Jobin 8
1 Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:
Então respondeu Bildad o suhita, e disse:
2 Kuinka kauvan sinä tahdot näitä puhua? ja sinun suus puheet ovat niinkuin väkevä tuuli?
Até quando falarás tais coisas, e as razões da tua boca serão como um vento impetuoso?
3 Väärinkö Jumala tuomitsee, eli rikkooko Kaikkivaltias oikeuden?
Porventura perverteria Deus o direito? e perverteria o Todo-poderoso a justiça?
4 Jos poikas ovat syntiä tehneet hänen edessänsä, niin hän on hyljännyt heitä heidän pahain tekoinsa tähden.
Se teus filhos pecaram contra ele, também ele os lançou na mão da sua transgressão.
5 Mutta jos sinä aikanansa etsit Jumalaa, ja rukoilet Kaikkivaltiasta hartaasti,
Mas, se tu de madrugada buscares a Deus, e ao Todo-poderoso pedires misericórdia,
6 Ja jos sinä olet puhdas ja hyvä, niin hän herättää sinun, ja taas tekee rauhalliseksi hurskautes majan.
Se fores puro e reto, certamente logo despertará por ti, e restaurará a morada da tua justiça.
7 Ja kussa sinulla oli ennen vähä, pitää tästedes sinulle sangen paljon lisääntymän.
O teu princípio, na verdade, terá sido pequeno, porém o teu último estado crescerá em extremo.
8 Sillä kysy nyt entisiltä sukukunnilta, ja rupee kysymään heidän isiltänsä.
Porque, pergunta agora às gerações passadas: e prepara-te para a inquirição de seus pais
9 Sillä me olemme niinkuin eilen tulleet, ja emme mitään tiedä: meidän elämämme on niinkuin varjo maan päällä.
Porque nós somos de ontem, e nada sabemos; porquanto nossos dias sobre a terra são como a sombra.
10 Heidän pitää opettaman sinua, ja sanoman sinulle, ja tuoman puheensa edes sydämestänsä.
Porventura não te ensinarão eles, e não te falarão, e do seu coração não tirarão razões?
11 Kasvaako kaisla, ellei seiso loassa? eli kasvaako ruoho ilman vettä?
Porventura sobe o junco sem lodo? ou cresce a espadana sem água?
12 Koska se vielä kukoistaa ennenkuin se niitetään, kuivettuu se ennenkuin heinä korjataan.
Estando ainda na sua verdura, ainda que a não cortem, todavia antes de qualquer outra erva se seca.
13 Niin käy kaikkein niiden, jotka Jumalan unhottavat, ja ulkokullattuin toivo katoo.
Assim são as veredas de todos quantos se esquecem de Deus: e a esperança do hipócrita perecerá.
14 Sillä hänen toivonsa tulee tyhjäksi, ja hänen uskalluksensa niinkuin hämähäkin verkko.
Cuja esperança fica frustrada: e a sua confiança será como a teia de aranha.
15 Hän luottaa huoneensa päälle, ja ei se pidä seisoman; hän turvaa siihen, ja ei se pidä pysyväinen oleman.
Encostar-se-á à sua casa, mas não se terá firme: apegar-se-á a ela, mas não ficará em pé.
16 Se viheriöitsee kyllä ennen auringon nousemaa, ja sen heikot oksat kasvavat hänen yrttitarhassansa.
Está sumarento antes que venha o sol, e os seus renovos saem sobre o seu jardim;
17 Hänen juurensa seisoo paksuna lähteen tykönä, ja huoneet kivien päällä.
As suas raízes se entrelaçam junto à fonte, para o pedregal atenta.
18 Mutta koska hän nielee sen paikastansa, kieltää hän sen, niinkuin ei olis nähnytkään sitä.
Absorvendo-o ele do seu lugar, nega-lo-á este, dizendo: Nunca te vi?
19 Katso, tämä on hänen menonsa riemu; ja toiset taas kasvavat tuhasta.
Eis que este é alegria do seu caminho, e outros brotarão do pó.
20 Sentähden katso, ei Jumala hyviä hylkää, eikä vahvista pahain kättä,
Eis que Deus não rejeitará ao reto; nem toma pela mão aos malfeitores:
21 Siihen asti että sinun suus naurulla täytetään ja huules riemulla.
Até que de riso te encha a boca, e os teus lábios de jubilação.
22 Mutta ne jotka sinua vihaavat, pitää häpiään tuleman; ja jumalattomain asuinsia ei pidä pysyväinen oleman.
Teus aborrecedores se vestirão de confusão, e a tenda dos ímpios não existirá mais.
