Jobin 41
1 Taidatkos vetää Leviatanin ongella, ja sitoa hänen kielensä nuoralla?
“¿Puedes sacar a Leviatán con un anzuelo? ¿Puedes atarle la boca?
2 Taidatkos panna ongen hänen sierameensa, ja hänen leukaluunsa pistää naskalilla lävitse?
¿Puedes pasar una cuerda por su nariz? ¿Puedes pasarle un anzuelo por la mandíbula?
3 Luuletkos, että hän sinua paljon rukoilee, ja liehakoitsee sinun edessäs?
¿Te rogará que lo dejes ir? ¿O te hablará suavemente?
4 Luuletkos, että hän tekee liiton sinun kanssas, saadakses häntä alinomaiseksi orjakses?
¿Hará un contrato contigo? ¿Acepta ser tu esclavo para siempre?
5 Taidatkos leikitä hänen kanssansa niinkuin linnun kanssa, eli sitoa hänen sinun piikais sekaan?
¿Jugarás con él como con un pájaro? ¿Le pondrás una correa para tus chicas?
6 Luuletkos hänen kumppaneilta leikattaman, jaettaa kauppamiehille.
¿Decidirán tus socios comerciales un precio para él y lo repartirán entre los mercaderes?
7 Taidatkos täyttää koko verkkohuoneen hänen nahallansa, eli kalamiesten kokkoin hänen päällänsä.
¿Pueden atravesar su piel con muchos arpones, su cabeza con lanzas de pesca?
8 Koska sinä häneen rupeet kädelläs, niin muista, ettäs tulet sotaan, josta et sinä mitään voita.
Si lo agarraras, ¡imagina la batalla que tendrías! ¡No volverías a hacerlo!
9 Katso, hänen toivonsa pettää hänen; sillä koska hän hänen näkee, mukeltaneeko hän pois?
Cualquier esperanza de capturarlo es una tontería. Cualquiera que lo intente será arrojado al suelo.
10 Ei ole niin rohkiaa, kuin tohtii hänen herättää: kuka siis seisoo minun edessäni?
Ya que nadie tiene el valor de provocar al Leviatán, ¿quién se atrevería a enfrentarse a mí?
11 Kuka on minulle jotakin ennen antanut, että minä sen hänelle maksaisin? Minun ovat kaikki, mitä kaikkein taivasten alla on.
¿Quién se ha enfrentado a mí con alguna reclamación que deba pagar? Todo lo que hay bajo el cielo me pertenece.
12 Minun täytyy puhua kuinka suuri, kuinka väkevä ja kuinka kaunis hän on.
“Permítanme hablarles del Leviatán: sus poderosas patas y sus gráciles proporciones.
13 Kuka riisuu hänen vaatteensa? Kuka tohtii ruveta hänen hampaisiinsa?
¿Quién puede quitarle la piel? ¿Quién puede penetrar su doble armadura?
14 Kuka voi avata hänen leukaluunsa, jotka ovat hirmuiset hänen hammastensa ympäri?
¿Quién puede abrir sus mandíbulas? Sus dientes son aterradores.
15 Hänen suomuksensa ovat pulskiat, kiinnitetyt toinen toiseensa, niinkuin sinetti.
Su orgullo son sus hileras de escamas, cerradas con fuerza.
16 Yksi on kiinni toisessa, niin ettei tuuli pääse lävitse.
Sus escamas están tan juntas que el aire no puede pasar entre ellas.
17 Ne ovat kiinni toinen toisessansa ja pysyvät yhdessä, ettei heitä taideta eroittaa.
Cada escama se adhiere a la siguiente; se cierran entre sí y nada puede penetrar en ellas.
18 Hänen aivastamisestansa kiiltää valkeus, ja hänen silmänsä ovat niinkuin aamuruskon silmälaudat.
Cuando estornuda, brilla la luz. Sus ojos son como el sol naciente.
19 Hänen sunstansa käyvät tulisoitot ulos, ja tuliset kipinät sinkoilevat.
De su boca salen llamas y chispas de fuego.
20 Hänen sieraimistansa käy ulos savu, niinkuin kiehuvasta padasta ja kattilasta.
De sus fosas nasales sale humo, como el vapor de una caldera sobre un fuego de cañas.
21 Hänen henkensä on niinkuin tulinen hiili, ja hänen suustansa käy liekki ulos.
Su aliento prende fuego al carbón mientras las llamas salen de su boca.
22 Hänen kaulansa on vahva; ja se on hänen ilonsa, kuin hän tekee jotakin vahinkoa.
Su cuello es poderoso, y todos los que se enfrentan a él tiemblan de terror.
23 Hänen lihansa jäsenet ovat kiinni toinen toisessansa, ne ovat hänessä kiinni, ettei hän liikuteta.
Su cuerpo es denso y sólido, como si estuviera hecho de metal fundido.
24 Hänen sydämensä on kova niinkuin kivi, ja niin vahva kuin alimmainen myllyn kivi.
Su corazón es duro como una piedra de molino.
25 Kuin hän korottaa itsensä, niin väkevät peljästyvät; kuin hän joutuu edes, niin ei siellä armoa ole.
Cuando se levanta, incluso los poderosos se aterrorizan; retroceden cuando se agita.
26 Jos hänen tykönsä mennään miekalla eli keihäällä, aseilla eli haarniskoilla, niin ei hän itsiänsä liikuta.
Las espadas rebotan en él, al igual que las lanzas, los dardos y las jabalinas.
27 Ei hän rautaa tottele enempi kuin kortta, eikä vaskea enempi kuin lahopuuta.
El hierro es como la paja y el bronce es como la madera podrida.
28 Ei häntä nuolet karkota, ja linkokivet ovat hänelle niinkuin akanat.
Las flechas no pueden hacerle huir; las piedras de las hondas son como trozos de rastrojo.
29 Vasara on hänen edssänsä niinkuin korsi; hän pilkkaa liehuvia keihäitä.
Los garrotes son también como rastrojos; se ríe del ruido de las lanzas que vuelan.
30 Ja hän taitaa maata terävällä kivellä, hän makaa terävällä niinkuin sontatunkiolla.
Sus partes inferiores están cubiertas de puntas afiladas como ollas rotas; cuando se arrastra por el barro deja marcas como un trillo.
31 Hän saattaa syvän meren kiehumaan niinkuin padan, ja liikuttaa yhteen niinkuin voiteen.
Revuelve el mar como el agua en una olla hirviendo, como un cuenco humeante cuando se mezcla el ungüento.
32 Hänen jälkeensä polku valkenee; hän tekee syvyydet sangen harmaaksi.
Deja tras de sí una estela reluciente, como si el mar tuviera cabellos blancos.
33 Ei ole maalla hänen vertaistansa; hän on tehty pelkäämättömäksi.
No hay nada en la tierra como él: una criatura que no tiene miedo.
34 Hän katsoo kaikki korkiat ylön; hän on kaikkein ylpeiden kuningas.
Mira con desprecio a todas las demás criaturas. Es el más orgulloso de todos”.
