Jobin 9
1 Job vastasi ja sanoi:
Then Iob answered, and sayd,
2 Minä kyllä sen tiedän, että niin on, ettei ihminen taida hurskas olla Jumalan edessä.
I knowe verily that it is so: for howe should man compared vnto God, be iustified?
3 Jos hän tahtois riidellä hänen kanssansa, ei hän taitais vastata häntä yhtä tuhanteen.
If I would dispute with him, hee could not answere him one thing of a thousand.
4 Hän on viisas ja voimallinen: kenenkä siitä on hyvää ollut, kuin häntä vastaan on itsensä asettanut?
He is wise in heart, and mighty in strength: who hath bene fierce against him and hath prospered?
5 Hän siirtää vuoret ennenkuin he sen ymmärtävät, jotka hän vihassansa kukistaa.
He remoueth the mountaines, and they feele not when he ouerthroweth them in his wrath.
6 Hän liikuttaa maan siastansa, niin että sen patsaat vapisevat.
Hee remooueth the earth out of her place, that the pillars thereof doe shake.
7 Hän puhuu auringolle, niin ei se nouse; ja hän lukitsee tähdet.
He commandeth the sunne, and it riseth not: hee closeth vp the starres, as vnder a signet.
8 Hän yksin levittää taivaat, ja käy meren aaltoin päällä.
Hee himselfe alone spreadeth out the heauens, and walketh vpon the height of the sea.
9 Hän tekee Otavan ja Kointähden, Seulaiset ja ne tähdet etelään päin.
He maketh the starres Arcturus, Orion, and Pleiades, and the climates of the South.
10 Hän tekee suuria töitä, joita ei taideta tutkia, ja epälukuisia ihmeitä.
He doeth great things, and vnsearcheable: yea, marueilous things without nomber.
11 Katso, hän käy minun ohitseni ennenkuin minä sen havaitsen, ja menee pois ennenkuin minä sen ymmärrän.
Lo, when he goeth by me, I see him not: and when he passeth by, I perceiue him not.
12 Katso, jos hän menee äkisti, kuka noutaa hänen jälleen? kuka sanoo hänelle: mitäs teet?
Behold, when he taketh a pray, who can make him to restore it? who shall say vnto him, What doest thou?
13 Hän on Jumala, hänen vihaansa ei yksikään aseta; hänen allensa pitää itsensä kumartaman ylpiätkin herrat.
God will not withdrawe his anger, and the most mightie helpes doe stoupe vnder him.
14 Kuinka minun pitäisi häntä vastaaman, ja löytämän sanoja häntä vastaan?
Howe much lesse shall I answere him? or howe should I finde out my words with him?
15 Ehkä minulla vielä oikeus olis, niin en kuitenkaan taida minä häntä vastata; vaan täytyis oikeudessa rukoilla.
For though I were iust, yet could I not answere, but I would make supplication to my Iudge.
16 Ja ehkä minä vielä häntä avuksihuutaisin, ja hän kuulis minua, niin en minä uskoisi, että hän kuultelis minun ääntäni;
If I cry, and he answere me, yet woulde I not beleeue, that he heard my voyce.
17 Sillä hän hän runtelee minun tuulispäällä, ja enentää minun haavani ilman syytä.
For he destroyeth mee with a tempest, and woundeth me without cause.
18 Ei hän anna minun henkeni virota, vaan täyttää minun murheella.
He wil not suffer me to take my breath, but filleth me with bitternesse.
19 Jos joku tahtoo voimaa, katso, hän on voimallinen; jos joku tahtoo oikeutta, kuka todistaa minun kanssani?
If we speake of strength, behold, he is strog: if we speake of iudgement, who shall bring me in to pleade?
20 Jos minä sanoisin: minä olen oikia, niin minun suuni kuitenkin tuomitsee minun: eli minä olen vakaa, niin hän kuitenkin tekee minun pahaksi.
If I woulde iustifie my selfe, mine owne mouth shall condemne mee: if I would be perfite, he shall iudge me wicked.
21 Ehkä minä vielä vakaa olisin, niin en minä kuitenkaan tunne itsiäni; vaan minä suutun eIämääni.
Though I were perfite, yet I knowe not my soule: therefore abhorre I my life.
22 Se on se ainoa minkä minä sanonut olen, hän kadottaa hyvän ja jumalattoman.
This is one point: therefore I said, Hee destroyeth the perfite and the wicked.
23 Kuin hän rupee lyömään, niin hän tappaa äkisti, ja pilkkaa viattomain kiusausta.
If the scourge should suddenly slay, should God laugh at the punishment of the innocent?
24 Maa annetaan jumalattoman käsiin, hän peittää sen tuomarien kasvot: ellei se niin ole, kuinka se myös toisin on?
The earth is giuen into the hand of ye wicked: he couereth the faces of the iudges therof: if not, where is he? or who is he?
25 Minun päiväni ovat olleet nopiammat kuin juoksia: ne ovat paenneet, ja ei mitään hyvää nähneet.
My dayes haue bene more swift then a post: they haue fled, and haue seene no good thing.
26 Ne ovat pois menneet kuin joutuva haaksi, kuin kotka lentää rualle.
They are passed as with the most swift ships, and as the eagle that flyeth to the pray.
27 Koska minä ajattelen: minä unhotan valitukseni, ja muutan kasvoni ja virvoitan minuni:
If I say, I wil forget my complaynt, I will cease from my wrath, and comfort mee,
28 Niin minä pelkään kaikkia minun kipujani, tietäen, ettes anna minun olla viatoinna.
Then I am afrayd of all my sorowes, knowing that thou wilt not iudge me innocent.
29 Jos olen jumalatoin, miksi minä nyt itsiäni hukkaan vaivaan?
If I be wicked, why labour I thus in vaine?
30 Vaikka minä pesisin itseni lumivedessä ja puhdistaisin käteni saippualla,
If I wash my selfe with snowe water, and purge mine hands most cleane,
31 Niin sinä kuitenkin pistäisit minun lokaan; ja minun vaatteeni olisivat minulle kauhistukseksi.
Yet shalt thou plunge mee in the pit, and mine owne clothes shall make me filthie.
32 Sillä ei hän ole minun vertaiseni, jota minä vastata taidan, että me ynnä tulisimme oikeuden eteen.
For he is not a man as I am, that I shoulde answere him, if we come together to iudgement.
33 Ei ole joka meitä eroittaa, joka laskis kätensä meidän kahden välillemme.
Neyther is there any vmpire that might lay his hand vpon vs both.
34 Hän ottakoon vitsansa pois minusta, ja älköön hänen hirmuisuutensa peljättäkö minua;
Let him take his rod away from me, and let not his feare astonish me:
35 Että minä puhuisin ja en pelkäisi häntä; sillä en minä mitään kanssani tiedä.
Then will I speake, and feare him not: but because I am not so, I holde me still.
