< Johanneksen 2 >
1 Ja kolmantena päivänä olivat häät Galilean Kaanassa, ja Jesuksen äiti oli siellä;
అనన్తరం త్రుతీయదివసే గాలీల్ ప్రదేశియే కాన్నానామ్ని నగరే వివాహ ఆసీత్ తత్ర చ యీశోర్మాతా తిష్ఠత్|
2 Niin Jesus ja hänen opetuslapsensa kutsuttiin myös häihin.
తస్మై వివాహాయ యీశుస్తస్య శిష్యాశ్చ నిమన్త్రితా ఆసన్|
3 Ja kun viina puuttui, sanoi Jesuksen äiti hänelle: ei heillä ole viinaa.
తదనన్తరం ద్రాక్షారసస్య న్యూనత్వాద్ యీశోర్మాతా తమవదత్ ఏతేషాం ద్రాక్షారసో నాస్తి|
4 Jesus sanoi hänelle: vaimo! mitä minun on sinun kanssas? ei minun aikani ole vielä tullut.
తదా స తామవోచత్ హే నారి మయా సహ తవ కిం కార్య్యం? మమ సమయ ఇదానీం నోపతిష్ఠతి|
5 Hänen äitinsä sanoi palvelijoille: mitä hän teille sanoo, se tehkäät.
తతస్తస్య మాతా దాసానవోచద్ అయం యద్ వదతి తదేవ కురుత|
6 Niin siellä oli kuusi kivistä vesi-astiaa pantuna Juudalaisten puhdistamisen tavan jälkeen, ja kukin veti kaksi eli kolme mittaa.
తస్మిన్ స్థానే యిహూదీయానాం శుచిత్వకరణవ్యవహారానుసారేణాఢకైకజలధరాణి పాషాణమయాని షడ్వృహత్పాత్రాణిఆసన్|
7 Jesus sanoi heille: täyttäkäät vesi-astiat vedellä. Ja he täyttivät ne ylen täyteen.
తదా యీశుస్తాన్ సర్వ్వకలశాన్ జలైః పూరయితుం తానాజ్ఞాపయత్, తతస్తే సర్వ్వాన్ కుమ్భానాకర్ణం జలైః పర్య్యపూరయన్|
8 Ja hän sanoi heille: pankaat nyt sisälle ja viekäät edeskäyvälle. Ja he veivät.
అథ తేభ్యః కిఞ్చిదుత్తార్య్య భోజ్యాధిపాతేఃసమీపం నేతుం స తానాదిశత్, తే తదనయన్|
9 Mutta kuin edeskäypä maisti sitä vettä, joka viinaksi tullut oli, (eikä tietänyt, kusta se tuli, mutta palveliat tiesivät, jotka veden ammensivat, ) kutsui edeskäypä yljän,
అపరఞ్చ తజ్జలం కథం ద్రాక్షారసోఽభవత్ తజ్జలవాహకాదాసా జ్ఞాతుం శక్తాః కిన్తు తద్భోజ్యాధిపో జ్ఞాతుం నాశక్నోత్ తదవలిహ్య వరం సంమ్బోద్యావదత,
10 Ja sanoi hänelle: jokainen antaa ensisti hyvää viinaa, ja kuin juovutaan, niin sitte huonompaa: sinä kätkit hyvän viinan tähän asti.
లోకాః ప్రథమం ఉత్తమద్రాక్షారసం దదతి తషు యథేష్టం పితవత్సు తస్మా కిఞ్చిదనుత్తమఞ్చ దదతి కిన్తు త్వమిదానీం యావత్ ఉత్తమద్రాక్షారసం స్థాపయసి|
11 Tämä on ensimäinen tunnustähti, jonka Jesus teki Galilean Kaanassa, ja ilmoitti kunniansa. Ja hänen opetuslapsensa uskoivat hänen päällensä.
ఇత్థం యీశుర్గాలీలప్రదేశే ఆశ్చర్య్యకార్మ్మ ప్రారమ్భ నిజమహిమానం ప్రాకాశయత్ తతః శిష్యాస్తస్మిన్ వ్యశ్వసన్|
12 Sitte meni hän alas Kapernaumiin ja hänen äitinsä ja hänen veljensä ja hänen opetuslapsensa, eikä siellä kauvan viipyneet.
