Jobin 4

1 Ja Eliphas Temanilainen vastasi ja sanoi,

Or, répondant, Eliphaz, Thémanite, dit:

2 Jos joku sinun kanssas rupeis puhumaan: mitämaks et sinä sitä kärsi; mutta kuka taitaa vaiti olla?

Si nous commençons à te parler, peut-être le supporteras-tu avec peine; mais qui pourrait retenir les paroles qu’il a conçues?

3 Katso, sinä olet monta neuvonut, ja vahvistanut väsyneitä käsiä.

Voilà que tu as instruit un grand nombre de personnes et fortifié des mains affaiblies.

4 Sinun puhees on ojentanut langenneita, ja vapisevaisia polvia vahvistanut.

Tes discours ont affermi ceux qui vacillaient, et tu as fortifié les genoux tremblants.

5 Mutta että se nyt tulee sinun päälles, niin sinä väsyit, ja että se lankesi sinun päälles, niin sinä peljästyit.

Mais maintenant la plaie est venue sur toi, et tu as perdu courage; elle t’a touché, et tu es troublé.

6 Tämäkö on sinun (Jumalan) pelkos, sinun uskallukses, sinun toivos ja sinun vakuutes?

Où donc est ta crainte de Dieu, ta force, ta patience, la perfection de tes voies?

7 Muistele nyt, kussa joku viatoin on hukkunut? eli kussa hurskaat ovat joskus hävinneet?

Cherche dans ton souvenir, je t’en conjure; qui a jamais péri innocent? ou quand des justes ont-ils été exterminés?

8 Niinkuin minä kyllä nähnyt olen, ne jotka kyntävät vääryyden, ja onnettomuuden kylvävät, sitä he myös niittävät.

Mais plutôt j’ai vu que ceux qui opèrent l’iniquité, sèment des douleurs et les moissonnent.

9 He ovat Jumalan puhalluksen kautta kadonneet, ja hänen vihansa hengeltä hukatut.

Ont péri au souffle de Dieu, et que par le vent de sa colère ils ont été consumés.

10 Jalopeuran kiljumus, ja julma jalopeuran ääni, ja nuorten jalopeurain hampaat ovat lovistetut.

Le rugissement du lion, et la voix de la lionne et les dents des petits lions ont été brisés.

11 Vanha jalopeura hukkuu, ettei hänellä ole saalista; ja jalopeuran pojat hajoitetaan.

Le tigre a péri, parce qu’il n’avait pas de proie, et les petits du lion ont été dissipés.

12 Ja minun tyköni on tullut salainen sana; ja minun korvani on saanut vähäisen siitä.

Cependant une parole secrète m’a été dite, et mon oreille a saisi comme furtivement la suite de sa susurration.

13 Kuin minä ajattelin yönäkyjä, kuin uni lankee ihmisten päälle,

Dans l’horreur d’une vision nocturne, quand le sommeil a coutume de s’emparer des hommes,

14 Niin pelko ja vavistus tuli minun päälleni, ja kaikki minun luuni peljätettiin;

L’effroi me saisit, et un tremblement; et tous mes os furent glacés d’épouvante.

15 Ja henki meni minun sivuitseni; kaikki minun karvani nousivat ruumiissani.

Et comme un esprit passait, moi présent, les poils de ma chair se hérissèrent.

16 Silloin seisoi kuva minun silmäini edessä, jonka kasvoja en minä tuntenut; ja minä kuulin hiljaisen hyminän äänen:

Il s’arrêta quelqu’un dont je ne connaissais pas le visage, un spectre devant mes yeux, et j’entendis sa voix comme un léger souffle:

17 Kuinka on ihminen hurskaampi kuin JumaIa? eli joku mies puhtaampi kuin se, joka hänen tehnyt on?

Est-ce qu’un mortel, comparé à Dieu, sera trouvé juste, ou un homme sera-t-il plus juste que son créateur?

18 Katso, palveliainsa seassa ei löydä hän uskollisuutta ja enkeleissänsä löytää hän tyhmyyden:

Voilà que ceux qui le servent ne sont pas stables, et même dans ses anges il a trouvé de la dépravation.

19 Kuinka enemmin niissä jotka asuvat savihuoneissa, niissä jotka ovat perustetut maan päälle, jotka toukkain tavalla murentuvat?

Combien plus ceux qui habitent des maisons de boue, qui ont un fondement de terre, seront comme rongés de vers!

20 Se pysyy aamusta ehtoosen asti, niin he muserretaan; ja ennenkuin he sen havaitsevat, he ijankaikkisesti hukkuvat.

Du matin au soir, ils seront moissonnés; parce que nul n’a l’intelligence, ils périront éternellement.

21 Eikö heidän jälkeenjääneensä pois oteta? he kuolevat, vaan ei viisaudessa.

Ceux mêmes qui sont restés d’entre eux seront emportés; ils mourront, mais non dans la sagesse.