< Jobin 4 >
1 Ja Eliphas Temanilainen vastasi ja sanoi,
respondens autem Eliphaz Themanites dixit
2 Jos joku sinun kanssas rupeis puhumaan: mitämaks et sinä sitä kärsi; mutta kuka taitaa vaiti olla?
si coeperimus loqui tibi forsitan moleste accipias sed conceptum sermonem tenere quis possit
3 Katso, sinä olet monta neuvonut, ja vahvistanut väsyneitä käsiä.
ecce docuisti multos et manus lassas roborasti
4 Sinun puhees on ojentanut langenneita, ja vapisevaisia polvia vahvistanut.
vacillantes confirmaverunt sermones tui et genua trementia confortasti
5 Mutta että se nyt tulee sinun päälles, niin sinä väsyit, ja että se lankesi sinun päälles, niin sinä peljästyit.
nunc autem venit super te plaga et defecisti tetigit te et conturbatus es
6 Tämäkö on sinun (Jumalan) pelkos, sinun uskallukses, sinun toivos ja sinun vakuutes?
timor tuus fortitudo tua patientia tua et perfectio viarum tuarum
7 Muistele nyt, kussa joku viatoin on hukkunut? eli kussa hurskaat ovat joskus hävinneet?
recordare obsecro te quis umquam innocens perierit aut quando recti deleti sint
8 Niinkuin minä kyllä nähnyt olen, ne jotka kyntävät vääryyden, ja onnettomuuden kylvävät, sitä he myös niittävät.
quin potius vidi eos qui operantur iniquitatem et seminant dolores et metunt eos
9 He ovat Jumalan puhalluksen kautta kadonneet, ja hänen vihansa hengeltä hukatut.
flante Deo perisse et spiritu irae eius esse consumptos
10 Jalopeuran kiljumus, ja julma jalopeuran ääni, ja nuorten jalopeurain hampaat ovat lovistetut.
rugitus leonis et vox leaenae et dentes catulorum leonum contriti sunt
11 Vanha jalopeura hukkuu, ettei hänellä ole saalista; ja jalopeuran pojat hajoitetaan.
tigris periit eo quod non haberet praedam et catuli leonis dissipati sunt
12 Ja minun tyköni on tullut salainen sana; ja minun korvani on saanut vähäisen siitä.
porro ad me dictum est verbum absconditum et quasi furtive suscepit auris mea venas susurri eius
13 Kuin minä ajattelin yönäkyjä, kuin uni lankee ihmisten päälle,
in horrore visionis nocturnae quando solet sopor occupare homines
14 Niin pelko ja vavistus tuli minun päälleni, ja kaikki minun luuni peljätettiin;
pavor tenuit me et tremor et omnia ossa mea perterrita sunt
15 Ja henki meni minun sivuitseni; kaikki minun karvani nousivat ruumiissani.
et cum spiritus me praesente transiret inhorruerunt pili carnis meae
16 Silloin seisoi kuva minun silmäini edessä, jonka kasvoja en minä tuntenut; ja minä kuulin hiljaisen hyminän äänen:
stetit quidam cuius non agnoscebam vultum imago coram oculis meis et vocem quasi aurae lenis audivi
17 Kuinka on ihminen hurskaampi kuin JumaIa? eli joku mies puhtaampi kuin se, joka hänen tehnyt on?
numquid homo Dei conparatione iustificabitur aut factore suo purior erit vir
18 Katso, palveliainsa seassa ei löydä hän uskollisuutta ja enkeleissänsä löytää hän tyhmyyden:
ecce qui serviunt ei non sunt stabiles et in angelis suis repperit pravitatem
19 Kuinka enemmin niissä jotka asuvat savihuoneissa, niissä jotka ovat perustetut maan päälle, jotka toukkain tavalla murentuvat?
quanto magis hii qui habitant domos luteas qui terrenum habent fundamentum consumentur velut a tinea
20 Se pysyy aamusta ehtoosen asti, niin he muserretaan; ja ennenkuin he sen havaitsevat, he ijankaikkisesti hukkuvat.
de mane usque ad vesperum succidentur et quia nullus intellegit in aeternum peribunt
21 Eikö heidän jälkeenjääneensä pois oteta? he kuolevat, vaan ei viisaudessa.
qui autem reliqui fuerint auferentur ex eis morientur et non in sapientia