Johanneksen 1
1 Alussa oli sana, ja se Sana oli Jumalan tykönä, ja Jumala oli se Sana.
Nyiamooku a pwklin madvbv, Gamchargo doocho toku; Gamchar v Pwknvyarnv gv lvkobv dooto, okv Gamchar hv Pwknvyarnvnyi akinnv.
2 Tämä oli alussa Jumalan tykönä.
Gamchar v doorap lokv Pwknvyarnv gv lvkobv dooto.
3 Kaikki ovat sen kautta tehdyt, ja ilman sitä ei ole mitään tehty, joka tehty on.
Ninyigv lokv Pwknvyarnv ogumvnwngnga pwklin to; pwknamyarnam mvnwng lokv ako daka ninyia dooma mogvrila mvnam go kaama.
4 Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus,
Gamchar v turnam gv linkubv rito, okv so turnam si nyi mvnwngnga loung naalwk jitoku.
5 Ja valkeus paistaa pimeydessä, jota ei pimeys käsittänyt.
Loung ngv kanv lo ungto, okv kanv ngv hum vdwloka mvngit nyuma toku.
6 Yksi mies oli lähetetty Jumalalta, jonka nimi oli Johannes:
Pwknvyarnv ninyigv gindungpingko nga vngmuto, ho nyi gv aminv Jon,
7 Se tuli valkeudesta todistamaan, että kaikki uskoisivat hänen kauttansa.
hv nyi vdwa loung gv lvkwngbv minji tvbv aatoku, vkvlvgavbolo mvnwngngv doin a tvvgvrikula mvngjwng rungdukubv.
8 Ei hän ollut valkeus, mutta hän oli lähetetty valkeudesta todistamaan.
Hv atubongv loung mato; hv loung gv lvkwngbv minpa tvvbv aatoku.
9 Se oli totinen valkeus, joka valistaa kaikki ihmiset, jotka maailmaan tulevat;
So si jvjvbv alvyachoknv loung ngv—Loung ngv nyiamooku lo aatoku okv nyi mvnwnglo ungtoku.
10 Se oli maailmassa, ja maailma oli hänen kauttansa tehty, ja ei maailma häntä tuntenut.
Gamchar v nyiamooku lo dootoku, okv ninyigv lokv Pwknvyarnv ogumvnwngnga mvlin bvka, vbvrijvka nyia nyi vdwv ninyia kaachin matoku.
11 Hän tuli omillensa, ja ei hänen omansa häntä ottaneet vastaan,
Hv atugv mooku lo aatoku, vbvritola ninyigv nyi vdwv ninyia naarwk sumato.
12 Mutta niille, jotka hänen ottivat vastaan, antoi hän voiman Jumalan lapsiksi tulla, jotka uskovat hänen nimensä päälle,
Megonv, ninyia naarwk sutoku, okv ninyia mvngjwng toku; vkvlvgabv hv bunua Pwknvyarnv gv kuu bv ridubv tolwk toku.
13 Jotka ei verestä eikä lihan tahdosta ei myös miehen tahdosta, mutta Jumalasta syntyneet ovat.
Hv manv, bunu tanyi anvabu gv kuu bvngchwng lokv Pwknvyarnv gv kuu bv rima; Pwknvyarnv atubongv bunugv abu bv rito.
14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän seassamme, (ja me näimme hänen kunniansa niinkuin ainoan Pojan kunnian Isästä, ) täynnä armoa ja totuutta.
Gamchar v nyi gobv rilin toku okv jvjv okv aya ngv yarbing nvgobv rila, ngonugv dookurikulo doomingriming gvto. Ngonu ninyigv yunglit nama kaatoku, ninyigv Abu gv Kuunyilo hotum gubvrila yunglit nvgobv paanam a.
15 Johannes todisti hänestä, ja huusi, sanoen: tämä oli se, josta minä sanoin: minun jälkeeni on tuleva, joka minun edelläni on ollut; sillä hän oli ennen kuin minä.
Jon ninyigv lvkwngbv japjito. Hv kapla minto, “So si ngoogv minam v ngo vbv minto, ‘Hv ngoogv kochinglo aadu, vbvritola hv nga kaiyanv, ogulvgavbolo hv nga bvngma dwbv doolin chonv.’”
