Joelin 3
1 Sillä katso, niinä päivinä ja sillä ajalla, kuin minä Juudan ja Jerusalemin vankiuden palautan,
“E ndalogo kendo e sano, ka anadwok ni Juda gi Jerusalem mwandugi mane olalnegi.
2 Tahdon minä koota kaikki pakanat, ja viedä heitä alas Josaphatin laaksoon; ja tahdon siellä heidän kanssansa riidellä, minun kansani ja minun perimiseni Israelin tähden, jonka he pakanain sekaan hajoittivat, ja jakoivat minun maani itsellensä,
Abiro choko pinje duto mi akelgi mwalo e Holo mar paw Jehoshafat. Kanyono ema anangʼad nigi e bura, kuom girkeni mara, ma gin joga ma jo-Israel, nikech negikeyo joga e kind pinje kendo gikawo pinya gipogo.
3 Ja ovat minun kansastani arpaa heittäneet; ja ovat pojan porton edestä antaneet, ja piian myyneet viinan edestä, ja sen juoneet.
Negigoyo ombulu kuom joga kendo negiloko ohala mar hono yawuowi ka giwilo gi ochode; nyiri to negiuso ka giwilo gi divai, mondo gimadhi.
4 Mitä myös minun on teidän kanssanne, te Tyrosta ja Zidonista, ja te kaikki Philistealaisten rajat? vai tahdotteko te minulle kaiketi kostaa? Jos te minulle tahdotte kostaa, niin minä tahdon sen äkisti ja pian kostaa teidän päänne päälle.
“Yaye, jo-Turo gi jo-Sidon, kod joma odak e gwenge mag Filistia, ulawa nangʼo? Koso uchulona kuor nikech gimoro masetimo? Ka uchulona kuor to abiro dwoko timbeu e wiwu uwegi kuom gima usetimo moruyore kendo mapiyo.
5 Sillä te olette minun hopiani ja kultani ottaneet, ja minun kauniit kappaleeni teidän kirkkoihinne vieneet;
Nimar usekawo fedha gi dhahabu mara, kendo usedar gi mwanduga mabeyo mogik e hekalu mau.
6 Ja myyneet Juudan ja Jerusalemin lapset Grekiläisille, heitä kauvas heidän rajoistansa saattaaksenne.
Ne uuso jo-Juda gi Jerusalem ne jo-Yunani, eka utergi mabor gi pinygi mane onywolgie.
7 Katso, minä tahdon heidät sieltä herättää, johonka te heidät myyneet olette; ja tahdon sen kostaa teidän päänne päälle;
“Neuru, abiro wakogi ka agologi kuonde mane uusogie, kendo naket e wiwu uwegi gima usetimo.
8 Ja tahdon myydä jälleen teidän poikanne ja tyttärenne Juudan lasten kautta; ne pitää heidät rikkaasen Arabiaan, kaukaisen maan kansalle myymän; sillä Herra on sen puhunut.
Abiro miyo jo-Juda ngʼiewo yawuotu, gin to giniusgi ne jo-Sabea, ma en piny mabor miwuoro,” Jehova Nyasaye osewacho.
9 Julistakaat näitä pakanain seassa, pyhittäkäät sota, herättäkäät väkevät, käyköön edes, ja menköön ylös kaikki sotaväki.
Landuru wachni e dier pinje, Ikreuru ne lweny! Jolweny magu duto oikre ne kedo! Jokedo duto mondo osudre machiegni mondo gitug lweny.
10 Tehkäät vannanne miekoiksi ja viikahteenne keihäiksi. Ja joka heikko on, se sanokaan: minä olen väkevä.
Thedhuru kwe mau olokre ligengni, to rabeti mau obed tonge. Ngʼat ma ngoro mondo owach niya, “An gi teko!”
11 Kootkaat teitänne, ja tulkaat tänne kaikki pakanat ympäristöltä, ja kootkaat teitänne; anna, Herra, sinun väkevät sinne astua alas.
