Johanneksen 13
1 Mutta ennen pääsiäisjuhlaa, kuin Jesus tiesi hetkensä tulleeksi, että hänen piti tästä maailmasta Isän tykö menemän, niinkuin hän oli rakastanut omiansa, jotka olivat maailmassa, niin hän loppuun asti rakasti heitä.
Påskehøytiden skulle snart begynne. Jesus visste at den tiden som hans Far i himmelen hadde bestemt, nå var kommet. Han skulle forlate jorden og vende tilbake til sin Far i himmelen. Jesus ga derfor et siste bevis på hvor høyt han elsket disiplene.
2 Ja ehtoolisen jälkeen, (kuin perkele oli jo Juudaan Simonin Iskarjotin sydämeen lykännyt, että hänen piti hänen pettämän, )
Jesus og disiplene var samlet for å spise sammen. Djevelen hadde allerede gitt Judas, han som var sønn til Simon Iskariot, den tanken at han skulle forråde Jesus.
3 Tiesi Jesus Isän kaikki hänen käsiinsä antaneen, ja että hän oli Jumalasta lähtenyt ulos ja oli Jumalan tykö menevä:
Jesus visste at Far i himmelen hadde gitt alt over i hans hånd, og at han selv var kommet fra Gud og skulle vende tilbake til Gud.
4 Nousi hän ehtoolliselta ja riisui vaatteensa, ja otti liinaisen, ja vyötti itsensä.
Jesus reiste seg fra bordet, tok av seg kappen og bandt et håndkle om livet.
5 Pani hän sitte vettä maljaan, ja rupesi pesemään opetuslasten jalkoja, ja kuivasi ne sillä liinaisella, jolla hän vyötetty oli.
Han helte vann i et fat og begynte å vaske disiplene sine føtter og tørke dem med håndkleet som han hadde bundet om seg.
6 Niin hän tuli Simon Pietarin tykö, joka sanoi hänelle: Herra, sinäkö minun jalkani peset?
Da han kom til Simon Peter, sa Simon til ham:”Herre, du skal ikke vaske føttene mine.”
7 Jesus vastasi ja sanoi hänelle: mitä minä teen, et sinä sitä nyt tiedä, mutta tästedes saat sinä sen tietää.
Da svarte Jesus:”Akkurat nå forstår du ikke det jeg gjør, men det kommer en dag du skal skjønne meningen med det.”
8 Pietari sanoi hänelle: ei sinun pidä ikänä pesemän minun jalkojani. Vastasi häntä Jesus: ellen minä sinua pese, niin ei sinulla ole osaa minun kanssani. (aiōn g165)
”Nei”, protesterte Peter,”aldri i livet om du skal vaske føttene mine!” Jesus sa til ham:”Dersom jeg ikke gjør deg ren, kan du ikke tilhøre meg.” (aiōn g165)
9 Simon Pietari sanoi hänelle: Herra, ei ainoastaan minun jalkojani, mutta myös kädet ja pää.
Da ropte Peter:”Herre, vask ikke bare føttene mine, men også hendene og hodet.”
10 Sanoi Jesus hänelle: joka pesty on, ei se muuta tarvitse, vaan että jalat pestään, ja niin hän on kokonansa puhdas: ja te olette puhtaat, ette kuitenkaan kaikki.
Jesus sa til ham:”Den som har badet, trenger bare få føttene vasket for å være ordentlig ren. Dere er rene, men det gjelder ikke alle.”
11 Sillä hän tiesi pettäjänsä; sentähden hän sanoi: ette kaikki ole puhtaat.
Jesus visste nemlig hvem som skulle forråde ham. Det var derfor han sa at ikke alle var rene.
12 Sittekuin hän oli pessyt heidän jalkansa ja vaatteensa ottanut, istui hän taas ja sanoi heille: tiedättekö, mitä minä teille tehnyt olen?
