Jobin 8
1 Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:
Mais, répondant, Baldad, le Suhite, dit:
2 Kuinka kauvan sinä tahdot näitä puhua? ja sinun suus puheet ovat niinkuin väkevä tuuli?
Jusques à quand diras-tu de telles choses, et les paroles de ta bouche seront-elles comme un vent qui souffle de tout côté?
3 Väärinkö Jumala tuomitsee, eli rikkooko Kaikkivaltias oikeuden?
Est-ce que Dieu pervertit le jugement, ou le Tout-Puissant subvertit-il la justice?
4 Jos poikas ovat syntiä tehneet hänen edessänsä, niin hän on hyljännyt heitä heidän pahain tekoinsa tähden.
Quand même tes enfants auraient péché contre lui, et qu’il les aurait abandonnés à la main de leur iniquité,
5 Mutta jos sinä aikanansa etsit Jumalaa, ja rukoilet Kaikkivaltiasta hartaasti,
Si toi cependant tu te lèves au point du jour pour aller vers Dieu, et que tu pries le Tout-Puissant;
6 Ja jos sinä olet puhdas ja hyvä, niin hän herättää sinun, ja taas tekee rauhalliseksi hurskautes majan.
Si tu marches pur et droit, aussitôt il s’éveillera pour toi, et il donnera la paix à la demeure de ta justice;
7 Ja kussa sinulla oli ennen vähä, pitää tästedes sinulle sangen paljon lisääntymän.
Tellement que, si tes premiers biens ont été peu de chose, tes derniers seront extrêmement augmentés.
8 Sillä kysy nyt entisiltä sukukunnilta, ja rupee kysymään heidän isiltänsä.
Interroge, en effet, la génération passée, et consulte avec soin la mémoire des pères;
9 Sillä me olemme niinkuin eilen tulleet, ja emme mitään tiedä: meidän elämämme on niinkuin varjo maan päällä.
(Car nous sommes d’hier, et nous ignorons que nos jours sur la terre sont comme une ombre.)
10 Heidän pitää opettaman sinua, ja sanoman sinulle, ja tuoman puheensa edes sydämestänsä.
Et eux-mêmes t’instruiront; ils te parleront, et c’est de leur cœur qu’ils tireront leurs paroles
11 Kasvaako kaisla, ellei seiso loassa? eli kasvaako ruoho ilman vettä?
Est-ce que le jonc peut verdir sans humidité, ou le carex croître sans eau?
12 Koska se vielä kukoistaa ennenkuin se niitetään, kuivettuu se ennenkuin heinä korjataan.
Lorsqu’il est encore en fleur, et qu’il n’a pas été cueilli par une main, il sèche avant toutes les herbes.
13 Niin käy kaikkein niiden, jotka Jumalan unhottavat, ja ulkokullattuin toivo katoo.
Ainsi sont les voies de tous ceux qui oublient Dieu, et ainsi périra l’espoir de l’impie.
14 Sillä hänen toivonsa tulee tyhjäksi, ja hänen uskalluksensa niinkuin hämähäkin verkko.
Sa folie ne lui plaira pas, et sa confiance est comme la maison de l’araignée,
15 Hän luottaa huoneensa päälle, ja ei se pidä seisoman; hän turvaa siihen, ja ei se pidä pysyväinen oleman.
Il s’appuiera sur sa maison, et elle ne tiendra pas debout; il l’étayera, et elle ne subsistera pas.
16 Se viheriöitsee kyllä ennen auringon nousemaa, ja sen heikot oksat kasvavat hänen yrttitarhassansa.
Il paraît humide avant que vienne le soleil, et à son lever, son germe sortira de terre.
17 Hänen juurensa seisoo paksuna lähteen tykönä, ja huoneet kivien päällä.
Ses racines se multiplieront sur un tas de pierres, et il s’arrêtera parmi des cailloux.
18 Mutta koska hän nielee sen paikastansa, kieltää hän sen, niinkuin ei olis nähnytkään sitä.
Si on l’arrache de sa place, elle le reniera et dira: Je ne te connais pas.
19 Katso, tämä on hänen menonsa riemu; ja toiset taas kasvavat tuhasta.
C’est là, en effet, la joie de sa voie, que d’autres germent ensuite de la terre.
20 Sentähden katso, ei Jumala hyviä hylkää, eikä vahvista pahain kättä,
Dieu ne rejette pas un homme simple, et il ne tendra pas la main à des méchants,
21 Siihen asti että sinun suus naurulla täytetään ja huules riemulla.
Jusqu’à ce qu’un sourire remplisse ta bouche et un cri de joie tes lèvres.
22 Mutta ne jotka sinua vihaavat, pitää häpiään tuleman; ja jumalattomain asuinsia ei pidä pysyväinen oleman.
Ceux qui te haïssent seront couverts de confusion, et le tabernacle des impies ne subsistera pas.
