Jobin 39
1 Tiedätkös, koska metsävuohet poikivat, eli oletkos havainnut peurat käyvän tiineenä?
¿ Do you know [the] time of [the] bringing forth of mountain goats of rock [the] giving birth of does do you watch?
2 Oletkos lukenut heidän kuukautensa, koska ne täydellänsä ovat? eli tiedätkös ajan, koska he poikivat?
Will you count? [the] months [which] they complete and do you know? [the] time of bringing forth they.
3 He kumartavat heitänsä poikiessansa, ja ajavat sen pois, josta heillä kipu on.
They kneel down young their they cleave open labor-pains their they send forth.
4 Heidän poikansa vahvistuvat ja kasvavat jyvistä: ne menevät ulos, ja ei palaja heidän tykönsä.
They become strong young their they grow in the open they go forth and not they return to them.
5 Kuka on metsä-aasin antanut niin vapaana käydä? kuka on metsä-aasin siteen päästänyt?
Who? did he let loose [the] wild donkey free and [the] fetters of [the] wild ass who? did he loosen.
6 Jolle minä olen erämaan huoneeksi antanut ja korven asuinsiaksi.
Which I appointed [the] desert plain home its and dwelling-places its [the] saltiness.
7 Hän katsoo ylön kaupungin pauhinaa: vartian huutoa ei hän kuule.
It laughs to [the] tumult of a town [the] shouting of a driver not it hears.
8 Hän katsoo vuorella laiduntansa, ja etsii kussa viheriäistä on.
It explores mountains pasture its and after every green plant it searches.
9 Luuletkos yksisarvisen palvelevan sinuas, ja makaavan yötä sinun seimelläs?
¿ Is it willing a wild ox to serve you or? will it pass [the] night at feeding trough your.
10 Taidatkos sitoa yksisarvisen vaolle köydellä, niin että hän kiskois ketoa laaksossa sinun perässäs?
¿ Will you bind [the] wild ox in a furrow rope its or? will it harrow valleys behind you.
11 Taidatkos sinus luottaa häneen, ehkä hän paljon voi, ja jättää työs hänen haltuunsa?
¿ Will you trust in it for [is] great strength its so you may leave? to it toil your.
12 Uskotkos hänen siemenes kotia tuovan, ja riihees kokoovan?
¿ Will you trust in it that (it will bring back *Q(K)*) seed your and threshing floor your it will gather.
13 Ovatko riikinkukkoin sulat kauniimmat kuin nälkäkurjen sulat?
[the] wing of Ostriches it flaps joyously if a pinion a stork and plumage.
14 Joka munansa jättää maahan, ja antaa maan lämpimän hautoa niitä.
For it abandons to the ground eggs its and on [the] dust it keeps [them] warm.
15 Hän unohtaa ne tallattavan, ja että peto kedolla ne rikkois.
And it has forgotten that a foot it will crush it and [the] animal of the field it will trample it.
16 Hän on niin kova poikiansa vastaan, kuin ei ne hänen olisikaan: Ei hän tottele turhaan työtä tehdä.
It treats roughly young its to not [belonging] to it [is] to emptiness labor its not fear.
17 Sillä Jumala on häneltä taidon ottanut pois, ja ei ole antanut hänelle ymmärrystä.
For he has made forget it God wisdom and not he gave a share to it in understanding.
18 Kuin hän ylentää itsensä korkeuteen, nauraa hän hevosta ja miestä.
About the time on the height it flaps it laughs to the horse and to rider its.
19 Taidatkos antaa hevoselle väen, eli taidatkos kaunistaa hänen kaulansa hirnumisella?
¿ Do you give to the horse strength ¿ do you clothe neck its a mane.
20 Taidatkos peljättää hänen niinkuin heinäsirkan? peljättävä on hänen sieramiensa päristys.
¿ Do you make leap it like locust [the] majesty of snorting its [is] terror.
21 Hän kaivaa maata kavioillansa, on riemuinen väkevyydessänsä, ja menee sota-aseita vastaan.
They paw in the valley so it may rejoices in strength it goes forth to meet weaponry.
22 Hän nauraa pelkoa ja ei hämmästy, eikä pakene miekkaa.
It laughs to fear and not it is dismayed and not it turns back from before a sword.
23 Ehkä vielä viini kalisis häntä vastaan, ja keihäät ja kilvet välkkyisivät;
On it it rattles a quiver [the] blade of a spear and a javelin.
24 Hän korskuu, pudistelee ja kaivaa maata, ja ei tottele vasikitorven helinää.
With shaking and excitement it swallows [the] ground and not it stands firm for [the] sound of a horn.
25 Kuin vaskitorvi heliästi soi, luihkaa hän: hui, ja haastaa sodan taampaa, niin myös päämiesten huudon ja riemun.
In [the] sufficiency of a horn - it says aha! and from a distance it smells battle [the] thunder of commanders and [the] battle-cry.
26 Lentääkö haukka sinun ymmärryksestäs, ja hajoittaa siipensä etelään käsin?
¿ From understanding your does it soar a falcon does it spread out? (wings its *Q(K)*) to [the] south.
27 Lentääkö kotka sinun kädestäs niin korkialle, että hän tekee pesänsä korkeuteen?
Or? on mouth your does it make high [its flight] an eagle and that it sets on high nest its.
28 Hän asuu vuorilla ja yöttelee vuorten kukkuloilla ja vahvoissa paikoissa.
A rock it dwells and it may pass [the] night on [the] tooth of a rock and a stronghold.
29 Sieltä hän katsoo ruan perään, ja hänen silmänsä näkevät kauvas.
From there it spies out food from afar eyes its they look.
30 Hänen poikansa särpävät verta; ja kussa raato on, siellä myös hän on.
(And young ones its *Q(K)*) they drink blood and at where [those] slain [are] [is] there it.
