Jobin 5
1 Nimitä siis, jos joku on, joka kanssas todistaa, ja kenen tykö pyhistä sinä itses käännät?
Crie donc! Y a-t-il quelqu’un qui te réponde? Et vers lequel des saints te tourneras-tu?
2 Mutta tyhmän tappaa viha, ja taitamattoman kuolettaa kiivaus.
Car le chagrin fait mourir le sot, et la jalousie tue le simple.
3 Minä näin tyhmän juurtuneen, ja kirosin kohta hänen huonettansa.
J’ai vu le sot s’enraciner, et soudain j’ai maudit sa demeure;
4 Hänen lapsensa pitää oleman kaukana terveydestä; ja pitää rikki murrettaman portissa, kussa ei yhtään auttajaa ole.
Ses fils sont loin de la sûreté, et sont écrasés dans la porte, et il n’y a personne pour délivrer;
5 Hänen elonsa pitää isoovaisen syömän, ja orjantappuroista sen ottaman; ja hänen kalunsa pitää ryövärien nielemän.
Sa moisson, l’affamé la mange, et jusque parmi les épines il la prend; et le piège guette son bien.
6 Sillä ei vaiva käy ylös tomusta; ja onnettomuus ei kasva maasta.
Car l’affliction ne sort pas de la poussière, et la misère ne germe pas du sol;
7 Vaan ihminen syntyy onnettomuuteen; niinkuin kuumain hiilten kipinät sinkoilevat ylöskäsin.
Car l’homme est né pour la misère, comme les étincelles volent en haut.
8 Kuitenkin tahdon minä Jumalasta tutkistella: Jumalasta minä tahdon puhua,
Mais moi je rechercherai Dieu, et devant Dieu je placerai ma cause, –
9 Joka voimallisia töitä tekee, joita ei tutkia taideta, ja ihmeitä, joita ei lukea taideta;
Qui fait de grandes choses qu’on ne peut sonder, des merveilles à ne pouvoir les compter;
10 Joka antaa sateen maan päälle, ja antaa tulla veden teiden päälle;
Qui donne la pluie sur la face de la terre, et envoie des eaux sur la face des campagnes,
11 Joka ylentää nöyrät korkeuteen, ja korottaa sorrettuja autuuteen.
Plaçant en haut ceux qui sont abaissés; et ceux qui sont en deuil sont élevés au bonheur.
12 Hän tekee kavalain aivoitukset tyhjäksi, ettei heidän kätensä mitään toimittaa taida.
Il dissipe les projets des hommes rusés, et leurs mains n’accomplissent pas leurs conseils.
13 Hän käsittää taitavat kavaluudessansa, ja pahain neuvo kukistetaan,
Il prend les sages dans leur ruse, et le conseil des astucieux est précipité:
14 Että he päivällä juoksevat pimeydessä, ja koperoitsevat puolipäivänä niinkuin yöllä.
De jour, ils rencontrent les ténèbres, et en plein midi ils marchent à tâtons, comme de nuit.
15 Ja hän auttaa köyhää miekasta, ja heidän suustansa, ja voimallisten kädestä.
Et il sauve le pauvre de l’épée, de leur bouche, et de la main du fort;
16 Ja hän on köyhän turva, että vääryys pitäis suunsa kiinni.
Et il arrive au chétif ce qu’il espère, et l’iniquité a la bouche fermée.
17 Katso, autuas on se ihminen, jota Jumala kurittaa; sentähden älä hylkää Kaikkivaltiaan kuritusta.
Voici, bienheureux l’homme que Dieu reprend! Ne méprise donc pas le châtiment du Tout-puissant.
18 Sillä hän haavoittaa ja sitoo; hän lyö ja hänen kätensä terveeksi tekee.
Car c’est lui qui fait la plaie et qui la bande; il frappe, et ses mains guérissent.
19 Kuudesta murheesta päästää hän sinun; ja seitsemännestä ei tule mitään pahaa sinulle.
En six détresses il te délivrera, et, dans sept, le mal ne t’atteindra pas.
20 Kalliilla ajalla vapahtaa hän sinun kuolemasta, ja sodassa miekasta.
Dans la famine il te délivrera de la mort, et, dans la guerre, de la puissance de l’épée.
21 Hän peittää sinun kielen ruoskalta; ja ei sinun pidä pelkäämän hävitystä, koska se tulee.
Tu seras à couvert du fouet de la langue, et tu ne craindras pas le désastre quand il viendra.
22 Hävityksessä ja nälässä sinä naurat; ja et pelkää metsän petoja.
Tu te riras du désastre et de la faim, et tu n’auras pas peur des bêtes de la terre;
23 Sillä sinun liittos pitää oleman kivien kanssa kedolla, ja maan pedot pitää sinun kanssas rauhallisesti oleman.
Car tu auras une alliance avec les pierres des champs, et les bêtes des champs seront en paix avec toi.
24 Sinä ymmärrät, että sinun majas on rauhassa, ja sinä oleskelet asuinsiassas ilman syntiä.
Tu sauras que ta tente est prospère, tu visiteras ta demeure et tu n’y trouveras rien qui manque,
25 Ja sinä saat ymmärtää, että siemenes on suureksi tuleva, ja vesas niinkuin ruoho maassa.
Et tu sauras que ta postérité est nombreuse, et tes rejetons, comme l’herbe de la terre.
26 Ja sinä tulet vanhalla ijällä hautaan, niinkuin elositoma ajallansa korjataan.
Tu entreras au sépulcre en bonne vieillesse, comme on enlève le tas de gerbes en sa saison.
27 Katso, sitä me olemme tutkineet, ja se on niin: kuule sitä, ja tunne sinä myös se hyväkses.
Voici, nous avons examiné cela; il en est ainsi. Écoute-le, et sache-le pour toi-même.
