Jobin 6
1 Niin Job vastasi ja sanoi:
Lalu Ayub menjawab, "Andaikata duka nestapaku ditimbang beratnya,
2 Jos minun surkeuteni punnittaisiin, ja minun kärsimiseni yhtä haavaa laskettaisiin vaa´an päälle,
3 Niin se olis raskaampi kuin santa meressä; sentähden ovat minun sanani nielletyt ylös.
pasti lebih berat daripada pasir samudra. Jadi, jangan heran jika kata-kataku kurang hati-hati serta terburu-buru.
4 Sillä Kaikkivaltiaan nuolet ovat minussa, joiden myrkky särpää minun henkeni; ja Jumalan kauhistus tarkoittaa minua.
Panah dari Yang Mahakuasa menembus tubuhku; racunnya menyebar ke seluruh jiwa ragaku. Kedahsyatan Allah sangat mengerikan, dan menyerang aku bagai pasukan lawan.
5 Huutaako metsä-aasi, kuin hänellä ruohoja on? ammuuko härkä, kuin hänellä on ruokaa?
Keledai akan puas jika diberi rumput muda, begitu pula lembu jika diberi makanannya.
6 Syödäänkö mautointa ilman suolaa? eli maistaako valkuainen munan ruskuaisen ympäriltä?
Tetapi makanan hambar, siapa suka? Mana boleh putih telur ada rasanya?
7 Jota minun sieluni ennen kuoitti, se on nyt minun ruokani minun kipuni tähden.
Tidak sudi aku menyentuhnya; muak aku jika memakannya.
8 Jospa minun rukoukseni tapahtuis, ja Jumala antais minulle, mitä minä toivon!
Mengapa Allah enggan mendengar doaku? Mengapa tak diperhatikan-Nya seruanku?
9 Että Jumala tahtois ja löis minun rikki, ja päästäis kätensä särkemään minua;
Kiranya Allah berkenan meremukkan aku! Kiranya Ia bertindak dan membunuh aku!
10 Niin olis minulla vielä sitte lohdutus, ja minä vahvistuisin sairaudessani, ellei hän säästäisi minua: en ole mitään kuitenkaan kieltänyt pyhän puhetta.
Bagiku hal itu akan merupakan hiburan; aku bakal menari di tengah penderitaan. Segala perintah Allah Yang Mahakudus, telah kutaati dan kuperhatikan terus.
11 Mikä on minun väkeni, että minä voisin toivoa? ja mikä on minun loppuni, että minun sieluni vois kärsiväinen olla?
Apa kekuatanku sehingga aku masih ada? Apa harapanku untuk ingin hidup lebih lama?
12 Onko minun väkeni kivinen? eli minun lihani vaskinen?
Sekuat batukah badanku ini? Dari tembagakah tubuhku ini?
13 Ei ole minulla missään apua; ja minun saatuni on pois ajettu minulta.
Habislah tenagaku mencari bantuan; bagiku tak ada lagi pertolongan.
14 Joka ei osoita lähimmäisellensä laupiutta, hän hylkää Kaikkivaltiaan pelvon.
Dalam derita seperti ini, kudambakan sahabat sejati. Entah aku masih tetap setia atau sudah melalaikan Yang Mahakuasa.
15 Minun veljeni ovat rikkoneet minua vastaan, niinkuin oja ja niinkuin väkevä virta ohitse menneet,
Tetapi kamu, hai kawan-kawan, tak dapat dipercaya dan diandalkan. Kamu seperti kali yang habis airnya, di kala hujan tak kunjung tiba.
16 Jotka ovat kauhiat jäästä, ja jotka lumi peittää.
Kamu seperti sungai yang diam dan kaku, karena tertutup salju dan air beku.
17 Kuin helle heitä ahdistaa, pitää heidän nääntymän, ja kuin palava on, pitää heidän katooman paikastansa.
Segera bila tiba musim panas, salju dan es itu hilang tanpa bekas. Dasar sungai menjadi gersang, tidak berair dan kering kerontang.
18 Heidän polkunsa poikkeevat pois; he raukeevat tyhjään ja hukkuvat.
Kafilah-kafilah sesat ketika mencari air; mereka mengembara dan mati di padang pasir.
19 He katsoivat Temanin tietä, rikkaan Arabian polkuja he toivoivat.
Kafilah dari Syeba dan dari Tema mencari air itu dan mengharapkannya.
20 Mutta heidän pitää häpiään tuleman, ratki surutoinna ollessansa; ja heidän pitää häpeemän siihen tultuansa.
Tetapi harapan mereka sia-sia di tepi kali yang tiada airnya.
21 Sillä ette nyt mitään ole; ja että te näette surkeuden, pelkäätte te.
Seperti sungai itulah kamu, kawanku; kaumundur dan takut melihat deritaku.
22 Olenko minä sanonut: Tuokaat minulle! eli antakaat minun edestäni lahjoja teidän tavarastanne?
Kenapa? Apakah kuminta sesuatu darimu? Atau menyuruhmu menyogok orang untuk kepentinganku?
23 Ja pelastakaat minua vihollisten kädestä, ja vapahtakaat minua tyrannein käsistä?
Apakah aku minta diselamatkan dan ditebus dari musuh yang tak berbelaskasihan?
24 Opettakaat minua, minä olen ääneti, ja jota en minä tiedä, niin neuvokaat minua.
Nah, ajarilah aku, tunjukkanlah kesalahanku! Aku akan diam dan mendengarkan perkataanmu.
25 Kuinka vahvat ovat oikeuden puheet? kuka teissä on se, joka sitä laittaa taitaa?
Kata-kata yang tulus menyejukkan hati, tetapi bicaramu kosong, tiada arti!
26 Te ajattelette sanoja, ainoastaan nuhdellaksenne, ja teette sanoillanne epäileväisen mielen.
Segala perkataanku kamu anggap angin saja; percuma kamu jawab aku yang sudah putus asa.
27 Te karkaatte köyhän orvon päälle, ja kaivatte lähimmäisellenne kuoppaa.
Bahkan anak yatim piatu kamu undikan nasibnya, teman karibmu kamu curangi untuk menjadi kaya.
28 Mutta että te nyt tahdotte, niin katsokaat minun päälleni, jos minä teidän edessänne valhettelen.
Coba, perhatikanlah aku; masakan aku ini berdusta kepadamu?
29 Palatkaat nyt, olkoon pois vääryys: Tulkaat jälleen; minun vastaukseni pitää oikia oleman.
Jangan bertindak tak adil, sadarlah! Jangan mencela aku, aku sungguh tak salah.
30 Onko minun kielessäni vääryyttä? eikö minun suulakeni ymmärrä vaivoja?
Apakah pada sangkamu aku berdusta, tak bisa membedakan yang baik dan yang tercela?
