Johanneksen 10
1 Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka ei ovesta mene sisälle lammashuoneesen, vaan astuu siihen muualta, se on varas ja ryöväri.
Atangcalah ka dei. Tu takhang dawk hoi kâen laipalah alouklah hoi kâen e pueng teh tamru hoi dingca doeh.
2 Mutta joka oven kautta sisälle menee, se on lammasten paimen:
Tukhoumkung teh takhang dawk hoi a kâen.
3 Sille ovenvartia avaa, ja lampaat kuulevat hänen äänensä. Ja omia lampaitansa kutsuu hän nimeltänsä, ja vie heidät ulos.
Longkha ka ring e ni hai a paawng pouh teh, ahnie a lawk hai a tunaw ni a ngai awh. A tunaw teh a min lahoi a kaw teh alawilah a tâcokhai.
4 Ja kuin hän omat lampaansa päästää ulos, käy hän heidän edellänsä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä he tuntevat hänen äänensä.
Tunaw a tha navah, a tunaw e a hmalah a cei. A tunaw ni hai a lawk a nout awh teh a hnukkâbang awh.
5 Mutta ei he muukalaita seuraa, vaan pakenevat häntä; sillä ei he tunne muukalaisten ääntä.
Tamitavannaw e a lawk teh a nout awh hoeh dawkvah ahnimae hnuk teh kâbang awh hoeh, a yawng takhai awh, atipouh.
6 Tämän tapauksen sanoi Jesus heille; mutta ei he niitä ymmärtäneet, mitä hän heille sanoi.
Hote bangnuenae Jisuh ni a dei navah taminaw ni a deingainae hah thai panuek awh hoeh.
7 Niin Jesus sanoi taas heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: minä olen lammasten ovi.
Hatdawkvah Jisuh ni, atangcalah na dei pouh awh. Kai teh tu kâennae takhang lah ka o.
8 Kaikki, jotka minun edelläni ovat tulleet, ovat varkaat ja ryövärit: vaan ei lampaat kuulleet heitä.
Kai hoehnahlan e ka tho e pueng teh tamru hoi dingca doeh. Ahnimae a lawk tunaw ni ngai pouh hoeh.
9 Minä olen ovi: jos joku minun kauttani menee sisälle, se tulee autuaaksi, ja menee sisälle ja ulos, ja löytää laitumen.
Kai teh takhang doeh. Kai dawk hoi kâen pueng ni rungngang lah ao han. Kâen tâcawt vaiteh hram kanaw dawk a pawngpa han.
10 Ei varas tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja kadottamaan: minä tulin, että heillä pitää elämä oleman ja yltäkyllä oleman.
Tamru teh paru han, thei han hoi raphoe hanlah doeh a tho. Kai teh tunaw ni hringnae a tawn awh dueng laipalah, hote hringnae hoi kawi sak hanlah doeh ka tho.
11 Minä olen hyvä paimen: hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.
Kai teh tukhoumkung kahawi doeh. Tukhoumkung kahawi ni teh a tunaw hanlah a hringnae a pasoung.
12 Mutta palkollinen, joka ei ole paimen, eikä lampaat ole hänen omansa: kuin hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi raatelee ja haaskaa lampaat.
Tukhoumkung hai nahoeh, tu katawnkung hai nahoeh e naw niteh, asui a tho e a hmu navah, tunaw hah pak a tha teh a yawng takhai awh. Hatnavah Asuinaw ni tunaw hah a soukyak awh teh, parang a kamphei sak.
13 Mutta palkollinen pakenee, sillä hän on palkollinen, eikä tottele lampaista.
Bangkongtetpawiteh, hlai e tukhoumkung teh hlai e lah ao dawkvah tunaw kahawicalah khoum hoeh.
14 Minä olen hyvä paimen, joka tunnen omani, ja minä tunnetaan myös omiltani,
Kai teh tukhoumkung kahawi doeh. Pa ni kai na panue teh, Kai ni hai Pa ka panue e patetlah ka tunaw ni hai kai na panue awh.
