Jobin 8

1 Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:

Na Suhini Bildad buae se:

2 Kuinka kauvan sinä tahdot näitä puhua? ja sinun suus puheet ovat niinkuin väkevä tuuli?

“Wobɛkɔ so aka saa nsɛm yi akosi da bɛn? Wo nsɛm yɛ mframa huhuw.

3 Väärinkö Jumala tuomitsee, eli rikkooko Kaikkivaltias oikeuden?

Onyankopɔn kyea atɛntrenee ana? Otumfo kyea nea ɛteɛ ana?

4 Jos poikas ovat syntiä tehneet hänen edessänsä, niin hän on hyljännyt heitä heidän pahain tekoinsa tähden.

Bere a wo mma yɛɛ bɔne tiaa no no, ogyaw wɔn maa wɔn bɔne so akatua.

5 Mutta jos sinä aikanansa etsit Jumalaa, ja rukoilet Kaikkivaltiasta hartaasti,

Nanso sɛ wode wʼani bɛto Onyankopɔn so na woabɔ Otumfo no mpae,

6 Ja jos sinä olet puhdas ja hyvä, niin hän herättää sinun, ja taas tekee rauhalliseksi hurskautes majan.

sɛ woyɛ kronkron, na woteɛ a, wo nti, ɔbɛma ne ho so mprempren na wama wo asi wo dedaw mu.

7 Ja kussa sinulla oli ennen vähä, pitää tästedes sinulle sangen paljon lisääntymän.

Wo mfiase bɛyɛ nkakrankakra na daakye woanya ama abu so.

8 Sillä kysy nyt entisiltä sukukunnilta, ja rupee kysymään heidän isiltänsä.

“Bisa awo ntoatoaso a atwa mu no, na hwehwɛ nea wɔn agyanom hui,

9 Sillä me olemme niinkuin eilen tulleet, ja emme mitään tiedä: meidän elämämme on niinkuin varjo maan päällä.

na wɔwoo yɛn nkyɛe na yennim hwee, yɛn nna wɔ asase yi so te sɛ sunsuma.

10 Heidän pitää opettaman sinua, ja sanoman sinulle, ja tuoman puheensa edes sydämestänsä.

Wɔrenkyerɛkyerɛ wo na wɔrenka nkyerɛ wo ana? Wɔremfi wɔn ntease mu nka nsɛm bi ana?

11 Kasvaako kaisla, ellei seiso loassa? eli kasvaako ruoho ilman vettä?

So paparɔso betumi anyin akɔ soro wɔ baabi a ɛnyɛ ɔwora? Demmire betumi afifi baabi a nsu nni ana?

12 Koska se vielä kukoistaa ennenkuin se niitetään, kuivettuu se ennenkuin heinä korjataan.

Bere a ɛrenyin a wontwae no, ɛhyew ntɛm so sen sare.

13 Niin käy kaikkein niiden, jotka Jumalan unhottavat, ja ulkokullattuin toivo katoo.

Saa na wɔn a wɔn werɛ fi Onyankopɔn no awiei te; saa ara na wɔn a wonni nyamesu no anidaso nkosi hwee.

14 Sillä hänen toivonsa tulee tyhjäksi, ja hänen uskalluksensa niinkuin hämähäkin verkko.

Biribiara a nʼani da so no nni ahoɔden; nea ɔde ne ho to so no yɛ ananse ntontan.

15 Hän luottaa huoneensa päälle, ja ei se pidä seisoman; hän turvaa siihen, ja ei se pidä pysyväinen oleman.

Otweri ne ntontan, nanso ɛtetew; oso mu dennen, nanso ɛnyɛ yie.

16 Se viheriöitsee kyllä ennen auringon nousemaa, ja sen heikot oksat kasvavat hänen yrttitarhassansa.

Ɔte sɛ afifide a wogugu so nsu yiye a esi owia mu, ɛtrɛtrɛw ne mman mu wɔ turo no so;

17 Hänen juurensa seisoo paksuna lähteen tykönä, ja huoneet kivien päällä.

Ne ntin nyin fa abotan ho, na ɛhwehwɛ ɔkwan kɔ abo mu.

18 Mutta koska hän nielee sen paikastansa, kieltää hän sen, niinkuin ei olis nähnytkään sitä.

Nanso sɛ wotu fi ne sibea a, saa beae no nnim no bio na ɛka se, ‘Minhuu wo da.’

19 Katso, tämä on hänen menonsa riemu; ja toiset taas kasvavat tuhasta.

Ampa ara ne nkwa twa mu, na afifide foforo nyin asase no so.

20 Sentähden katso, ei Jumala hyviä hylkää, eikä vahvista pahain kättä,

“Ampa ara Onyankopɔn mpo onipa a ne ho nni asɛm na ɔnhyɛ amumɔyɛfo nsa mu den.

21 Siihen asti että sinun suus naurulla täytetään ja huules riemulla.

Ɔbɛma woaserew bio, na wode ahosɛpɛw ateɛteɛ mu.

22 Mutta ne jotka sinua vihaavat, pitää häpiään tuleman; ja jumalattomain asuinsia ei pidä pysyväinen oleman.

Wɔde aniwu befura wɔn a wɔtan wo, na amumɔyɛfo ntamadan bɛsɛe.”