తతః పరమ్ స నిజమాత్రుభ్రాత్రుస్శిష్యైః సార్ద్ధ్ం కఫర్నాహూమమ్ ఆగమత్ కిన్తు తత్ర బహూదినాని ఆతిష్ఠత్|
13 Ja Juudalaisten pääsiäinen oli läsnä, ja Jesus meni ylös Jerusalemiin,
తదనన్తరం యిహూదియానాం నిస్తారోత్సవే నికటమాగతే యీశు ర్యిరూశాలమ్ నగరమ్ ఆగచ్ఛత్|
14 Ja löysi templissä istuvan ne, jotka karjaa, lampaita ja kyykyläisiä myyskentelivät, ja vaihettajat.
తతో మన్దిరస్య మధ్యే గోమేషపారావతవిక్రయిణో వాణిజక్ష్చోపవిష్టాన్ విలోక్య
15 Ja hän teki ruoskan köysistä, ja ajoi ulos ne kaikki temppelistä ja lampaat ja karjan, ja heitti pois vaihettajain rahat ja maahan kukisti pöydät.
రజ్జుభిః కశాం నిర్మ్మాయ సర్వ్వగోమేషాదిభిః సార్ద్ధం తాన్ మన్దిరాద్ దూరీకృతవాన్|
16 Ja sanoi niille, jotka kyhkyisiä myivät: viekäät nämät täältä pois ja älkäät tehkö minun Isäni huonetta kauppahuoneeksi.
వణిజాం ముద్రాది వికీర్య్య ఆసనాని న్యూబ్జీకృత్య పారావతవిక్రయిభ్యోఽకథయద్ అస్మాత్ స్థానాత్ సర్వాణ్యేతాని నయత, మమ పితుగృహం వాణిజ్యగృహం మా కార్ష్ట|
17 Mutta hänen opetuslapsensa muistivat kirjoitetuksi: sinun huonees kiivaus on minun syönyt.
తస్మాత్ తన్మన్దిరార్థ ఉద్యోగో యస్తు స గ్రసతీవ మామ్| ఇమాం శాస్త్రీయలిపిం శిష్యాఃసమస్మరన్|
18 Niin vastasivat Juudalaiset ja sanoivat hänelle: mitä merkkiä sinä meille osoitat, ettäs näitä teet?
తతః పరమ్ యిహూదీయలోకా యీషిమవదన్ తవమిదృశకర్మ్మకరణాత్ కిం చిహ్నమస్మాన్ దర్శయసి?
19 Jesus vastasi ja sanoi heille: jaottakaat maahan tämä templi, ja minä tahdon sen kolmantena päivänä rakentaa ylös.
తతో యీశుస్తానవోచద్ యుష్మాభిరే తస్మిన్ మన్దిరే నాశితే దినత్రయమధ్యేఽహం తద్ ఉత్థాపయిష్యామి|
20 Niin Juudalaiset sanoivat: tätä templiä on rakennettu kuusiviidettäkymmentä ajastaikaa, ja sinä rakennat sen kolmena päivänä?
తదా యిహూదియా వ్యాహార్షుః, ఏతస్య మన్దిరస నిర్మ్మాణేన షట్చత్వారింశద్ వత్సరా గతాః, త్వం కిం దినత్రయమధ్యే తద్ ఉత్థాపయిష్యసి?
21 Mutta hän sanoi ruumiinsa templistä.
కిన్తు స నిజదేహరూపమన్దిరే కథామిమాం కథితవాన్|
22 Kuin hän siis oli kuolleista noussut, muistivat hänen opetuslapsensa hänen sen heille sanoneeksi, ja uskoivat Raamatun ja puheen, minkä Jesus oli puhunut.
స యదేతాదృశం గదితవాన్ తచ్ఛిష్యాః శ్మశానాత్ తదీయోత్థానే సతి స్మృత్వా ధర్మ్మగ్రన్థే యీశునోక్తకథాయాం చ వ్యశ్వసిషుః|
23 Mutta kuin hän pääsiäis-juhlapäivänä oli Jerusalemissa, uskoivat monta hänen nimensä päälle, kuin he näkivät ne tunnustähdet mitkä hän teki.
అనన్తరం నిస్తారోత్సవస్య భోజ్యసమయే యిరూశాలమ్ నగరే తత్క్రుతాశ్చర్య్యకర్మ్మాణి విలోక్య బహుభిస్తస్య నామని విశ్వసితం|
24 Mutta ei Jesus uskonut itsiänsä heille; sillä hän tunsi heidät kaikki,
కిన్తు స తేషాం కరేషు స్వం న సమర్పయత్, యతః స సర్వ్వానవైత్|
25 Ja ei tarvinnut, että joku olis ihmisestä todistanut; sillä hän tiesi, mitä ihmisessä oli.
స మానవేషు కస్యచిత్ ప్రమాణం నాపేక్షత యతో మనుజానాం మధ్యే యద్యదస్తి తత్తత్ సోజానాత్|