Da Jesus hadde vasket føttene deres, tok han på seg kappen igjen og tok plass ved bordet. Han spurte dem:”Forstår dere det jeg har gjort med dere?
13 Te kutsutte minun Mestariksi ja Herraksi, ja te sanotte oikein; sillä minä myös olen.
Dere kaller meg Mester og Herre, og det gjør dere rett i, for det er nettopp det jeg er.
14 Sentähden, jos minä, joka olen Herra ja Mestari, olen teidän jalkanne pessyt, niin pitää myös teidänkin toinen toisenne jalat pesemän.
Dersom nå jeg, som er deres Herre og Mester, har vasket føttene deres, da er også dere skyldige i å vaske føttene til hverandre.
15 Sillä minä annoin teille esikuvan, että te niin tekisitte, kuin minä tein teille.
Jeg har gitt dere et eksempel til å følge: Gjør som jeg har gjort mot dere.
16 Totisesti, totisesti sanon minä teille: ei ole palvelia suurempi herraansa, eikä sanansaattaja suurempi kuin se, joka hänen lähetti.
Jeg forsikrer dere at en tjener står ikke over sin herre, og en utsending står ikke over han som har sendt ham.
17 Jos te nämät tiedätte, te olette autuaat, jos te niitä teette.
Når dere nå vet dette, da er dere lykkelige dersom dere også praktiserer det.”
18 En minä kaikista teistä puhu: minä tiedän ne, jotka minä valitsin: mutta että Raamattu täytettäisiin: joka syö leipää minun kanssani, hän tallasi minun jalallansa.
Jesus fortsatte:”Jeg snakker ikke om dere alle. Jeg kjenner dere som jeg har valgt ut til mine nærmeste disipler, men det må bli til virkelighet som Gud har forutsagt i Skriften:’Den som spiste sammen med meg, han har vendt seg mot meg.’
19 Nyt minä sanon teille ennenkuin se tapahtuu, että sittekuin se tapahtunut on, te uskoisitte minun siksi.
Jeg sier det allerede nå, for at når det skjer, skal dere kunne tro at jeg er den jeg er.
20 Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka korjaa sen, jonka minä lähetän, hän korjaa minun; mutta joka minun korjaa, hän korjaa sen, joka minun lähetti.
Jeg forsikrer dere at den som tar imot dem som jeg sender, han tar imot meg. Og den som tar imot meg, han tar imot Gud, etter som Gud har sendt meg.”
21 Kuin Jesus nämät oli sanonut, tuli hän murheelliseksi hengessä, ja todisti ja sanoi: totisesti, totisesti sanon minä teille: yksi on teistä minun pettävä.
Da Jesus hadde sagt dette, ble han opprørt i sitt innerste og utbrøt:”Jeg skal si dere som sant er: En av dere kommer til å forråde meg!”
22 Niin opetuslapset katselivat toinen toisensa päälle, ja epäilivät, kenestä hän sanoi.
Disiplene så på hverandre og undret seg over hvem han mente.
23 Ja yksi hänen opetuslapsistansa istui pöydän tykönä Jesuksen helmassa, jota Jesus rakasti.
En av disiplene, han som Jesus elsket, satt nærmest Jesus ved bordet.
24 Niin Simon Pietari viittasi sille, visusti kysymään, kuka se olis, josta hän sanoi.
Simon Peter gjorde derfor tegn til ham om å spørre Jesus hvem han snakket om.
25 Kuin hän nojasi Jesuksen rintaa vastaan, sanoi hän hänelle: Herra, kuka se on?
Disippelen bøyde seg da mot Jesus og spurte:”Herre, hvem er det?”
26 Jesus vastasi: se on se, jolle minä kastetun palan annan. Ja kuin hän oli kastanut leivän, antoi hän sen Juudaalle Simon Iskariotille.
Jesus svarte:”Det er ham som får den biten brød som jeg nå dypper i fatet.” Han dyppet biten og ga det til Judas, som var sønn til Simon Iskariot.
