< Jobin 6 >

1 Niin Job vastasi ja sanoi:
Then Job spoke again, saying [to Eliphaz],
2 Jos minun surkeuteni punnittaisiin, ja minun kärsimiseni yhtä haavaa laskettaisiin vaa´an päälle,
“If all my troubles and misery could be put on a scale and weighed,
3 Niin se olis raskaampi kuin santa meressä; sentähden ovat minun sanani nielletyt ylös.
they would be heavier than all the sands [on the shores] of the oceans. That is why I spoke (very rashly/without thinking clearly) [about the day that I was born].
4 Sillä Kaikkivaltiaan nuolet ovat minussa, joiden myrkky särpää minun henkeni; ja Jumalan kauhistus tarkoittaa minua.
[It is as though] Almighty [God] has shot me with arrows. [It is as though] those arrows had poison on their tips, and that poison has gone into my spirit. The things that God has done to me have terrified me.
5 Huutaako metsä-aasi, kuin hänellä ruohoja on? ammuuko härkä, kuin hänellä on ruokaa?
Just like a wild donkey does not [complain by] braying when it has plenty of grass to eat, and an ox does not [complain by] bellowing when it has food to eat [MET], [I would not complain if you were really helping/comforting me].
6 Syödäänkö mautointa ilman suolaa? eli maistaako valkuainen munan ruskuaisen ympäriltä?
People complain [RHQ] when they must eat food which has no salt or other tasteless food [MET], [and that is what your words are like, Eliphaz].
7 Jota minun sieluni ennen kuoitti, se on nyt minun ruokani minun kipuni tähden.
Just like I do not want to eat food [like that], and I loathe/detests that kind of food [MET], [I do not appreciate what you have said to me].
8 Jospa minun rukoukseni tapahtuis, ja Jumala antais minulle, mitä minä toivon!
“I wish that God would do for me what I have requested from him [DOU].
9 Että Jumala tahtois ja löis minun rikki, ja päästäis kätensä särkemään minua;
I wish that he would crush me [and let me die]. I wish that he would reach out his hand and take away my life.
10 Niin olis minulla vielä sitte lohdutus, ja minä vahvistuisin sairaudessani, ellei hän säästäisi minua: en ole mitään kuitenkaan kieltänyt pyhän puhetta.
If he would do that, I would be comforted by knowing that in spite of the great pain that I have suffered, I have always obeyed what [God, ] the Holy One, has commanded.
11 Mikä on minun väkeni, että minä voisin toivoa? ja mikä on minun loppuni, että minun sieluni vois kärsiväinen olla?
But now I do not have [RHQ] enough strength to endure all these things. And since I have nothing [to hope for] in (the future/this life), it is difficult for me to be patient now [RHQ].
12 Onko minun väkeni kivinen? eli minun lihani vaskinen?
I am not [RHQ] strong like rocks are, and my body is not made of bronze.
13 Ei ole minulla missään apua; ja minun saatuni on pois ajettu minulta.
So I am not able to help myself, and [it seems that] there is no one to rescue me.”
14 Joka ei osoita lähimmäisellensä laupiutta, hän hylkää Kaikkivaltiaan pelvon.
“When a man has many troubles, his friends should be kind to him, even if he stops revering Almighty [God].
15 Minun veljeni ovat rikkoneet minua vastaan, niinkuin oja ja niinkuin väkevä virta ohitse menneet,
But [you, ] my friends, are not dependable. You are like streams: They spill over their banks [in the spring]
16 Jotka ovat kauhiat jäästä, ja jotka lumi peittää.
when [the melting] ice and snow make those streams overflow,
17 Kuin helle heitä ahdistaa, pitää heidän nääntymän, ja kuin palava on, pitää heidän katooman paikastansa.
but when the dry season comes, there is no water flowing [in those streams], and the channels dry up.
18 Heidän polkunsa poikkeevat pois; he raukeevat tyhjään ja hukkuvat.
[The caravans of merchants] turn off the path [to search for some water], but there is no water, so they die [in the desert].
19 He katsoivat Temanin tietä, rikkaan Arabian polkuja he toivoivat.
The men in those caravans search [for some water] because they are sure that they will find some.
20 Mutta heidän pitää häpiään tuleman, ratki surutoinna ollessansa; ja heidän pitää häpeemän siihen tultuansa.
But they do not find any, so they are very disappointed.
21 Sillä ette nyt mitään ole; ja että te näette surkeuden, pelkäätte te.
Similarly, you friends have not helped me at all! You have seen that terrible things have happened to me, and you are afraid [that God might do similar things to you].
22 Olenko minä sanonut: Tuokaat minulle! eli antakaat minun edestäni lahjoja teidän tavarastanne?
[After I lost all my wealth, ] did I ask any of you for money? [RHQ] Did I plead with any of you to spend some of your money to help me [RHQ]?
23 Ja pelastakaat minua vihollisten kädestä, ja vapahtakaat minua tyrannein käsistä?
Have I asked any of you to rescue me from my enemies [RHQ]? Have I asked you to save me from those who (oppressed me/treated me badly) [RHQ]? [No!]”
24 Opettakaat minua, minä olen ääneti, ja jota en minä tiedä, niin neuvokaat minua.
“Answer me [now, and then] I will be quiet; tell me what wrong things I have done!
25 Kuinka vahvat ovat oikeuden puheet? kuka teissä on se, joka sitä laittaa taitaa?
When people speak what is true, that will not hurt the person who hears it, but what you say, criticizing me, [is not true, so your saying it] proves nothing [RHQ]!
26 Te ajattelette sanoja, ainoastaan nuhdellaksenne, ja teette sanoillanne epäileväisen mielen.
I am a man who has nothing to hope for, but you try to correct me, and you think what I say is nothing but wind [RHQ]!
27 Te karkaatte köyhän orvon päälle, ja kaivatte lähimmäisellenne kuoppaa.
You do not sympathize with me at all [for all that I am suffering]. [You are heartless!] You would even gamble to see who gets an orphan [as a prize]!
28 Mutta että te nyt tahdotte, niin katsokaat minun päälleni, jos minä teidän edessänne valhettelen.
Please look at me! I will not [RHQ] lie to you.
29 Palatkaat nyt, olkoon pois vääryys: Tulkaat jälleen; minun vastaukseni pitää oikia oleman.
Stop [saying that I have sinned, and] stop criticizing me unjustly! You should realize that I have not done things that are wrong.
30 Onko minun kielessäni vääryyttä? eikö minun suulakeni ymmärrä vaivoja?
Do you think that I am lying? No, I am not lying, because I know what is right and what is wrong [RHQ].”

< Jobin 6 >