Jobin 8
1 Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:
Et Bildad, le Shukhite, répondit et dit:
2 Kuinka kauvan sinä tahdot näitä puhua? ja sinun suus puheet ovat niinkuin väkevä tuuli?
Jusques à quand diras-tu ces choses, et les paroles de ta bouche seront-elles un vent impétueux?
3 Väärinkö Jumala tuomitsee, eli rikkooko Kaikkivaltias oikeuden?
Est-ce que Dieu pervertit le droit? Le Tout-puissant pervertira-t-il la justice?
4 Jos poikas ovat syntiä tehneet hänen edessänsä, niin hän on hyljännyt heitä heidän pahain tekoinsa tähden.
Si tes fils ont péché contre lui, il les a aussi livrés en la main de leur transgression.
5 Mutta jos sinä aikanansa etsit Jumalaa, ja rukoilet Kaikkivaltiasta hartaasti,
Si tu recherches Dieu et que tu supplies le Tout-puissant,
6 Ja jos sinä olet puhdas ja hyvä, niin hän herättää sinun, ja taas tekee rauhalliseksi hurskautes majan.
Si tu es pur et droit, certainement il se réveillera maintenant en ta faveur, et rendra prospère la demeure de ta justice;
7 Ja kussa sinulla oli ennen vähä, pitää tästedes sinulle sangen paljon lisääntymän.
Et ton commencement aura été petit, mais ta fin sera très grande.
8 Sillä kysy nyt entisiltä sukukunnilta, ja rupee kysymään heidän isiltänsä.
Car interroge, je te prie, la génération précédente, et sois attentif aux recherches de leurs pères;
9 Sillä me olemme niinkuin eilen tulleet, ja emme mitään tiedä: meidän elämämme on niinkuin varjo maan päällä.
Car nous sommes d’hier et nous n’avons pas de connaissance, car nos jours sont une ombre sur la terre.
10 Heidän pitää opettaman sinua, ja sanoman sinulle, ja tuoman puheensa edes sydämestänsä.
Ceux-là ne t’enseigneront-ils pas, ne te parleront-ils pas, et de leurs cœurs ne tireront-ils pas des paroles?
11 Kasvaako kaisla, ellei seiso loassa? eli kasvaako ruoho ilman vettä?
Le papyrus s’élève-t-il où il n’y a pas de marais? Le roseau croît-il sans eau?
12 Koska se vielä kukoistaa ennenkuin se niitetään, kuivettuu se ennenkuin heinä korjataan.
Encore dans sa verdeur, sans qu’on l’ait arraché, avant toute herbe il sèche.
13 Niin käy kaikkein niiden, jotka Jumalan unhottavat, ja ulkokullattuin toivo katoo.
Tels sont les sentiers de tous ceux qui oublient Dieu; et l’attente de l’impie périra;
14 Sillä hänen toivonsa tulee tyhjäksi, ja hänen uskalluksensa niinkuin hämähäkin verkko.
Son assurance sera retranchée, et sa confiance sera une toile d’araignée:
15 Hän luottaa huoneensa päälle, ja ei se pidä seisoman; hän turvaa siihen, ja ei se pidä pysyväinen oleman.
Il s’appuiera sur sa maison, et elle ne tiendra pas; il s’y cramponnera, et elle ne restera pas debout.
16 Se viheriöitsee kyllä ennen auringon nousemaa, ja sen heikot oksat kasvavat hänen yrttitarhassansa.
Il est verdoyant devant le soleil, et son rameau s’étend sur son jardin;
17 Hänen juurensa seisoo paksuna lähteen tykönä, ja huoneet kivien päällä.
Ses racines s’entrelacent dans un tas de rocaille, il voit la demeure des pierres;
18 Mutta koska hän nielee sen paikastansa, kieltää hän sen, niinkuin ei olis nähnytkään sitä.
S’Il l’ôte de sa place, celle-ci le désavouera: Je ne t’ai pas vu!
19 Katso, tämä on hänen menonsa riemu; ja toiset taas kasvavat tuhasta.
Telles sont les délices de ses voies; et de la poussière, d’autres germeront.
20 Sentähden katso, ei Jumala hyviä hylkää, eikä vahvista pahain kättä,
Voici, Dieu ne méprisera pas l’homme parfait, et ne soutiendra pas les mains des méchants:
21 Siihen asti että sinun suus naurulla täytetään ja huules riemulla.
Tandis qu’il remplira ta bouche de rire et tes lèvres de chants de joie,
22 Mutta ne jotka sinua vihaavat, pitää häpiään tuleman; ja jumalattomain asuinsia ei pidä pysyväinen oleman.
Ceux qui te haïssent seront revêtus de honte, et la tente des méchants ne sera plus.