15 Niinkuin Isä minun tuntee, ja minä tunnen Isän: ja panen henkeni lammasten edestä.
Kai ni ka khoum e ka tunaw hanlah ka hringnae ka pasoung.
16 Minulla on myös muita lampaita, jotka ei ole tästä lammashuoneesta: ne pitää minun myös tänne saattaman: ja he saavat kuulla minun ääneni; ja pitää oleman yksi lammashuone ja yksi paimen.
Hatei tu takha dawk kâen hoeh e alouke tunaw hai ka tawn. Hote tunaw hai ka thokhai han. Hotnaw ni hai lawk a ngai vaiteh tuhu buet touh tukhoumkung buet touh ao han.
17 Sentähden Isä minua rakastaa, sillä minä panen henkeni, että minä sen jälleen otan.
Kai teh hringnae bout la hanlah ka hringnae ka pasoung dawkvah Pa ni lungpataw e lah ka o.
18 Ei ota kenkään sitä minulta, vaan minä panen sen itsestäni. Minulla on valta sitä panna, ja minulla on valta sitä taas ottaa. Sen käskyn minä sain Isältäni.
Apinihai ka hringnae na lawm thai mahoeh. Ka mahmawk ka pasoung. Ma e hringnae pasoung hane hoi bout la thainae kama dawk ao. Hete kâpoelawk heh a Pa koehoi ka coe e doeh.
19 Niin tuli taas riita Juudalaisten keskellä näiden puhetten tähden.
Hete lawk kecu dawk Judahnaw a kâkapek awh.
20 Ja moni heistä sanoi: hänellä on perkele, ja hän on mieletöin: mitä te häntä kuultelette?
Tami tangawn niteh, ahni heh kahrai ni a man e ka pathu e doeh toe. Bang hane mouh khuet na thai pouh va ati awh.
21 Mutta muut sanoivat: ei ne ole riivatun puheet: taitaako perkele sokian silmät avata?
Tami tangawn niteh, ahnie lawk heh kahrai ka tawn e lawk na hoeh. Kahrai ni a mit ka dawn e ahawi sak thai han namaw ati awh.
22 Ja Jerusalemissa oli kirkkomessu, ja talvi oli,
Kasik tue nah, Jerusalem vah kamthoungnae pawi ao.
23 Ja Jesus käveli templissä Salomon esihuoneessa.
Jisuh teh bawkim Solomon thongma dawkvah a kâhlai.
24 Niin Juudalaiset piirittivät hänen ja sanoivat hänelle: kuinka kauvan sinä meitä pidät ylös? Jos olet Kristus, niin sano meille selkiästi.
Judahnaw ni khuk a ven awh teh, kaimouh nâtotouh maw lung na hring sak han vaw. Nang teh Khrih lah na awm katang pawiteh kamcengcalah dei leih atipouh awh.
25 Jesus vastasi heitä: minä olen sen teille sanonut, ja ette usko: ne työt, jotka minä teen Isäni nimeen, todistavat minusta.
Jisuh nihai, ka dei ei na yuem awh hoeh. A Pa e kâ lahoi ka sak e pueng ni kai heh na kampangkhai.
26 Mutta ette usko: sillä ette ole minun lampaistani, miinkuin minä teille sanoin.
Hateiteh, nangmouh ni na yuem awh hoeh. Bangdawkmaw na yuem awh hoeh tetpawiteh nangmouh teh kaie tu na hoeh.
27 Minun lampaani kuulevat minun ääneni, ja minä tunnen heidät, ja he seuraavat minua:
Ka tunaw ni ka lawk a thai teh ka hnuk a kâbang awh. Hote tunaw teh kai ni ka nout.
29 Minun isäni, joka ne minulle antoi, on suurempi kaikkia: ja ei kenkään taida heitä reväistä minun Isäni kädestä.
Hote tunaw teh kai koe na kapoekung a Pa teh bangpueng hlak a lentoe dawk apinihai hote tunaw teh apa kut dawk hoi lawm thai mahoeh.
