< Jobin 8 >
1 Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:
Hagi anante Sua kumateti ne' Bildati'a amanage huno Jopuna kenona hunte'ne,
2 Kuinka kauvan sinä tahdot näitä puhua? ja sinun suus puheet ovat niinkuin väkevä tuuli?
Hago zazate ama nanekea hane. Kagipinti'ma atiramia nanekemo'a, tusi'a zahokna hie.
3 Väärinkö Jumala tuomitsee, eli rikkooko Kaikkivaltias oikeuden?
Anumzamo'a fatgo huno refkoma hu avu'ava zana eri arukrahera huno havi avu'ava zana hugahifi? Hihamu'ane Anumzamo'a fatgoma hu'nenia zana, eri arukrahera hugahifi?
4 Jos poikas ovat syntiä tehneet hänen edessänsä, niin hän on hyljännyt heitä heidän pahain tekoinsa tähden.
Hagi mofavre nagatamimo'zama Anumzamofo avure'ma kumi'ma hazageno'a, ana kumi'zmimofo nona'a ana hazenkefi zamavarenente.
5 Mutta jos sinä aikanansa etsit Jumalaa, ja rukoilet Kaikkivaltiasta hartaasti,
Hianagi kagrama Anumzamofontegama nunamuma hunka Hihamu'ane Anumzamo'ma asunku'ma hugantesigu'ma antahinegenka,
6 Ja jos sinä olet puhdas ja hyvä, niin hän herättää sinun, ja taas tekee rauhalliseksi hurskautes majan.
kavukva zampina fatgo hunka nemaninka, fatgo zanke'ma hanankeno'a, Anumzamo'a tamage huno tra'aretira otino ete kazeri so'e hanigenka, ko'ma mani'nana kante manigahane.
7 Ja kussa sinulla oli ennen vähä, pitää tästedes sinulle sangen paljon lisääntymän.
E'ina hanigenka ko'ma ante'nanazana agaterenka rama'a zantami antegahane.
8 Sillä kysy nyt entisiltä sukukunnilta, ja rupee kysymään heidän isiltänsä.
Hagi korapa knafima mani'zama e'naza vahetami zmantahigenka negenka, tagehe'zama mani'zama e'naza nomani'zana negenka rempi hunka antahio.
9 Sillä me olemme niinkuin eilen tulleet, ja emme mitään tiedä: meidän elämämme on niinkuin varjo maan päällä.
Na'ankure tagra meni vahe mani'nonkeno, knatimo'a atupa hu'neankita, mago zana antahita keta osu'none. Ana hu'neankino zagemo'ma rentegeno amema'amo'ma fore huteno ame huno'ma fanenema hiankna huta frigahune.
10 Heidän pitää opettaman sinua, ja sanoman sinulle, ja tuoman puheensa edes sydämestänsä.
Hianagi ko'ma mani'za e'naza vahe'mo'za rempi hugamigahaze. Zamagra korapa vahetmimofo knare antahintahi eri'nazanki'za ana antahintahia rempi hugamigahaze.
11 Kasvaako kaisla, ellei seiso loassa? eli kasvaako ruoho ilman vettä?
Varozamo'a (Papyrus) hapa'ma hu'nesia mopafina knare huno hagegahie. Hagi hapapi uha trazamo'a tima omnenenifina knare huno hagegahio?
12 Koska se vielä kukoistaa ennenkuin se niitetään, kuivettuu se ennenkuin heinä korjataan.
Hagi hapapi varozamo'a zahufama amosrema nehenigeno ana mopafima me'nenia timo'ma hagegema hinkeno'a, ame huno hagege hugahianagi mago'a trazamo'za ame hu'za hagegea osugahaze.
13 Niin käy kaikkein niiden, jotka Jumalan unhottavat, ja ulkokullattuin toivo katoo.
Anumzamofoma zamage'nama hunemiza vahe'mokizmire'ma, amuha'ma nehaza zamo'a amane zankna hugahie.
14 Sillä hänen toivonsa tulee tyhjäksi, ja hänen uskalluksensa niinkuin hämähäkin verkko.
Hagi hankave'a omne zante'ma, amuha'ma nehaza vahe'mo'za pamponkemofo nofiteti eri anafru hu'za eramiza haviza hugahaze.
15 Hän luottaa huoneensa päälle, ja ei se pidä seisoman; hän turvaa siihen, ja ei se pidä pysyväinen oleman.
Nontimo tagu'vazigahie hu'za zamagra azeri akona hugahazanagi, ana zamo'a za'zatera menora ovugahie.
16 Se viheriöitsee kyllä ennen auringon nousemaa, ja sen heikot oksat kasvavat hänen yrttitarhassansa.
Hagi Anumzamofoma amagema nontaza vahe'mo'za zagema ohanatinegeno, timo'ma avite'nea mopafi me'nea tra'zamo'ma hozafima agatama reno vuno eno'ma hiaza zamagra nehaze.
17 Hänen juurensa seisoo paksuna lähteen tykönä, ja huoneet kivien päällä.
Hagi ana trazamofo arafu'namo'a hageno havere ome azeri antrako nehie.
18 Mutta koska hän nielee sen paikastansa, kieltää hän sen, niinkuin ei olis nähnytkään sitä.
Hianagi ana tra'zama eri vatitresageno'a, ana mopamo'a avresra hunenteno nagra kagrira onkage'noane huno hugahie.
19 Katso, tämä on hänen menonsa riemu; ja toiset taas kasvavat tuhasta.
Hagi havi avu'ava'ma nehaza vahe'mo'za osi'a knafi musena hute'za frisageno, ru vahe'mo'za ana mopafina fore hu'za zamagri nona eri'za manigahaze.
20 Sentähden katso, ei Jumala hyviä hylkää, eikä vahvista pahain kättä,
Ana nehuno tamage huno Anumzamo'a hazenke'ama omane vahera amefira huomigosie. Hianagi tamagerfa huno kefo avu'ava'ma nehia vahera aza huno azeri hankavea otigahie.
21 Siihen asti että sinun suus naurulla täytetään ja huules riemulla.
Hagi Anumzamo'a kazeri knare hina kagipintira kiza zokago kege nehunka, musenkege hunka manigahane.
22 Mutta ne jotka sinua vihaavat, pitää häpiään tuleman; ja jumalattomain asuinsia ei pidä pysyväinen oleman.
Ha' vahekamo'zama kavresrama hunegantaza vahera zamazeri zamagaze nehuno, kefo vahera zamazeri haviza hugahie.