27 Ja sen palan jälkeen meni silloin häneen perkele. Niin Jesus sanoi hänelle: mitäs teet, niin tee pikemmin.
I samme øyeblikk som Judas fikk brødet, for Satan inn i ham. Jesus sa:”Skynd deg, gjør det du skal!”
28 Mutta sitä ei yksikään atrioitsevista ymmärtänyt, mitä varten hän sen hänelle sanoi.
Ingen av de andre ved bordet forsto hvorfor Jesus sa det på denne måten til Judas.
29 Sillä muutamat luulivat, koska Juudaalla oli kukkaro, Jesuksen hänelle sanovan: osta, mitä me juhlapäiväksi tarvitsemme, eli että hän vaivaisille jotakin antais.
Noen trodde at han ba ham å gå ut og kjøpe det de trengte til påskehøytiden eller at han skulle gi noe til de fattige. Det var Judas som var kasserer for den felles pengebeholdningen de hadde.
30 Kuin hän siis sen palan ottanut oli, meni hän kohta ulos; ja yö oli.
Da Judas hadde fått brødet, reiste han seg straks og gikk ut. Og det var natt.
31 Kuin hän oli mennyt ulos, sanoi Jesus: nyt on Ihmisen Poika kirkastettu, ja Jumala on kirkastettu hänessä.
Så snart Judas hadde gått, sa Jesus:”Jeg, Menneskesønnen, skal nå vende tilbake til herligheten min i himmelen, og Gud skal bli opphøyd og æret ved det som hender meg.
32 Jos Jumala on kirkastettu hänessä, niin on myös Jumala kirkastava hänen itsessänsä, ja kirkastaa hänen pian.
Ja, Gud skal ganske snart la meg vende tilbake til herligheten min.
33 Rakkaat lapsukaiset, minä olen vielä vähän aikaa teidän kanssanne: teidän pitää minua etsimän, ja niinkuin minä sanoin Juudalaisille: ette taida sinne tulla, kuhunka minä menen, niin minä sanon myös nyt teille.
Mine kjære barn, jeg skal bare være hos dere en kort tid til. Etterpå vil dere lete etter meg uten å finne meg, etter som jeg går til et sted der dere ikke kan komme. Det var det samme jeg sa til de religiøse lederne.
34 Uuden käskyn minä teille annan, että te rakastaisitte teitänne keskenänne, niinkuin minä teitä rakastin, että te myös toinen toistanne rakastaisitte.
Jeg gir dere instruks om noe nytt: At dere skal elske hverandre. Ja, elske hverandre like mye som jeg har elsket dere.
35 Siitä pitää kaikkein tunteman teidät minun opetuslapsikseni, jos te keskenänne rakkauden pidätte.
Gjennom det at dere elsker hverandre skal menneskene skjønne at dere er disiplene mine.”
36 Sanoi Simon Pietari hänelle: Herra, kuhunkas menet? Jesus vastasi häntä: kuhunka minä menen, et sinä taida nyt minua seurata, mutta tästälähin sinä olet minua seuraava.
Simon Peter spurte Jesus:”Herre, hvor går du?” Jesus svarte:”Dit jeg går, kan du ikke følge med nå, men seinere skal du følge meg.”
37 Pietari sanoi hänelle: Herra, miksi en minä nyt taida sinua seurata? minä panen henkeni sinun edestäs.
Peter undret:”Hvorfor kan jeg ikke følge med nå? Jeg er beredt til å dø for deg.”
38 Jesus vastasi häntä: sinä panet henkes minun edestäni? Totisesti, totisesti sanon minä sinulle: ei laula kukko ennenkuin sinä olet kolmasti minun kieltänyt.
Da svarte Jesus:”Dø for meg, sier du? Jeg forsikrer deg at før hanen rekker å gale i morgen tidlig, har du nektet tre ganger på at du kjenner meg!”
