Johanneksen 12
1 Kuusi päivää enne pääsiäistä tuli Jesus Betaniaan, jossa Latsarus oli, joka kuollut oli, jonka hän kuolleista herätti.
Faasika bonchchiya gallasappe usuppun gallas sinthattidi, Yesuusi hayqoppe denthida Alaazari de7iya gutaa, Bitaaniya bis.
2 Niin he valmistivat hänelle siellä ehtoollisen, ja Martta palveli; mutta Latsarus oli yksi niistä, jotka hänen kanssansa atrioitsivat.
He bessan entti iyaw kaho giigisidosona. Alaazari Yesuusara issife gayta bolla uttidashin Martta enttana imatawusu.
3 Niin Maria otti naulan turmelematointa ja kallista nardusvoidetta, ja voiteli Jesuksen jala, ja kuivasi hänen jalkansa hiuksillansa. Ja huone täytettiin voiteen hajusta.
Mayraama narddoose giya daro al77o geeshsha shitto ehada Yesuusa tohuwa tiyasu. Ba binaanan iya tohuwa quchchasu; keetha ubbay shitto sawon tongu gis.
4 Niin sanoi yksi hänen opetuslapsistansa, Juudas Simonin poika Iskariot, joka hänen sitte petti:
Shin Yesuusa tamaaretappe issoy, Yesuusa aathi immanayssi, Yihuda Asqorooti,
5 Miksi et tätä voidetta myyty kolmeensataan pennikiin, ja annettu vaivaisille?
“Ays ha shittoy heedzu xeetu dinaaren bayzettidi, miishey manqotas imettenne?” yaagis.
6 Mutta hän sanoi sen, ei että hän murhetta piti vaivaisista, vaan että hän oli varas, ja hänellä oli kukkaro, jossa hän sen kantoi, mikä siihen pantu oli.
I kayso gidida gisho hessa gisippe attin manqotas qadhettidi gibeenna. I miishe karxiita oykkeyssa gidiya gisho ubba wode iyappe baw ekkees.
7 Niin Jesus sanoi: anna hänen olla, hän on sen kätkenyt minun hautaamiseni päiväksi.
Yesuusi, “Iya baw de7iyabaa ta moogo gallasaas minjjida gisho iyo aggaagite.
8 Sillä teidän kykönänne ovat aina vaivaiset, mutta en minä aina teillä ole.
Manqoti ubba wode hinttera daana, shin taani ubba wode hinttera de7ikke” yaagis.
9 Niin paljo kansaa Juudalaisista ymmärsi hänen siellä olevan, ja tulivat sinne, ei ainoastaan Jesuksen tähden, vaan että he olisivat myös Latsaruksen nähneet, jonka hän oli kuolleista herättänyt.
He wode daro asay Yesuusi Bitaaniyan de7eyssa si7idi yaa bidosona. Entti Yesuusa xalaala gidonnashin, I hayqoppe denthida Alaazarakka be7anaw bidosona.
10 Mutta ylimmäiset papit pitivät neuvoa myös Latsarusta tappaaksensa;
Hessa gisho, kahine halaqati Alaazarakka qassi wodhanaw maqettidosona.
11 Sillä monta Juudalaisista meni sinne hänen tähtensä, ja uskoi Jesuksen päälle.
Ays giikko, Alaazara gaason daro Ayhudeti enttana ixxidi Yesuusa ammanoosona.
12 Toisena päivänä, kuin paljon kansaa, joka juhlalle tullut oli, kuuli Jesuksen tulleen Jerusalemiin,
Wonttetha gallas Faasika bonchchiya bessaa yida daro asay Yesuusi Yerusalaame beyssa si7idi,
13 Ottivat he palmu-oksia, menivät häntä vastaan ja huusivat: Hosianna! siunattu on se, joka tulee Herran nimeen, Israelin kuningas!