30 Minä ja Isä olemme yhtä.
Kai teh Pa hoi buet touh lah ka o, atipouh.
31 Niin Juudalaiset poimivat taas kiviä häntä kivittääksensä.
Hatnavah Judahnaw ni Bawipa teh talung hoi dêi hanlah talung bout a rakhun sin awh.
32 Jesus vastasi heitä: minä osoitin teille Isältäni monta hyvää työtä: minkä työn tähden niistä te siis minun kivitätte?
Jisuh nihai, kai ni apa e kâ lahoi kahawi e hnonaw na patue awh. Hotnaw dawkvah bangmaw ka payon teh talung hoi dei han na ti awh vaw, telah a pacei awh.
33 Juudalaiset vastasivat häntä, sanoen: emme sinua hyvän työn tähden kivitä, vaan pilkan tähden, ja että sinä, joka ihminen olet, teet itses Jumalaksi.
Judahnaw ni kahawi hno na sak pawiteh talung hoi na dêi mahoeh. Nang ni tami lah o nahlangva Cathut na kâti teh, Cathut na dudam dawk doeh talung hoi na dei han ka ti awh.
34 Jesus vastasi heitä: eiko teidän laissanne ole kirjoitettu: minä sanon, te olette jumalat?
Jisuh nihai, nangmae Cakathoung dawk, nangmouh teh cathutnaw doeh telah a thut nahoehmaw.
35 Jos hän ne kutsui jumaliksi, joille Jumalan sana tapahtui, ja ei kirjoitus taideta rikottaa:
Cathut e a lawk dawk kaawm e taminaw hah cathutnaw tetpawiteh, Cakathoung teh payon hoeh e lah ao dawkvah,
36 Ja te sanotte hänelle, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: sinä pilkkaat Jumalaa, että minä sanoin: minä olen Jumalan Poika.
Pa ni a thoungsak teh, het talaivan lah a tha e kai teh Cathut Capa doeh ka ti dawkvah nangmouh ni Cathut koe na payon na ti thai awh han na maw.
37 Ellen minä tee minun Isäni töitä, niin älkäät minua uskoko.
A Pa e thawnaw hah kai ni ka tawk hoe pawiteh, kai hai na yuem awh hanh.
38 Mutta jos minä niitä teen, ja jos ette minua usko, niin uskokaat ne työt, että te tuntisitte ja uskoisitte Isän olevan minussa ja minun hänessä.
Ka tawk pawiteh kai na yuem awh hoeh nakunghai hote hno sak e hah yuem awh. Hottelah na yuem awh pawiteh kai ni Pa dawk ka o e hoi apa ni kai dawk ao e hah na thai panuek awh han atipouh.
39 Niin he etsivät taas häntä kiinni ottaaksensa, mutta hän läksi heidän käsistänsä,
Hatnavah Judahnaw ni Jisuh man hanelah bout a tawng awh. Ahnimae kut dawk hoi a hlout teh yout a ceitakhai.
40 Ja meni jälleen toiselle puolelle Jordania, siihen paikkaan, jossa Johannes ensin kasti, ja viipyi siinä.
Hathnukkhu Jawhan ni tui baptisma a poenae Jordan palang na ran lah a cei teh haw va ao.
41 Ja monta tuli hänen tykönsä, ja sanoivat: ei Johannes yhtäkään ihmettä tehnyt; mutta kaikki mitä Johannes tästä sanoi, ne ovat todet.
Taminaw teh ahnimouh koe a pha navah, Jawhan ni bang patet e mitnout hai sak hoeh eiteh, ahnie a kong Jawhan ni a dei e patetlah atang doeh ati awh.
42 Ja monta uskoi sillä hänen päällensä.
Hettelah hoi hote hmuen koe e tami moikapap ni Bawipa teh a yuem awh.
