Jobin 8
1 Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:
Potem je odgovoril Bildád Suhéjec in rekel:
2 Kuinka kauvan sinä tahdot näitä puhua? ja sinun suus puheet ovat niinkuin väkevä tuuli?
»Doklej boš govoril te stvari? In kako dolgo bodo besede iz tvojih ust podobne močnemu vetru?
3 Väärinkö Jumala tuomitsee, eli rikkooko Kaikkivaltias oikeuden?
Mar Bog izkrivlja sodbo? Mar Vsemogočni izkrivlja pravico?
4 Jos poikas ovat syntiä tehneet hänen edessänsä, niin hän on hyljännyt heitä heidän pahain tekoinsa tähden.
Če so tvoji otroci grešili zoper njega in jih je zavrgel zaradi njihovega prestopka,
5 Mutta jos sinä aikanansa etsit Jumalaa, ja rukoilet Kaikkivaltiasta hartaasti,
če hočeš zgodaj iskati Boga in narediti ponižno prošnjo Vsemogočnemu,
6 Ja jos sinä olet puhdas ja hyvä, niin hän herättää sinun, ja taas tekee rauhalliseksi hurskautes majan.
če bi bil ti čist in pravičen, bi se on sedaj zaradi tebe zagotovo prebudil in prebivališče tvoje pravičnosti naredil uspešno.
7 Ja kussa sinulla oli ennen vähä, pitää tästedes sinulle sangen paljon lisääntymän.
Čeprav je bil tvoj začetek majhen, bi vendar tvoj zadnji konec silno narasel.
8 Sillä kysy nyt entisiltä sukukunnilta, ja rupee kysymään heidän isiltänsä.
Kajti poizvedi, prosim te, o prejšnjem času in se pripravi, da preiskuješ o njihovih očetih
9 Sillä me olemme niinkuin eilen tulleet, ja emme mitään tiedä: meidän elämämme on niinkuin varjo maan päällä.
(kajti mi smo samo od včeraj in ne vemo nič, ker so naši dnevi na zemlji senca).
10 Heidän pitää opettaman sinua, ja sanoman sinulle, ja tuoman puheensa edes sydämestänsä.
Mar te ne bodo poučili in ti povedali in izustili besed iz svojega srca?
11 Kasvaako kaisla, ellei seiso loassa? eli kasvaako ruoho ilman vettä?
Mar lahko loček zraste brez blata? Mar lahko perunika raste brez vode?
12 Koska se vielä kukoistaa ennenkuin se niitetään, kuivettuu se ennenkuin heinä korjataan.
Medtem ko je še v svojem zelenju in ni odtrgana, ovene pred katerimkoli drugim zeliščem.
13 Niin käy kaikkein niiden, jotka Jumalan unhottavat, ja ulkokullattuin toivo katoo.
Takšne so steze vseh, ki pozabljajo Boga in upanje hinavca bo propadlo,
14 Sillä hänen toivonsa tulee tyhjäksi, ja hänen uskalluksensa niinkuin hämähäkin verkko.
katerega upanje bo odrezano, katerega trdno upanje bo pajkova mreža.
15 Hän luottaa huoneensa päälle, ja ei se pidä seisoman; hän turvaa siihen, ja ei se pidä pysyväinen oleman.
Naslonil se bo na svojo hišo, toda ta ne bo obstala; trdno jo bo držal, toda ta ne bo zdržala.
16 Se viheriöitsee kyllä ennen auringon nousemaa, ja sen heikot oksat kasvavat hänen yrttitarhassansa.
Zelen je pred soncem in njegova veja poganja v njegovem vrtu.
17 Hänen juurensa seisoo paksuna lähteen tykönä, ja huoneet kivien päällä.
Njegove korenine so ovite okoli kupa in strmi na kraj kamnov.
18 Mutta koska hän nielee sen paikastansa, kieltää hän sen, niinkuin ei olis nähnytkään sitä.
Če ga uniči iz svojega kraja, potem ga bo ta zatajil, rekoč: ›Nisem te videl.‹
19 Katso, tämä on hänen menonsa riemu; ja toiset taas kasvavat tuhasta.
Glej, to je radost njegove poti in iz zemlje bodo pognali drugi.
20 Sentähden katso, ei Jumala hyviä hylkää, eikä vahvista pahain kättä,
Glej, Bog ne bo zavrnil popolnega moža niti ne bo pomagal hudodelcem,
21 Siihen asti että sinun suus naurulla täytetään ja huules riemulla.
dokler tvojih ust ne napolni s smehom in tvojih ustnic z radostjo.
22 Mutta ne jotka sinua vihaavat, pitää häpiään tuleman; ja jumalattomain asuinsia ei pidä pysyväinen oleman.
Tisti, ki te sovražijo, bodo oblečeni s sramoto in bivališče zlobnega bo prišlo v nič.«
