Jobin 5
1 Nimitä siis, jos joku on, joka kanssas todistaa, ja kenen tykö pyhistä sinä itses käännät?
Roep maar: er is niemand, die u antwoord geeft; Tot wien van de heiligen wilt ge u wenden?
2 Mutta tyhmän tappaa viha, ja taitamattoman kuolettaa kiivaus.
Het is dus de wrevel, die den dwaas vermoordt, De gramschap doodt dus den zot.
3 Minä näin tyhmän juurtuneen, ja kirosin kohta hänen huonettansa.
Ik heb den dwaas wel wortel zien schieten, Maar plotseling verrotte zijn akker;
4 Hänen lapsensa pitää oleman kaukana terveydestä; ja pitää rikki murrettaman portissa, kussa ei yhtään auttajaa ole.
Zijn kinderen werden van hulp verstoken, Reddeloos vertrapt in de poort;
5 Hänen elonsa pitää isoovaisen syömän, ja orjantappuroista sen ottaman; ja hänen kalunsa pitää ryövärien nielemän.
Wat zij hebben geoogst, eet een hongerige op, En de dorstige rooft en drinkt de melk van hun kudde
6 Sillä ei vaiva käy ylös tomusta; ja onnettomuus ei kasva maasta.
Want het kwaad schiet niet op uit het stof, En de rampspoed ontspruit uit de aarde niet:
7 Vaan ihminen syntyy onnettomuuteen; niinkuin kuumain hiilten kipinät sinkoilevat ylöskäsin.
Maar het is de mens, die zichzelf de rampspoed verwekt, Zoals de vonken naar boven spatten!
8 Kuitenkin tahdon minä Jumalasta tutkistella: Jumalasta minä tahdon puhua,
Ik, ik wend mij tot God, En leg mijn zaak aan de Godheid voor:
9 Joka voimallisia töitä tekee, joita ei tutkia taideta, ja ihmeitä, joita ei lukea taideta;
Hij, die grootse en ondoorgrondelijke dingen wrocht En ontelbare wonderen;
10 Joka antaa sateen maan päälle, ja antaa tulla veden teiden päälle;
Die regen over de aarde zendt, En water over de velden giet;
11 Joka ylentää nöyrät korkeuteen, ja korottaa sorrettuja autuuteen.
Die de nederigen op de hoogte verheft, En treurenden het hoogste geluk doet smaken.
12 Hän tekee kavalain aivoitukset tyhjäksi, ettei heidän kätensä mitään toimittaa taida.
Die de plannen der sluwen verijdelt, Zodat hun handen de ontwerpen niet ten uitvoer brengen;
13 Hän käsittää taitavat kavaluudessansa, ja pahain neuvo kukistetaan,
Die de wijzen vangt in hun eigen list, Zodat de toeleg der slimmen mislukt,
14 Että he päivällä juoksevat pimeydessä, ja koperoitsevat puolipäivänä niinkuin yöllä.
En midden op de dag zij op duisternis stuiten, En rondtasten op klaarlichte dag, zoals in de nacht;
15 Ja hän auttaa köyhää miekasta, ja heidän suustansa, ja voimallisten kädestä.
Maar die de geplaagden redt uit hun hand, Den arme uit de greep van den sterke:
16 Ja hän on köyhän turva, että vääryys pitäis suunsa kiinni.
Zodat er weer hoop voor den zwakke is, En het onrecht de mond sluit.
17 Katso, autuas on se ihminen, jota Jumala kurittaa; sentähden älä hylkää Kaikkivaltiaan kuritusta.
Gelukkig, gij mens, dien God kastijdt: Versmaad dus de straf van den Almachtige niet!
18 Sillä hän haavoittaa ja sitoo; hän lyö ja hänen kätensä terveeksi tekee.
Want Hij wondt, maar verbindt, Hij kwetst, maar zijn handen genezen.
19 Kuudesta murheesta päästää hän sinun; ja seitsemännestä ei tule mitään pahaa sinulle.
Uit zes noden zal Hij u redden, En in de zevende treft u geen kwaad:
20 Kalliilla ajalla vapahtaa hän sinun kuolemasta, ja sodassa miekasta.
In hongersnood redt Hij u van de dood, In de oorlog uit de greep van het zwaard;
21 Hän peittää sinun kielen ruoskalta; ja ei sinun pidä pelkäämän hävitystä, koska se tulee.
Gij zijt veilig voor de gesel der tong, Zonder vrees voor het dreigend geweld.
22 Hävityksessä ja nälässä sinä naurat; ja et pelkää metsän petoja.
Met geweld en gebrek zult ge lachen, Voor wilde beesten niet vrezen:
23 Sillä sinun liittos pitää oleman kivien kanssa kedolla, ja maan pedot pitää sinun kanssas rauhallisesti oleman.
Want ge hebt een verbond met de stenen op het veld, En het wild gedierte leeft in vriendschap met u
24 Sinä ymmärrät, että sinun majas on rauhassa, ja sinä oleskelet asuinsiassas ilman syntiä.
Dan weet ge, dat uw tent in vrede is, Ge niets vermist, als ge uw woning doorzoekt;
25 Ja sinä saat ymmärtää, että siemenes on suureksi tuleva, ja vesas niinkuin ruoho maassa.
Dan weet ge, dat uw nageslacht talrijk zal zijn, Uw spruiten als het gras op het veld.
26 Ja sinä tulet vanhalla ijällä hautaan, niinkuin elositoma ajallansa korjataan.
Eerst in uw ouderdom daalt ge ten grave, Zoals de schoof wordt binnengehaald, als het tijd is!
27 Katso, sitä me olemme tutkineet, ja se on niin: kuule sitä, ja tunne sinä myös se hyväkses.
Zie, dit hebben we nagespeurd, en zó is het; Luister er naar, en neem het ter harte!
