Jobin 4
1 Ja Eliphas Temanilainen vastasi ja sanoi,
Forsothe Eliphat Themanytes answeride, and seide,
2 Jos joku sinun kanssas rupeis puhumaan: mitämaks et sinä sitä kärsi; mutta kuka taitaa vaiti olla?
If we bigynnen to speke to thee, in hap thou schalt take it heuyli; but who may holde a word conseyued?
3 Katso, sinä olet monta neuvonut, ja vahvistanut väsyneitä käsiä.
Lo! thou hast tauyt ful many men, and thou hast strengthid hondis maad feynt.
4 Sinun puhees on ojentanut langenneita, ja vapisevaisia polvia vahvistanut.
Thi wordis confermyden men doutynge, and thou coumfortidist knees tremblynge.
5 Mutta että se nyt tulee sinun päälles, niin sinä väsyit, ja että se lankesi sinun päälles, niin sinä peljästyit.
But now a wounde is comun on thee, and thou hast failid; it touchide thee, and thou art disturblid.
6 Tämäkö on sinun (Jumalan) pelkos, sinun uskallukses, sinun toivos ja sinun vakuutes?
Where is thi drede, thi strengthe, and thi pacience, and the perfeccioun of thi weies?
7 Muistele nyt, kussa joku viatoin on hukkunut? eli kussa hurskaat ovat joskus hävinneet?
Y biseche thee, haue thou mynde, what innocent man perischide euere, ethir whanne riytful men weren doon awei?
8 Niinkuin minä kyllä nähnyt olen, ne jotka kyntävät vääryyden, ja onnettomuuden kylvävät, sitä he myös niittävät.
Certis rathir Y siy hem, that worchen wickidnesse, and sowen sorewis,
9 He ovat Jumalan puhalluksen kautta kadonneet, ja hänen vihansa hengeltä hukatut.
and repen tho, to haue perischid bi God blowynge, and to be wastid bi the spirit of his ire.
10 Jalopeuran kiljumus, ja julma jalopeuran ääni, ja nuorten jalopeurain hampaat ovat lovistetut.
The roryng of a lioun, and the vois of a lionesse, and the teeth of `whelpis of liouns ben al to-brokun.
11 Vanha jalopeura hukkuu, ettei hänellä ole saalista; ja jalopeuran pojat hajoitetaan.
Tigris perischide, for sche hadde not prey; and the whelpis of a lioun ben distried.
12 Ja minun tyköni on tullut salainen sana; ja minun korvani on saanut vähäisen siitä.
Certis an hid word was seid to me, and myn eere took as theueli the veynes of priuy noise therof.
13 Kuin minä ajattelin yönäkyjä, kuin uni lankee ihmisten päälle,
In the hidousnesse of `nyytis siyt, whanne heuy sleep is wont to occupie men,
14 Niin pelko ja vavistus tuli minun päälleni, ja kaikki minun luuni peljätettiin;
drede and tremblyng helde me; and alle my boonys weren aferd.
15 Ja henki meni minun sivuitseni; kaikki minun karvani nousivat ruumiissani.
And whanne the spirit `yede in my presence, the heiris of `my fleisch hadden hidousnesse.
16 Silloin seisoi kuva minun silmäini edessä, jonka kasvoja en minä tuntenut; ja minä kuulin hiljaisen hyminän äänen:
Oon stood, whos chere Y knewe not, an ymage bifor myn iyen; and Y herde a vois as of softe wynd.
17 Kuinka on ihminen hurskaampi kuin JumaIa? eli joku mies puhtaampi kuin se, joka hänen tehnyt on?
Whether a man schal be maad iust in comparisoun of God? ethir whethir a man schal be clennere than his Makere?
18 Katso, palveliainsa seassa ei löydä hän uskollisuutta ja enkeleissänsä löytää hän tyhmyyden:
Lo! thei that seruen hym ben not stidefast; and he findith schrewidnesse in hise aungels.
19 Kuinka enemmin niissä jotka asuvat savihuoneissa, niissä jotka ovat perustetut maan päälle, jotka toukkain tavalla murentuvat?
Hou myche more thei that dwellen in housis of cley, that han an ertheli foundement, schulen be wastyd as of a mouyte.
20 Se pysyy aamusta ehtoosen asti, niin he muserretaan; ja ennenkuin he sen havaitsevat, he ijankaikkisesti hukkuvat.
Fro morewtid til to euentid thei schulen be kit doun; and for no man vndurstondith, thei schulen perische with outen ende.
21 Eikö heidän jälkeenjääneensä pois oteta? he kuolevat, vaan ei viisaudessa.
Sotheli thei, that ben residue, schulen be takun awei; thei schulen die, and not in wisdom.
