Johanneksen 17
1 Näitä puhui Jesus, ja nosti silmänsä taivasta päin ja sanoi: Isä, hetki tuli, kirkasta sinun Poikas, että sinun Poikas kirkastais myös sinun!
Сказавши це, Ісус підвів очі до неба й промовив: ―Отче, прийшов час. Прослав Свого Сина, щоб Син прославив Тебе!
2 Niinkuin sinä annoit hänelle vallan kaiken lihan päälle, antaa ijankaikkisen elämän kaikille, jotka sinä hänelle annoit. (aiōnios g166)
Ти дав Йому владу над усіма людьми, щоб Він дарував вічне життя всім тим, кого Ти Йому дав. (aiōnios g166)
3 Mutta tämä on ijankaikkinen elämä, että he sinun ainoan totisen Jumalan tuntisivat, ja jonkas lähetit, Jesuksen Kristuksen. (aiōnios g166)
Адже вічне життя в тому, щоб вони пізнали Тебе, єдиного істинного Бога, та Ісуса Христа, Якого Ти надіслав. (aiōnios g166)
4 Minä kirkastin sinun maan päällä: minä täytin sen työn, jonkas minulle annoit tehdäkseni.
Я прославив Тебе на землі, закінчивши справу, яку Ти Мені доручив зробити.
5 Ja nyt Isä, kirkasta sinä minua itse tykänäs sillä kirkkaudella, joka minulla sinun tykönäs oli ennenkuin tämä maailma olikaan.
А тепер, Отче, прослав Мене у Себе славою, яку Я мав у Тебе до початку світу.
6 Minä ilmoitin sinun nimes ihmisille, jotkas minulle maailmasta annoit: he olivat sinun, ja minulle sinä ne annoit, ja sinun sanas he kätkivät.
Я відкрив Твоє ім’я тим людям, яких Ти Мені дав зі світу. Вони були Твоїми, і Ти дав їх Мені, і вони зберегли Твоє Слово.
7 He tiesivät nyt kaikki olevan sinusta, mitkä sinä minulle annoit.
Тепер вони знають, що все, що Ти Мені дав, походить від Тебе,
8 Sillä ne sanat, jotka sinä minulle annoit, annoin minä heille; ja he ne ottivat vastaan, ja totisesti tunsivat minun sinusta lähteneen, ja uskoivat, että sinä minun lähetit.
бо Я дав їм слова, які Ти Мені дав. Вони їх прийняли й зрозуміли, що Я справді від Тебе прийшов, і повірили, що Ти Мене послав.
9 Minä rukoilen heidän edestänsä: en minä maailman edestä rukoile, vaan niiden edestä, jotka sinä minulle annoit, että he ovat sinun omas.
Я молюся за них. Не молюся за світ, але за тих, кого Ти Мені дав, бо вони Твої.
10 Ja kaikki minun omani ovat sinun, ja sinun omas ovat minun: ja minä olen kirkastettu heissä.
Усе, що Я маю, – Твоє, а все Твоє – Моє. І Я прославився через них.
11 En minä silleen ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä tulen sinun tykös. Pyhä Isä! kätke niitä, jotka sinä minulle annoit, sinun nimes tähden, että he olisivat yksi niinkuin mekin!
Я більше не є у світі, але вони є у світі, Я ж іду до Тебе. Отче Святий, збережи їх у Твоє ім’я – тих, кого Ти дав Мені, щоб вони були одне, як і Ми.
12 Kuin minä olin heidän kanssansa maailmassa, niin minä kätkin heitä sinun nimessäs: ne, jotkas minulle annoit, kätkin minä, ja ei niistä kenkään kadonnut, vaan se kadotuksen lapsi, että Raamattu täytettäisiin.
Поки Я був із ними, Я беріг їх у Твоє ім’я, яке Ти Мені дав. Я їх зберіг, і жоден із них не загинув, окрім сина загибелі, щоб здійснилося Писання.
13 Mutta nyt minä tulen sinun tykös ja puhun näitä maailmassa, että heissä olis minun iloni täydellinen.
Зараз же Я йду до Тебе, але поки Я ще у світі, кажу це, щоб вони мали повноту Моєї радості в собі.
14 Minä annoin heille sinun sanas, ja maailma vihasi heitä; sillä ei he ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.
Я дав їм Твоє Слово, і світ зненавидів їх, бо вони не від світу, як і Я не від світу.
15 En minä rukoile, ettäs heitä ottaisit pois maailasta, vaan ettäs heitä pahasta varjelisit.
Я не молюся, щоб Ти забрав їх зі світу, а щоб зберіг їх від злого.
16 Ei he ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.
Вони не від світу, як і Я не від світу.
17 Pyhitä heitä totuudessas! Sinun puhees on totuus.
Освяти їх Своєю істиною: Твоє Слово – істина.
18 Niinkuin sinä minun lähetit maailmaan, niin minä myös lähetin heidät maailmaan,
Як Ти послав Мене у світ, так і Я послав їх у світ.
19 Ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että hekin olisivat totuudessa pyhitetyt.
Я освячую Себе за них, щоб вони були освячені істиною.
20 Mutta en minä ainoasti heidän edestänsä rukoile, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minun päälleni:
Я молюся не лише за них, а й за тих, хто повірить у Мене через їхнє слово,
21 Että he kaikki yhtä olisivat, niinkuin sinä Isä minussa olet ja minä sinussa, että hekin meissä niin yhtä olisivat: että maailma uskois sinun minua lähettäneeksi.
щоб усі вони були одне, як Ти, Отче, в Мені, і Я в Тобі. Нехай вони будуть у Нас, щоби світ повірив, що Ти послав Мене.
22 Ja minä annoin heille sen kunnian, jonka sinä minulle annoit, että he yhtä olisivat, niinkuin mekin yhtä olemme.
Я дав їм славу, яку Ти дав Мені, щоб вони були одне, як і Ми одне.
23 Minä olen heissä ja sinä minussa, että he niin yhdessä täydelliset olisivat, ja maailma tietäis, että sinä minun lähetit, ja että sinä heitä rakastit, niinkuin sinä minua rakastit.
Я в них, а Ти – в Мені, щоб вони були досконалі в єдності, щоб світ пізнав, що Ти послав Мене і що Ти полюбив їх, як і Мене полюбив.
24 Isä, minä tahdon, että kussa minä olen, siellä nekin olisivat minun kanssani, jotka sinä minulle antanut olet: että he minun kunniani näkisivät, jonkas minulle annoit; sillä sinä rakastit minua ennenkuin maailman perustus laskettu oli.
Отче, Я хочу, щоб ті, кого Ти Мені дав, були зі Мною там, де Я, і побачили Мою славу, яку Ти Мені дав, бо ти полюбив Мене до створення світу.
25 Vanhurskas Isä! ei maailma sinua tuntenut, mutta minä tunsin sinun, ja nämät ymmärsivät, että sinä minun lähetit.
Отче праведний, світ Тебе не знає, але Я Тебе знаю, і вони знають, що Ти послав Мене.
26 Ja minä julistin heille sinun nimes, ja vielä julistan: että se rakkaus, jolla sinä minua rakastit, heissä olis, ja minä myös heissä.
Я відкрив їм Твоє ім’я і ще відкрию, щоб любов, якою Ти полюбив Мене, була в них і щоб Я був у них.
