Jobin 8
1 Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:
And Bildad the Shuhite answers and says:
2 Kuinka kauvan sinä tahdot näitä puhua? ja sinun suus puheet ovat niinkuin väkevä tuuli?
“Until when do you speak these things? And a strong wind—sayings of your mouth?
3 Väärinkö Jumala tuomitsee, eli rikkooko Kaikkivaltias oikeuden?
Does God pervert judgment? And does the Mighty One pervert justice?
4 Jos poikas ovat syntiä tehneet hänen edessänsä, niin hän on hyljännyt heitä heidän pahain tekoinsa tähden.
If your sons have sinned before Him, And He sends them away, By the hand of their transgression,
5 Mutta jos sinä aikanansa etsit Jumalaa, ja rukoilet Kaikkivaltiasta hartaasti,
If you seek for God early, And make supplication to the Mighty,
6 Ja jos sinä olet puhdas ja hyvä, niin hän herättää sinun, ja taas tekee rauhalliseksi hurskautes majan.
If you [are] pure and upright, Surely now He wakes for you, And has completed The habitation of your righteousness.
7 Ja kussa sinulla oli ennen vähä, pitää tästedes sinulle sangen paljon lisääntymän.
And your beginning has been small, And your latter end is very great.
8 Sillä kysy nyt entisiltä sukukunnilta, ja rupee kysymään heidän isiltänsä.
For inquire, please, of a former generation, And prepare for a search of their fathers,
9 Sillä me olemme niinkuin eilen tulleet, ja emme mitään tiedä: meidän elämämme on niinkuin varjo maan päällä.
For we [are] of yesterday, and we do not know, For our days [are] a shadow on earth.
10 Heidän pitää opettaman sinua, ja sanoman sinulle, ja tuoman puheensa edes sydämestänsä.
Do they not show you—speak to you, And from their heart bring forth words?
11 Kasvaako kaisla, ellei seiso loassa? eli kasvaako ruoho ilman vettä?
Does a rush rise without a marsh? A reed increase without water?
12 Koska se vielä kukoistaa ennenkuin se niitetään, kuivettuu se ennenkuin heinä korjataan.
While it [is] in its budding—uncropped, Even before any herb it withers.
13 Niin käy kaikkein niiden, jotka Jumalan unhottavat, ja ulkokullattuin toivo katoo.
So [are] the paths of all forgetting God, And the hope of the profane perishes,
14 Sillä hänen toivonsa tulee tyhjäksi, ja hänen uskalluksensa niinkuin hämähäkin verkko.
Whose confidence is loathsome, And the house of a spider his trust.
15 Hän luottaa huoneensa päälle, ja ei se pidä seisoman; hän turvaa siihen, ja ei se pidä pysyväinen oleman.
He leans on his house—and it does not stand, He takes hold on it—and it does not abide.
16 Se viheriöitsee kyllä ennen auringon nousemaa, ja sen heikot oksat kasvavat hänen yrttitarhassansa.
He [is] green before the sun, And over his garden his branch goes out.
17 Hänen juurensa seisoo paksuna lähteen tykönä, ja huoneet kivien päällä.
His roots are wrapped by a heap, He looks for a house of stones.
18 Mutta koska hän nielee sen paikastansa, kieltää hän sen, niinkuin ei olis nähnytkään sitä.
If [one] destroys him from his place, Then it has feigned concerning him, I have not seen you!
19 Katso, tämä on hänen menonsa riemu; ja toiset taas kasvavat tuhasta.
Behold, this [is] the joy of His way, And from the dust others spring up.
20 Sentähden katso, ei Jumala hyviä hylkää, eikä vahvista pahain kättä,
Behold, God does not reject the perfect, Nor takes hold on the hand of evildoers.
21 Siihen asti että sinun suus naurulla täytetään ja huules riemulla.
While He fills your mouth with laughter, And your lips with shouting,
22 Mutta ne jotka sinua vihaavat, pitää häpiään tuleman; ja jumalattomain asuinsia ei pidä pysyväinen oleman.
Those hating you put on shame, And the tent of the wicked is not!”