16 Ja me olemme kaikki hänen täydellisyydestänsä saaneet ja armon armosta.
Hv aya gv yarbing kolokv hv ngonu mvnwngnga achialvbv ayato, ako jidv gv aolo ako jitamla bokta jidv toku.
17 Sillä laki on Moseksen kautta annettu: armo ja totuus on Jesuksen Kristuksen kautta tullut.
Moses gv lokv Pwknvyarnv Pvbv nga jito, vbvritola jvjv okv aya ngv Jisu Kristo gvlokv aatoku.
18 Ei ole kenkään koskaan Jumalaa nähnyt: ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, hän ilmoitti meille.
Yvvka Pwknvyarnvnyi kaakw nvgo kaama. Kuunyilo mvngchik, Abu gvlo doonv, Pwknvyarnvnyi akin kunv, hv bunua Pwknvyarnvnyi chimu toku.
19 Ja tämä on Johenneksen todistus, kuin Juudalaiset lähettivät Jerusalemista papit ja Leviläiset kysymään häneltä: kukas olet?
Jerusalem gv Jius rigvdakgvnv vdwv nyibu vkvla okv Lebait mego vngmuto, Jonnyi “No yvvla?” vla tvvka modubv.
20 Ja hän todisti ja ei kieltänyt, ja hän todisti, sanoen: en minä ole Kristus.
Jon mirwk siji makv vmato, vbvritola pvbwng vrwngbv minpok jitoku, svbv minto: “Ngo Kristo ma.”
21 Ja he kysyivät häneltä: kukas siis? oletkos Elias? Hän sanoi: en. Oletkos propheta? Hän vastasi: en.
Bunu tvkato, “Vbvrikunamv no yvvla? No Elija re?” “Ma, ngo ma,” Jon mirwkto. Bunu tvvkato, “No Nyijwk vri?” Hv mirwkto, “Ma”.
22 Niin he sanoivat hänelle: kukas olet? että me antaisimme niille vastauksen, jotka meidät lähettivät: mitäs sanot itsestäs?
“Vbvrikunamv ngonua minjilabv no yvvla,” bunu minto. “Ngonu ngonua kanamnv vdwa vngkur dukula mirwk jireku.” “No atubongv ogu vla minsu dunv?”
23 Hän sanoi: minä olen huutava ääni korvessa: valmistakaat Herran tietä, niinkuin Jesaias propheta sanoi.
Jon Aijaya gv minam a mintaknvla mirwk sitoku: “Chukrimooku lo nyi ako gokdungdo ho vlv angv ngo: Ahtu gv lvgabv vngdubv lamtv nga sorchi dubv mvtoka!”
24 Ja jotka lähetetyt olivat, olivat Pharisealaisista.
Gindungpingko vdwv, Parisis vdwgv vngmukunam vdwv,
25 Ja he kysyivät häneltä ja sanoivat hänelle: miksi siis sinä kastat, jos et ole Kristus, etkä Elias, etkä propheta?
vbvrikunamv Jonnyi tvvkato, “No Kristo mabolo vmalo Elija vmaloka Nyijwk ngvma bolo, no ogubv Baptisma jidunv?”
26 Johannes vastasi heitä ja sanoi: minä kastan vedellä; mutta teidän keskellänne seisoo, jota ette tunne:
Jon mirwkto, “Ngo nonua isi lokv Baptisma jidunv, vbvritola nonugv pingkolo nonugv chimanam nyi go daklinre.
27 Hän on se, joka minun jälkeeni tulee, joka minun edelläni on ollut, jonka kengän rihmoja en minä ole kelvollinen päästämään.
Hv ngoogv kochinglo aadungdu, vbvritola ngo ninyigv lvkiam gv oso haka taasok yadubvka riyin yama.”
28 Nämät tapahtuivat Betabarassa, sillä puolella Jordania, kussa Johannes kasti.
So mvnwng si Betani lo ritoku Jordan svko gv doonyi chaalin kiambv, Jon gv baptisma jidung kolo.
