Jobin 39

1 Tiedätkös, koska metsävuohet poikivat, eli oletkos havainnut peurat käyvän tiineenä?

“Ka san lokacin da awakin kan dutse suke haihuwa? Ko ka taɓa lura da yadda batsiya take haihuwa?

2 Oletkos lukenut heidän kuukautensa, koska ne täydellänsä ovat? eli tiedätkös ajan, koska he poikivat?

Kana ƙirga watanni nawa suke yi kafin su haihu? Ka san lokacin da suke haihuwa?

3 He kumartavat heitänsä poikiessansa, ja ajavat sen pois, josta heillä kipu on.

Suna kwanciya su haifi’ya’yansu; naƙudarsu ta ƙare bayan sun haihu.

4 Heidän poikansa vahvistuvat ja kasvavat jyvistä: ne menevät ulos, ja ei palaja heidän tykönsä.

’Ya’yansu suna girma kuma suna girma cikin ƙarfi a jeji; sukan tafi ba su dawowa.

5 Kuka on metsä-aasin antanut niin vapaana käydä? kuka on metsä-aasin siteen päästänyt?

“Wane ne yake sakin jakin dawa yă bar shi? Wane ne yake kunce igiyoyinsu?

6 Jolle minä olen erämaan huoneeksi antanut ja korven asuinsiaksi.

Na sa jeji yă zama gidansa ƙasar gishiri kuma ta zama wurin zamansa.

7 Hän katsoo ylön kaupungin pauhinaa: vartian huutoa ei hän kuule.

Yana dariyar hargitsin da yake faruwa a cikin gari; ba ya jin tsawar mai tuƙa shi.

8 Hän katsoo vuorella laiduntansa, ja etsii kussa viheriäistä on.

Yana kiwo a kan tuddai don abincinsa yana neman kowane ɗanyen abu mai ruwan ciyawa.

9 Luuletkos yksisarvisen palvelevan sinuas, ja makaavan yötä sinun seimelläs?

“Ko ɓauna zai yarda yă zauna a wurin sa wa dabbobi abinci? Zai tsaya a ɗakin dabbobinka da dare?

10 Taidatkos sitoa yksisarvisen vaolle köydellä, niin että hän kiskois ketoa laaksossa sinun perässäs?

Ko za ka iya daure shi da igiya a kwarin kunya? Zai yi maka buɗar gonarka?

11 Taidatkos sinus luottaa häneen, ehkä hän paljon voi, ja jättää työs hänen haltuunsa?

Ko za ka dogara da shi don yawan ƙarfinsa? Za ka bar masa nauyin aikinka?

12 Uskotkos hänen siemenes kotia tuovan, ja riihees kokoovan?

Ko za ka amince da shi yă kawo maka hatsinka gida yă tattara shi a masussuka?

13 Ovatko riikinkukkoin sulat kauniimmat kuin nälkäkurjen sulat?

“Fikafikan jimina suna bugawa cike da farin ciki amma ba za su gwada kansu da fikafikan da na shamuwa ba.

14 Joka munansa jättää maahan, ja antaa maan lämpimän hautoa niitä.

Tana sa ƙwai nata a ƙasa kuma ta bar su su yi ɗumi a cikin ƙasa,

15 Hän unohtaa ne tallattavan, ja että peto kedolla ne rikkois.

ba tă damu ko za a taka su a fasa su, ko waɗansu manyan dabbobi za su tattake su.

16 Hän on niin kova poikiansa vastaan, kuin ei ne hänen olisikaan: Ei hän tottele turhaan työtä tehdä.

Tana tsananta wa’ya’yanta kamar ba nata ba ba tă damu da wahalar da ta sha ba.

17 Sillä Jumala on häneltä taidon ottanut pois, ja ei ole antanut hänelle ymmärrystä.

Gama Allah bai ba ta hikima ba ko kuma iya fahimta.

18 Kuin hän ylentää itsensä korkeuteen, nauraa hän hevosta ja miestä.

Duk da haka sa’ad da ta buɗe fikafikanta ta shara da gudu tana yi wa doki da mai hawansa dariya.

19 Taidatkos antaa hevoselle väen, eli taidatkos kaunistaa hänen kaulansa hirnumisella?

“Ko kai ne kake ba doki ƙarfinsa kai kake rufe wuyansa da geza mai yawa?

20 Taidatkos peljättää hänen niinkuin heinäsirkan? peljättävä on hänen sieramiensa päristys.

Ko kai kake sa shi yă yi tsalle kamar fāra, ba ya jin tsoro sai dai a ji tsoronsa.

21 Hän kaivaa maata kavioillansa, on riemuinen väkevyydessänsä, ja menee sota-aseita vastaan.

Yana takawa da ƙarfi yana jin daɗin ƙarfinsa yana shiga filin yaƙi gabagadi.

22 Hän nauraa pelkoa ja ei hämmästy, eikä pakene miekkaa.

Yana yi wa tsoro dariya ba ya jin tsoron kome; ba ya guje wa takobi.

23 Ehkä vielä viini kalisis häntä vastaan, ja keihäät ja kilvet välkkyisivät;

Kwari a baka yana lilo a gabansa kibiya da māshi suna wuce kansa.

24 Hän korskuu, pudistelee ja kaivaa maata, ja ei tottele vasikitorven helinää.

Yana kartar ƙasa da ƙarfi; ba ya iya tsayawa tsab sa’ad da ya ji busar ƙaho.

25 Kuin vaskitorvi heliästi soi, luihkaa hän: hui, ja haastaa sodan taampaa, niin myös päämiesten huudon ja riemun.

Da jin ƙarar ƙaho sai ya ce, ‘Yauwa!’ Ya ji ƙanshin yaƙi daga nesa, da ihun shugabannin yaƙi.

26 Lentääkö haukka sinun ymmärryksestäs, ja hajoittaa siipensä etelään käsin?

“Ko ta wurin hikimarka ce shirwa take firiya take kuma baza fikafikanta zuwa kudu?

27 Lentääkö kotka sinun kädestäs niin korkialle, että hän tekee pesänsä korkeuteen?

Ko da umarninka ne shaho yake firiya ya kuma yi sheƙarsa a can sama?

28 Hän asuu vuorilla ja yöttelee vuorten kukkuloilla ja vahvoissa paikoissa.

Yana zama a kan dutse yă zauna a wurin da dare; cikin duwatsu ne wurin zamansa.

29 Sieltä hän katsoo ruan perään, ja hänen silmänsä näkevät kauvas.

Daga can yake neman abincinsa; idanunsa suna gani daga nesa.

30 Hänen poikansa särpävät verta; ja kussa raato on, siellä myös hän on.

’Ya’yansa suna shan jini, inda akwai waɗanda aka kashe nan za a same shi.”