Zambba haythi ekkidi iya mokkanaw keyidosona. Bantta qaala dhoqqu oothidi, “Hosaana! Xoossay galatetto! Godaa sunthan yeyssi anjjetto! Xoossay Isra7eele Kawuwa anjjo!” yaagidosona.
14 Mutta Jesus sai yhden aasin ja istui sen päälle, niinkuin kirjoitettu on:
Geeshsha Maxaafan, “Xiyoone katamaw, babbofa! Hekko, ne Kawoy hare mara bolla uttidi yees” geetettidayssada Yesuusi hare mari demmidi iya toggis.
15 Älä pelkää, Sionin tytär! katso, sinun Kuninkaas tulee ja istuu aasin varsan päällä.
16 Mutta ei hänen opetuslapsensa näitä ensinti ymmärtäneet; vaan sittekuin Jesus oli kirkastettu, silloin he muistivat, että nämät ovat hänestä kirjoitetut, ja että he näitä hänelle tehneet olivat.
Yesuusa tamaareti hessa kase akeekibookkona. Shin Yesuusi bonchchettidaappe guye entti hessa ubbaa akeekidosona. Hessi ubbay Geeshsha Maxaafay gidayssada hanis.
17 Mutta se kansa todisti, joka hänen kanssansa oli, että hän Latsaruksen haudasta kutsui ja kuolleista herätti.
Yesuusi Alaazara duufoppe xeegidi, hayqoppe denthida wode iyara de7iya daro asay Yesuusabaa markkattidosona.
18 Sentähden myös kansa meni häntä vastaan, että he kuulivat hänen sen ihmeen tehneeksi.
Daro asay iya mokkanaw keyiday, I he malaatata oothidaysssa si7ida gishossa.
19 Niin Pharisealaiset sanoivat keskenänsä: te näette, ettette mitään aikoihin saa; katso, koko maailma juoksee hänen perässänsä.
Hessa gisho, Farisaaweti issoy issuwako, “Nu aykkoka oothanaw dandda7onnayssa be7ite; dere ubbay iya kaallees” yaagidosona.
20 Mutta muutamat Grekiläiset olivat niistä, jotka menivät ylös juhlana rukoilemaan.
Faasika bonchchiya gallas goynnanaw Yerusalaame bidayssata giddon issi issi Girike asati de7oosona.
21 Niin he menivät Philippuksen tykö, joka oli Galilean Betsaidasta, ja rukoilivat häntä, sanoen: herra, me tahdomme nähdä Jesusta.
Entti Galiilan biittan Beetesayda katamaappe yida Filiphphoosakko bidi, “Godaw, nuuni Yesuusa be7anaw koyoos” yaagidi woossidosona.
22 Philippus meni ja sanoi sen Andreakselle, ja Andreas taas ja Philippus sanoivat sen Jesukselle.
Filiphphoosi bidi Inddiriyasas odin nam77ay bidi, Yesuusas odidosona.
23 Mutta Jesus vastasi heitä ja sanoi: aika on tullut, että Ihmisen Poika pitää kirkastettaman.
Yesuusi enttako, “Asa Na7ay, bonchchettiya wodey gakkis.
24 Totisesti, totisesti sanon minä teille: ellei maahan pudonnut nisun jyvä kuole, niin se jää yksinänsä; mutta jos se kuolee, niin se tuo paljon hedelmää.
Taani hinttew tuma odays; issi gistte ayfey biittan wodhdhidi wooqonna ixxiko barkka attees. Shin he gistte ayfey wooqiko daro ayfe ayfees.
25 Joka rakastaa henkeänsä, hän kadottaa sen; mutta joka tässä maailmassa vihaa henkeänsä, hän tuottaa sen ijankaikkiseen elämään. (aiōnios g166)
Ba shemppuwa dosiya oonikka dhayssees; ba shemppuwa ha alamiyan ixxiya oonikka merinaa de7os ashshees. (aiōnios g166)
26 Jos joku minua palvelee, hän seuratkaan minua: ja kussa minä olen, siellä pitää myös minun palveliani oleman: ja jos joku minua palvelee, häntä on Isä kunnioittava.
