Jobin 6
1 Niin Job vastasi ja sanoi:
Na Job el topuk ac fahk,
2 Jos minun surkeuteni punnittaisiin, ja minun kärsimiseni yhtä haavaa laskettaisiin vaa´an päälle,
“Fin mwe keok ac asor luk inge pauniyuki ke sie mwe paun,
3 Niin se olis raskaampi kuin santa meressä; sentähden ovat minun sanani nielletyt ylös.
Ac fah toasr liki puk in meoa, Ouinge lela kas toasr luk in tia mwe lut nu sum.
4 Sillä Kaikkivaltiaan nuolet ovat minussa, joiden myrkky särpää minun henkeni; ja Jumalan kauhistus tarkoittaa minua.
God Fulatlana El pisrikyuwi ke osra in pisr, Ac pwasin kac uh fahsrelik nu in monuk nufon. God El takunma mwe aksangeng puspis lainyu.
5 Huutaako metsä-aasi, kuin hänellä ruohoja on? ammuuko härkä, kuin hänellä on ruokaa?
“Soko donkey el insewowo ke el mongo mah, Ac soko cow el misla ke el kang mah uh.
6 Syödäänkö mautointa ilman suolaa? eli maistaako valkuainen munan ruskuaisen ympäriltä?
A su ku in kang mongo emyohu ma wangin sohl kac? Ya oasr eman acn fasrfasr ke sie atro?
7 Jota minun sieluni ennen kuoitti, se on nyt minun ruokani minun kipuni tähden.
Nga tiana ke kang kain mongo ouinge uh, Ac ma nukewa nga kang uh nga wohtwot kac.
8 Jospa minun rukoukseni tapahtuis, ja Jumala antais minulle, mitä minä toivon!
“Efu ku God El tia ase nu sik ma nga siyuk uh? Efu ku El tia topuk pre luk uh?
9 Että Jumala tahtois ja löis minun rikki, ja päästäis kätensä särkemään minua;
Nga ke Elan tari uniyuwi na!
10 Niin olis minulla vielä sitte lohdutus, ja minä vahvistuisin sairaudessani, ellei hän säästäisi minua: en ole mitään kuitenkaan kieltänyt pyhän puhetta.
Nga fin etu mu El ac uniyuwi, nga lukun sro nwe lucng ke engan uh, Finne upa ngal luk uh. Nga etu lah God El mutal; Nga soenna wi lain ma El sapkin uh.
11 Mikä on minun väkeni, että minä voisin toivoa? ja mikä on minun loppuni, että minun sieluni vois kärsiväinen olla?
Ma ya ku se luk ngan moul na muta ange? Mwe mea nga in moul fin wanginna finsrak luk?
12 Onko minun väkeni kivinen? eli minun lihani vaskinen?
Mea, nga orekla ke eot? Mea, monuk orekla ke bronze?
13 Ei ole minulla missään apua; ja minun saatuni on pois ajettu minulta.
Wanginla ku luk in sifacna moliyula; Wangin sie acn nga ku in suk kasru luk we.
14 Joka ei osoita lähimmäisellensä laupiutta, hän hylkää Kaikkivaltiaan pelvon.
“Ke pacl in keok ouinge uh nga arulana enenu mwet kawuk na pwaye, Finne nga ngetla liki God, ku tia.
15 Minun veljeni ovat rikkoneet minua vastaan, niinkuin oja ja niinkuin väkevä virta ohitse menneet,
A komtal, mwet kawuk luk, komtal kiapweyu oana soko infacl Ma paola ke pacl wangin af uh.
16 Jotka ovat kauhiat jäästä, ja jotka lumi peittää.
Infacl uh fonani ke snow ac ice,
17 Kuin helle heitä ahdistaa, pitää heidän nääntymän, ja kuin palava on, pitää heidän katooman paikastansa.
Tusruktu fin fusrfusryak, na ac kofelik ac wanginla, Ac infacl uh pisala oan — paola ac wangin ma loac.
18 Heidän polkunsa poikkeevat pois; he raukeevat tyhjään ja hukkuvat.
Un mwet fufahsryesr fin camel uh elos ac kuhfla liki inkanek lalos in sukok kof; Na elos ac tuhlac ac misa yen mwesis uh.
19 He katsoivat Temanin tietä, rikkaan Arabian polkuja he toivoivat.
Un mwet fufahsryesr liki acn Sheba ac Tema elos sukok kof,
20 Mutta heidän pitää häpiään tuleman, ratki surutoinna ollessansa; ja heidän pitää häpeemän siihen tultuansa.
Tusruktu wanginla finsrak lalos ke elos ac sun sisken infacl ma paola inge.
21 Sillä ette nyt mitään ole; ja että te näette surkeuden, pelkäätte te.
Komtal oana kain infacl se ingan nu sik — Komtal liye ongoiya nu sik inge, na komtal ac sangeng ac kohloli likiyu.
22 Olenko minä sanonut: Tuokaat minulle! eli antakaat minun edestäni lahjoja teidän tavarastanne?
Mea, oasr ngusr luk komtal in orek lung nu sik, Ku in sang molin eyeinse nu sin mwet ke sripuk,
23 Ja pelastakaat minua vihollisten kädestä, ja vapahtakaat minua tyrannein käsistä?
Ku in moliyula liki inpoun mwet lokoalok, ku sie leum kou?
24 Opettakaat minua, minä olen ääneti, ja jota en minä tiedä, niin neuvokaat minua.
“Kwal, tal lutiyu. Fahkma ma sufal luk an. Nga ac misla ac porongekomtal.
25 Kuinka vahvat ovat oikeuden puheet? kuka teissä on se, joka sitä laittaa taitaa?
Kaskas suwohs uh ac ku in lulalfongiyuk, Tusruktu wangin kalmen ma komtal fahk an.
26 Te ajattelette sanoja, ainoastaan nuhdellaksenne, ja teette sanoillanne epäileväisen mielen.
Komtal mu wangin kalmen ma nga fahk uh, mwe na eng tuhtuh; Na efu ku komtal topuk kas ma nga fahk ke keok luk inge?
27 Te karkaatte köyhän orvon päälle, ja kaivatte lähimmäisellenne kuoppaa.
Komtal ku pacna in susfa in eisla tulik mukaimtal nutin mwet foko uh Ac akkasrupye komtal ke ma lun mwet kawuk na pwaye lomtal uh!
28 Mutta että te nyt tahdotte, niin katsokaat minun päälleni, jos minä teidän edessänne valhettelen.
Ngetma liye mutuk. Nga ac tia kikap.
29 Palatkaat nyt, olkoon pois vääryys: Tulkaat jälleen; minun vastaukseni pitää oikia oleman.
Fal tari ma komtal oru nu sik an. Nimet sifil orekma sesuwos. Nimet fahk kutena kas in akkolukyeyu. Wangin ma sufal luk.
30 Onko minun kielessäni vääryyttä? eikö minun suulakeni ymmärrä vaivoja?
A komtal pangon mu nga kikiap — Komtal nunku mu nga tia ku in akilen inmasrlon ma wo ac ma koluk.
