Jobin 40
1 Ja Herra vastasi Jobia ja sanoi:
Et adiecit Dominus, et locutus est ad Iob:
2 Joka riitelee Kaikkivaltiaan kanssa, eikö hänen pitäis sitä vahvistaman? ja se joka nuhtelee Jumalaa, eikö hänen pitäis vastaaman?
Numquid qui contendit cum Deo, tam facile conquiescit? utique qui arguit Deum, debet respondere ei.
3 Job vastasi Herraa ja sanoi:
Respondens autem Iob Domino, dixit:
4 Katso, minä olen halpa, mitä minä sinua vastaan? minä lasken käteni suuni päälle.
Qui leviter locutus sum, respondere quid possum? manum meam ponam super os meum.
5 Minä olen kerran puhunut, en minä enempää vastaa, enkä toiste sitä enää tee.
Unum locutus sum, quod utinam non dixissem: et alterum, quibus ultra non addam.
6 Ja Herra vastasi Jobia tuulispäästä ja sanoi:
Respondens autem Dominus Iob de turbine, dixit:
7 Vyötä kupees niinkuin mies: Minä kysyn sinulta, ja vastaa sinä minua.
Accinge sicut vir lumbos tuos: interrogabo te: et indica mihi.
8 Pitäiskö sinun minun tuomioni tyhjäksi tekemän, ja minua vääräksi soimaaman, ettäs itse olisit hurskas?
Numquid irritum facies iudicium meum: et condemnabis me, ut te iustificeris?
9 Onko sinulla käsivarsi niinkuin Jumalalla? ja taidatkos yhdenkaltaisella äänellä jylistää hänen kanssansa.
Et si habes brachium sicut Deus, et si voce simili tonas?
10 Kaunista sinus suurella kunnialla ja korkeudella: pueta sinus kiitoksella ja kunnialla,
Circumda tibi decorem, et in sublime erigere, et esto gloriosus, et speciosis induere vestibus.
11 Hajoita sinun julmuutes viha, ja katso kaikkia ylpeitä ja nöyryytä heitä.
Disperge superbos in furore tuo, et respiciens omnem arrogantem humilia.
12 Katso kaikkia ylpeitä, ja alaspaina heitä, ja kukista jumalattomat paikastansa.
Respice cunctos superbos, et confunde eos, et contere impios in loco suo.
13 Hautaa heitä kaikkia maahan, ja upota heidän jaloutensa kätköön.
Absconde eos in pulvere simul, et facies eorum demerge in foveam:
14 Niin minä tunnustan sinun oikian kätes auttavan sinua.
Et ego confitebor quod salvare te possit dextera tua.
15 Katso nyt Behemotia, jonka minä sinun vierees tehnyt olen, joka syö heiniä niinkuin härkä.
Ecce, Behemoth, quem feci tecum, fœnum quasi bos comedet:
16 Katso, hänen väkensä on hänen kupeissansa, ja hänen voimansa hänen vatsansa navassa.
Fortitudo eius in lumbis eius, et virtus illius in umbilico ventris eius.
17 Hänen häntänsä ojentuu niinkuin sedripuu, ja hänen salaisen kalunsa suonet ovat niinkuin puun oksat.
Stringit caudam suam quasi cedrum, nervi testiculorum eius perplexi sunt.
18 Hänen luunsa ovat vahvat niinkuin vaski, hänen ruotonsa niinkuin rautaiset seipäät.
Ossa eius velut fistulæ æris, cartilago illius quasi laminæ ferreæ.
19 Hän on alku Jumalan teistä; joka hänen tehnyt on, hän voittaa hänen miekallansa.
Ipse est principium viarum Dei, qui fecit eum, applicabit gladium eius.
20 Vuori kantaa hänelle ruohot; ja kaikki pedot leikitsevät siellä.
Huic montes herbas ferunt: omnes bestiæ agri ludent ibi.
21 Hän makaa mielellänsä varjossa, lymyssä kaisloissa ja mudassa.
Sub umbra dormit in secreto calami, et in locis humentibus.
22 Pensas peittää hänen varjollansa, ja ojan halavat peittävät hänen.
Protegunt umbræ umbram eius, circumdabunt eum salices torrentis.
23 Katso, koska virta ylöttää häntä, niin ei hän pelkää: hän on rohkia, vaikka Jordan hänen suuhunsa asti kuohuis.
Ecce, absorbebit fluvium, et non mirabitur: et habet fiduciam quod influat Iordanis in os eius.
24 Hän saavutetaan nähtensä, ja pauloilla pistetään hänen nenänsä lävitse.
In oculis eius quasi hamo capiet eum, et in sudibus perforabit nares eius.