29 Toisena päivänä näki Johannes Jesuksen tykönsä tulevan, ja sanoi: katso, Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin!
Alu loogu nvnga Jon Jisunyi ninyi gvlo aadu bv kaagv rikula minto, “Hvvnv Pwknvyarnv gv svlarkuu ngv nyiamooku gv rimur a naa jikunv!
30 Tämä on se, josta minä sanoin: minun jälkeeni tulee mies, joka minun edelläni on ollut; sillä hän oli ennen kuin minä.
So siinv ngoogv minamv, ‘Nyi go ngo kochingbv aadungdu, vbvritola hv nga kaiyanv, ogulvgavbolo hv nga bvngma dwbv doolinchonv.’
31 Ja en minä häntä tuntenut; mutta että hän ilmestyisi Israelissa, sentähden tulin minä vedellä kastamaan.
Ngo chimato hv yvvdw, vbvritola ngo Israel nyi vdwa ninyia chimu dubv vla isi lokv baptisma jila aapvnv.”
32 Ja Johannes todisti, sanoen: minä näin Hengen taivaasta tulevan alas niinkuin kyyhkyisen ja seisahtavan hänen päällensä.
Okv Jon so gv gaam sum minji toku: “Ngo nyido ao tolokv Darwknv Dow v taakw jvbv ritola nw gvlo jarlwkla doodubv kaatoku.
33 Ja en minä häntä tuntenut; mutta joka minun lähetti vedellä kastamaan, se sanoi minulle: jonka päälle sinä näet Hengen tulevan alas ja seisahtavan hänen päällesä, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä.
Hvkunyi vla vjaklodvbv ngo chima toku, vbvritola Pwknvyarnv, yvvdw nga isi lokv baptisma jidubv aamunv, hv nga svbv minto, ‘No Dow a ila nyi ako gvlo doolwk dubv kaapare; ho nyi angv Darwknv Dow lokv baptisma jiji kunv.’
34 Ja minä näin sen ja todistin hänen olevan Jumalan Pojan.
Um ngo kaatoku,” Jon minto, “Okv ngo nonua minjidunv hv kunv Pwknvyarnv gv Kuunyilo ngv.”
35 Toisena päivänä seisoi Johannes taas ja kaksi hänen opetuslapsistansa,
Alu loogu nvnga Jon ninyigv Lwbwlaksu anyia lvkobv hoka lvkodv dakdvto,
36 Ja kuin hän näki Jesuksen käyvän, sanoi hän: katso, Jumalan Karitsa!
Vdwlo hv Jisunyi hoka vngdubv kaapa tokudw hv minto, “Vnv Pwknvyarnv gv Svlarkuu ngv!”
37 Ja ne kaksi opetuslasta kuulivat hänen puhuvan, ja seurasivat Jesusta.
Lwbwlaksu anyiv ninyia svbv mindubv tvvgvrikula Jisunyi lvkobv vngming gvtoku.
38 Mutta Jesus käänsi itsensä ja näki ne seuraavan, ja sanoi heille: Mitä te etsitte? Niin he sanoivat hänelle: Rabbi (se on niin paljo sanottu: opettaja) kussas asut?
Jisu dakur toku, okv bunua ninyia vngming gvdubv kaato, okv tvvkato, “Nonu ogugola kaadung dunv?” Bunu mirwkto, “Rabbi, no ogulo doodunv?” (Rabbi vnam si “Tamsarnv” vla minam v).
39 Hän sanoi heille: tulkaat ja katsokaat; ja he tulivat ja näkivät, kussa hän asui, ja olivat sen päivän hänen tykönänsä, ja se oli lähes kymmenes hetki.
Hv mirwkto, “Aala kaatoka.” (Vbvrikunamv ho doonyiv tabv laku api baji toku.) Vkvlvgabv bunu ninyia vngming gvtoku okv ninyigv dooku a kaatoku, okv ho alu lo ninyia lvkobv doomwng gvtoku.
40 Andreas, Simon Pietarin veli, oli yksi niistä kahdesta, jotka sen Johannekselta kuulleet olivat ja häntä seurasivat.
Bunugv lokv akonv Andriu, Saimon Pitar gv boru.
