thou hast told us; for we have ourselves heard him, and know that this is in truth the Saviour of the world.
43 Mutta kahden päivän perästä läksi hän sieltä ja meni Galileaan.
And after the two days he went from that place into Galilee.
44 Sillä Jesus todisti itse, ettei propheta maksa isänsä maalla mitään.
For Jesus himself testified, that a prophet hath no honor in his own country.
45 Kuin hän siis tuli Galileaan, ottivat Galilealaiset hänen vastaan, jotka olivat nähneet kaikki ne, mitä hän Jerusalemissa juhlana tehnyt oli: sillä he olivat myös juhlalle tulleet.
When therefore he came into Galilee, the Galilaeans received him, having seen all that he did in Jerusalem at the feast; for they also went to the feast.
46 Niin Jesus tuli taas Galilean Kaanaan, kussa hän meden viinaksi tehnyt oli. Ja oli kuninkaan mies, jonka poika sairasti Kapernaumissa.
So he came again into Cana of Galilee, where he made the water wine. And there was a certain nobleman, whose son was sick, at Capernaum.
47 Kuin hän kuuli, että Jesus oli tullut Juudeasta Galileaan, meni hän hänen tykönsä ja rukoili häntä tulemaan alas ja parantamaan hänen poikansa, joka oli kuolemallansa.
He, having heard that Jesus had come out of Judaea into Galilee, went to him, and asked him to go down and heal his son; for he was at the point of death.
48 Sanoi siis Jesus hänelle: ellette näe tunnustähtiä ja ihmeitä, niin ette usko.
Then Jesus said to him, Unless ye see signs and wonders, ye will not believe.
49 Sanoi kuninkaan mies hänelle: Herra, tule alas ennenkuin minun poikani kuolee.
The nobleman saith to him, Sir, come down before my child die.
50 Jesus sanoi hänelle: mene, sinun poikas elää. Ja mies uskoi sanan, jonka Jesus sanoi hänelle, ja meni.
Jesus saith to him, Go; thy son liveth. The man believed the word that Jesus spoke to him, and went away.
51 Niin hänen mennessänsä, kohtasivat hänen palveliansa hänen ja ilmoittivat hänelle, sanoen: sinun poikas elää.
And as he was now going down, the servants met him, and brought word that his child was living.
52 Niin hän tutki heiltä hetkeä, jolla hän parani, ja he sanoivat hänelle: eilen seitsemännellä hetkellä antoi vilutauti hänen ylön.
Then he inquired of them the hour when he began to mend. And they said to him, Yesterday at the seventh hour the fever left him.
53 Niin isä ymmärsi sen siksi hetkeksi, jolla Jesus sanoi hänelle: sinun poikas elää. Ja hän uskoi ja koko hänen huoneensa.
So the father knew that it was in the same hour in which Jesus said to him, Thy son is living. And he himself believed, and his whole house.
54 Tämä on toinen tunnustähti, jonka Jesus teki tullessansa Juudeasta Galileaan.
This again, a second sign, Jesus wrought, when he had come out of Judaea into Galilee.