Taani de7iyasuwan taara daana mela taw oothanaw koyaa oonikka tana kaallanaw bessees. Taw oothiya oonakka ta Aaway bonchchana.
27 Nyt on minun sieluni suuresti murheissansa, ja mitä minun pitää sanoman? Isä, vapahda minun tästä hetkestä: kuitenkin olen minä sentähden tähän hetkeen tullut.
“Ha77i ta shemppoy daro un77ettis; yaatin woygo? ‘Ta Aawaw, tana ha saateppe ashsharkkii’ yaago? Akkay, taani yiday waaye ekkanaassa.
28 Isä, kirkasta sinun nimes. Niin ääni tuli taivaasta ja sanoi: minä olen sen kirkastanut, ja tahdon vielä nyt kirkastaa.
Ta Aawaw, ne sunthaa bonchcha” yaagis. He wode saloppe, “Taani ta sunthaa bonchchas; zaaradakka bonchchana” yaagiya qaalay yis.
29 Niin kansa, joka läsnä seisoi ja sen kuuli, sanoi pitkäisen jylisseen. Muut sanoivat: enkeli puhutteli häntä.
He bessan eqqida daro asay he qaala si7idi, “Hessi dada” yaagidosona. Harati qassi, “Kiitanchchoy iyaw odis” yaagidosona.
30 Jesus vastasi ja sanoi: ei tämä ääni tullut minun, vaan teidän tähtenne.
Yesuusi zaaridi enttako, “Ha qaalay hintte gisho yisippe attin ta gisho gidenna.
31 Nyt tämä maailma tuomitaan: nyt tämän maailman päämies pitää heittämän ulos.
Ha alamey pirddettiya wodey ha77i; ha alamiya haareyssi ha77i kare holettana.
32 Ja kuin minä maasta nostetaan ylös, niin minä vedän kaikki minun tyköni.
Qassi taani sa7appe dhoqqu oosettida wode asa ubbaa taakko ehana” yaagis.
33 (Mutta sen hän sanoi, muistuttain millä kuolemalla hänen piti kuoleman.)
I hessa giday ay mela hayqo hayqqaneekko enttaw qonccisanassa.
34 Niin kansa vastasi häntä ja sanoi: me olemme laista kuulleet Kristuksen pysyvän ijankaikkisesti: ja kuinka sinä sanot, että Ihmisen Poika pitää nostettaman ylös? Kuka on se Ihmisen Poika? (aiōn g165)
Daro asay zaaridi, “Nu higgey Kiristtoosi merinaw de7eyssa odees. Yaatin, neeni woygada, ‘Asa Na7ay dhoqqu gaanaw bessees’ gay? ‘I, Asa Na7ay oonee?’” yaagidosona. (aiōn g165)
35 Niin Jesus sanoi heille: valkeus on vielä vähän aikaa teidän kanssanne, vaeltakaat niinkauvan kuin teillä valkeus on, ettei pimeys teitä käsittäisi. Joka pimeydessä vaeltaa, ei hän tiedä, kuhunka hän menee.
Yesuusi, “Poo7oy hinttera guutha wode gam77ana. Hinttew dhumonna mela poo7oy de7ishin, poo7uwan hamuttite. Dhuman hamuttiya asi aw biyakko erenna.
36 Uskokaat valkeuden päälle, niinkauvan kuin teillä valkeus on, että te tulisitte valkeuden lapsiksi. Näitä puhui Jesus ja meni pois, ja lymyi heitä.
Poo7o nayta gidana mela poo7oy de7ishin poo7uwa ammanite” yaagis. Yesuusi hessa odettidaappe guye bidi enttafe geemmis.