41 Tämä löysi ensin veljensä Simonin, ja sanoi hänelle: me löysimme Messiaan; se on niin paljo kuin: voideltu.
Vjakgobv ninyigv achi Saimonnyi kaapa toku okv ninyia minto, “Ngonu Messianyi paapvku.” (So gv minam si “Kristo”)
42 Ja hän toi hänen Jesuksen tykö. Mutta kuin Jesus katsoi hänen päällensä, sanoi hän: sinä olet Simon Jonan poika, ja sinä pitää kutsuttaman Kephas; se on niin paljo kuin: kallio.
Vbvrikunamv hv Saimonnyi Jisu gvlo aagv toku. Jisu ninyia kaatoku okv minto, “No gv aminv Saimon Jon gv kuunyilo, vbvritola nam Kepas vla minreku.” (So minam si Pitar vla minam a akin v, “Vlwng lvngrak vnammv.”)
43 Toisena päivänä tahtoi Jesus mennä Galileaan, ja löysi Philippuksen ja sanoi hänelle: seuraa minua!
Alu loogu nvnga Jisu Galili lo vngdubv mvngtoku. Hv Pilipnyi kaapato okv ninyia minto, “Ngoogv lvkobv vngming gvlaak!”
44 Mutta Philippus oli Betsaidasta, Andreaksen ja Pietarin kaupungista.
Pilip Betsaida lokv, Pitar gvla Andriu gv dooku banggu akin gvngv.
45 Philippus löysi Natanaelin ja sanoi hänelle: me olemme löytäneet sen, josta Moses kirjoitti laissa ja prophetat, Jesuksen, Josephin pojan Natsaretista.
Pilip Natanael nyika kaapa toku okv ninyia minpa toku, “Ngonu Pvbv kitaplo Moses gv lvknam okv nyijwk vdwgv lvkpanam nyi anga paapvku. Hv Jisu Josep gv kuunyilo, Najareth lokv.”
46 Ja Natanael sanoi hänelle: tulleeko Natsaretista jotain hyvää? Philippus sanoi hänelle: tule ja katso.
“Najareth lokv alvnv yikungyira ngv linla dunvdw?” vla Natanael tvkato. Pilip mirwkto, “Aato okv kaalak.”
47 Jesus näki Natanaelin tykönsä tulevan, ja sanoi hänestä: katso, totisesti oikia Israelilainen, jossa ei petosta ole.
Vdwlo Jisu Natanaelnyi ninyi gvlo aadukubv kaatokudw nyi ho gv lvgabv minto, “Siinv Israel nyi jvngv; ninyi gvlo mvvnamrunam go kaama!”
48 Natanael sanoi hänelle: mistäs minut tunnet? Jesus vastasi ja sanoi hänelle: ennen kuin Philippus kutsui sinua fikunapuun alla ollessas, näin minä sinun.
Natanael ninyia tvkato, “No nga oguaingbv chimpvnv?” Jisu mirwkto, “Pilip gv nam gokma dwbv ngo nam koksitkokrik singnv kolv lo doodubv kaato.”
49 Vastasi Natanael ja sanoi hänelle: Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas.
Natanael mirwk sitoku, “Tamsarnv,” “No kunyi Pwknvyarnv gv Kuunyilo ngv! No Israel gv Dvbv ngvku!”
50 Jesus vastasi ja sanoi hänelle: sinä uskot, että minä sanoin sinulle: minä näin sinut fikunapuun alla. Sinä saat vielä suurempia nähdä.
Jisu minto, “Nam ngo koksitkokrik singnv kolv lo kaapvnv vnam lokv no nga mvngjwng mvngdunvre? No sumka kaiyanv awgo kaapare!”
51 Ja sanoi hänelle: totisesti, totisesti sanon minä teille: tästedes pitää teidän näkemän taivaan avoinna, ja Jumalan enkelit astuvan ylös ja tulevan alas Ihmisen Pojan päälle.
Okv nw bunua minto, “Ngo nonua jvjv nvnga minjidunv: nonu nyidomooku agi hv kokok dubv okv Pwknvyarnv gv Gindungpingko ngv Nyia Kuunyilo gvlo ila chaala ridubv kaapare.”