Biuru piyo, un ogendini duto moa kuonde duto, mondo uchokru kanyo. Yaye Jehova Nyasaye kel jokedo magi olor kanyo!
12 Nouskaat pakanat ja menkäät ylös Josaphatin laaksoon; sillä minä tahdon siellä istua, ja tuomita kaikki pakanat ympäristöltä.
“Pinje mondo owakre, gichom Holo mar Jehoshafat, nikech anabed kanyo mondo angʼad bura ne pinje duto moa koni gi koni.
13 Sivaltakaat viikahteella, sillä elo on kypsä; tulkaat ja astukaat alas; sillä kuurnat ovat täydet, ja kuurna-astiat kuohuvat; sillä heidän pahuutensa on suuri.
Runduru musmeno, nikech cham ochiek. Biuru, unyon yiend Zeituni nikech kar biyo mzabibu opongʼ, kendo degni opongʼ mopukore. Mano kaka timbegi maricho dongo!”
14 Paljo kansaa pitää oleman ympärillä joka paikassa Tuomiolaaksossa; sillä Herran päivä on läsnä Tuomiolaaksossa.
Mano oganda maduongʼ manade, mano kaka gingʼeny ka ginie holo ma en kar ngʼado bura! Nikech odiechieng Jehova Nyasaye chiegni chopo e holo mar ngʼado paro.
15 Aurinko ja kuu pimenevät, ja tähdet peittävät valkeutensa.
Chiengʼ gi dwe nolokre mudho, kendo sulwe ok nochak orieny.
16 Ja Herra on Zionista kiljuva, ja antaa kuulla äänensä Jerusalemista, että taivaan ja maan pitää vapiseman. Mutta Herra on kansansa turva, ja linna Israelin lapsille.
Jehova Nyasaye noruti koa Sayun kendo nomor koa Jerusalem. Piny gi Polo noyiengni; to Jehova Nyasaye nobed kar pondo mar joge; nobed ragengʼ ne jo-Israel.
17 Ja teidän pitää tietämän, että minä Herra teidän Jumalanne asun Zionissa minun pyhällä vuorellani; silloin on Jerusalem pyhäksi tuleva, ja ei pidä muukalaisen käymän enään sen lävitse.
“Eka unungʼe ni An, Jehova Nyasaye, ma Nyasachu, adak e Sayun, goda maler. Jerusalem nobed kama ler, ogendini mamoko ok nochak omonje kendo.
18 Sillä ajalla pitää vuoret makiaa viinaa tiukkuman, ja kukkulat rieskaa vuotaman, ja kaikki Juudan ojat pitää vettä täynnä oleman; ja lähde pitää Herran huoneessa käymän, ja Sittimin ojaan juokseman.
“Odiechiengʼno divai manyien nochwer kawuok ewi gode; kendo chak nomol kawuok ewi thuche, holo mag pi nopongʼ chuth. Soko nomol koa e od Jehova Nyasaye kendo pi moaye sokono biro mol e holo mar Shitim.
19 Vaan Egyptin pitää autioksi tuleman, ja Edom synkiäksi erämaaksi; sen vääryyden tähden, mikä Juudan lapsille tehty on, että he viattoman veren heidän maassansa vuodattaneet ovat.
Misri nobed piny ma ji odar oweyo, kendo Edom nobed piny ongoro maonge tich, nikech timbe mahundu mane otimone jo-Juda, mane gichweroe remo maonge ketho e pinygi.
20 Mutta Juudassa pitää ijankaikkisesti asuttaman, ja Jerusalemissa ijankaikkiseen aikaan.
Juda nobed kama ji odakie nyaka chiengʼ kendo Jerusalem bende tienge gi tienge.
21 Ja minä tahdon puhdistaa heidän verensä, jota en minä ennen ole puhdistanut; ja Herra on asuva Zionissa.
Kethogi mar chwero remo mapok aweyonegi, abiro weyonegi.”