37 Ja vaikka hän teki monta ihmettä heidän nähtensä, ei he kuitenkaan uskoneet hänen päällensä,
I hessa mela malaatata entta sinthan oothinkka ammanibookkona.
38 Että Jesaias prophetan puhe täytettäisiin, jonka hän sanoi: Herra, kuka uskoi meidän saarnamme? ja kenelle on Herran käsivarsi ilmoitettu?
Nabiya Isayaasi, “Godaw, nu markkatethaa ooni ammanidee? Goday ba wolqqaa oodes qonccisidee?” Gidayssi tuma gidana mela entti iya ammanibookkona.
39 Sentähden ei he tainneet uskoa, sillä Jesaias on taas sanonut:
Qassika Isayaasi, “Entta ayfey xeellonna mela, entta wozanay akeekonna mela, entti Xoossaakko simmin, I entta pathonna mela, Xoossay entta ayfiyaa qooqisis. Entta wozanaa minthis” gida gisho entti ammananaw dandda7ibookkona.
40 Hän sokaisi heidän silmänsä, ja paadutti heidän sydämensä, ettei he näkisi silmillä, eikä ymmärtäisi sydämellä, ja kääntäisi itsiänsä, ja minä parantaisin heitä.
41 Nämät sanoi Jesaias, koska hän näki hänen kunniansa ja puhui hänestä.
Isayaasi hessa giday, Yesuusa bonchchuwa be7ida gishonne iyabaa odida gishossa.
42 Kuitenkin monta myös ylimmäisistä uskoivat hänen päällensä; vaan ei he Pharisealaisten tähden sitä tunnustaneet, ettei he olisi pannaan kuulutettu.
Gidikkoka, Ayhudeta halaqatappekka daroti Yesuusa ammanidosona. Shin Farisaaweti banttana Ayhudeta Woosa Keethafe kessoosona gidi yayyida gisho ammanida gidi qonccen markkattibookkona.
43 Sillä he rakastivat enemmin ihmisten kunniaa, kuin Jumalan kunniaa.
Hessa entti oothiday, Xoossaa erettanayssafe aathidi asan erettanayssa dosida gishossa.
44 Mutta Jesus huusi ja sanoi: joka uskoo minun päälleni, ei se usko minun päälleni, vaan sen päälle, joka minun lähetti.
Yesuusi ba qaalaa dhoqqu oothidi, “Tana ammaniyaa oonikka tana kiittidayssaka ammaneesppe attin ta xalaala ammanenna.
45 Ja joka minun näkee, hän näkee sen, joka minun lähetti.
Tana be7iya oonikka tana kiittidayssaka be7ees.
46 Minä tulin valkeudeksi maailmaan, että jokainen, joka uskoo minun päälleni, ei pidä pimeissä oleman.
Tana ammaniyaa ubbay dhuman doonna mela taani poo7o gidada alamiya yas.
47 Mutta jos joku minun sanani kuulee, ja ei usko, en minä häntä tuomitse; sillä en minä tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan vapahtamaan.
Ta qaalaa si7idi kiitettonna oonakka taani pirddike. Ays giikko, taani alamiya ashshanaw yasippe attin pirddanaw yabiikke.
48 Joka minun katsoo ylön, ja ei ota vastaan minun sanojani, hänellä on se, joka hänen tuomitsee: se puhe, jonka minä puhuin, pitää hänen tuomitseman viimeisenä päivänä.
Tana ixxeyssanne ta qaalaa ekkonna oonakka pirddeyssi de7ees. Taani odida qaalay wurssetha gallas he uraa pirddana.
49 Sillä en minä ole itsestäni puhunut; vaan Isä, joka minun lähetti, hän on minulle käskyn antanut, mitä minun tekemän ja puhuman pitää.
Ays giikko, taani hessa taappe odikke, shin tana kiittida ta Aaway taani gaanayssanne odanayssa kiittis.
