Jobin 41
1 Taidatkos vetää Leviatanin ongella, ja sitoa hänen kielensä nuoralla?
Poderás tu pescar ao leviatã com anzol, ou abaixar sua língua com uma corda?
2 Taidatkos panna ongen hänen sierameensa, ja hänen leukaluunsa pistää naskalilla lävitse?
Podes pôr um anzol em seu nariz, ou com um espinho furar sua queixada?
3 Luuletkos, että hän sinua paljon rukoilee, ja liehakoitsee sinun edessäs?
Fará ele súplicas a ti, [ou] falará contigo suavemente?
4 Luuletkos, että hän tekee liiton sinun kanssas, saadakses häntä alinomaiseksi orjakses?
Fará ele pacto contigo, para que tu o tomes por escravo perpétuo?
5 Taidatkos leikitä hänen kanssansa niinkuin linnun kanssa, eli sitoa hänen sinun piikais sekaan?
Brincarás tu com ele como com um passarinho, ou o atarás para tuas meninas?
6 Luuletkos hänen kumppaneilta leikattaman, jaettaa kauppamiehille.
Os companheiros farão banquete dele? Repartirão dele entre os mercadores?
7 Taidatkos täyttää koko verkkohuoneen hänen nahallansa, eli kalamiesten kokkoin hänen päällänsä.
Poderás tu encher sua pele de espetos, ou sua cabeça com arpões de pescadores?
8 Koska sinä häneen rupeet kädelläs, niin muista, ettäs tulet sotaan, josta et sinä mitään voita.
Põe tua mão sobre ele; te lembrarás da batalha, e nunca mais voltarás a fazer.
9 Katso, hänen toivonsa pettää hänen; sillä koska hän hänen näkee, mukeltaneeko hän pois?
Eis que a esperança de alguém [de vencê-lo] falhará; pois, apenas ao vê-lo será derrubado.
10 Ei ole niin rohkiaa, kuin tohtii hänen herättää: kuka siis seisoo minun edessäni?
Ninguém há [tão] ousado que o desperte; quem pois, [ousa] se opor a mim?
11 Kuka on minulle jotakin ennen antanut, että minä sen hänelle maksaisin? Minun ovat kaikki, mitä kaikkein taivasten alla on.
Quem me deu primeiro, para que eu [o] recompense? Tudo o que há debaixo dos céus é meu.
12 Minun täytyy puhua kuinka suuri, kuinka väkevä ja kuinka kaunis hän on.
Eu não me calarei a respeito de seus membros, nem de [suas] forças, e da graça de sua estatura.
13 Kuka riisuu hänen vaatteensa? Kuka tohtii ruveta hänen hampaisiinsa?
Quem descobrirá sua vestimenta superficial? Quem poderá penetrar sua couraça dupla?
14 Kuka voi avata hänen leukaluunsa, jotka ovat hirmuiset hänen hammastensa ympäri?
Quem poderia abrir as portas de seu rosto? Ao redor de seus dentes há espanto.
15 Hänen suomuksensa ovat pulskiat, kiinnitetyt toinen toiseensa, niinkuin sinetti.
Seus fortes escudos são excelentes; cada um fechado, como um selo apertado.
16 Yksi on kiinni toisessa, niin ettei tuuli pääse lävitse.
Um está tão próximo do outro, que vento não pode entrar entre eles.
17 Ne ovat kiinni toinen toisessansa ja pysyvät yhdessä, ettei heitä taideta eroittaa.
Estão grudados uns aos outros; estão tão travados entre si, que não se podem separar.
18 Hänen aivastamisestansa kiiltää valkeus, ja hänen silmänsä ovat niinkuin aamuruskon silmälaudat.
Cada um de seus roncos faz resplandecer a luz, e seus olhos são como os cílios do amanhecer.
19 Hänen sunstansa käyvät tulisoitot ulos, ja tuliset kipinät sinkoilevat.
De sua boca saem tochas, faíscas de fogo saltam dela.
20 Hänen sieraimistansa käy ulos savu, niinkuin kiehuvasta padasta ja kattilasta.
De suas narinas sai fumaça, como de uma panela fervente ou de um caldeirão.
21 Hänen henkensä on niinkuin tulinen hiili, ja hänen suustansa käy liekki ulos.
Seu fôlego acende carvões, e de sua boca sai chama.
22 Hänen kaulansa on vahva; ja se on hänen ilonsa, kuin hän tekee jotakin vahinkoa.
A força habita em seu pescoço; diante dele salta-se de medo.
23 Hänen lihansa jäsenet ovat kiinni toinen toisessansa, ne ovat hänessä kiinni, ettei hän liikuteta.
As dobras de sua carne estão apegadas [entre si]; cada uma está firme nele, e não podem ser movidas.
24 Hänen sydämensä on kova niinkuin kivi, ja niin vahva kuin alimmainen myllyn kivi.
Seu coração é rígido como uma pedra, rígido como a pedra de baixo de um moinho.
25 Kuin hän korottaa itsensä, niin väkevät peljästyvät; kuin hän joutuu edes, niin ei siellä armoa ole.
Quando ele se levanta, os fortes tremem; por [seus] abalos se recuam.
26 Jos hänen tykönsä mennään miekalla eli keihäällä, aseilla eli haarniskoilla, niin ei hän itsiänsä liikuta.
Se alguém lhe tocar com a espada, não poderá prevalecer; nem arremessar dardo, ou lança.
27 Ei hän rautaa tottele enempi kuin kortta, eikä vaskea enempi kuin lahopuuta.
Ele considera o ferro como palha, e o aço como madeira podre.
28 Ei häntä nuolet karkota, ja linkokivet ovat hänelle niinkuin akanat.
A flecha não o faz fugir; as pedras de funda são para ele como sobras de cascas.
29 Vasara on hänen edssänsä niinkuin korsi; hän pilkkaa liehuvia keihäitä.
Considera toda arma como sobras de cascas, e zomba do mover da lança.
30 Ja hän taitaa maata terävällä kivellä, hän makaa terävällä niinkuin sontatunkiolla.
Por debaixo de si tem conchas pontiagudas; ele esmaga com suas pontas na lama.
31 Hän saattaa syvän meren kiehumaan niinkuin padan, ja liikuttaa yhteen niinkuin voiteen.
Ele faz ferver as profundezas como a uma panela, e faz do mar como um pote de unguento.
32 Hänen jälkeensä polku valkenee; hän tekee syvyydet sangen harmaaksi.
Ele faz brilhar o caminho atrás de si; faz parecer ao abismo com cabelos grisalhos.
33 Ei ole maalla hänen vertaistansa; hän on tehty pelkäämättömäksi.
Não há sobre a terra algo que se possa comparar a ele. Ele foi feito para não temer.
34 Hän katsoo kaikki korkiat ylön; hän on kaikkein ylpeiden kuningas.
Ele vê tudo que é alto; ele é rei sobre todos os filhos dos animais soberbos.
