< Jobin 38 >

1 Ja Herra vastasi Jobia tuulispäästä ja sanoi:
Og Herren svara Job or stormen og sagde:
2 Kuka on se, joka taidossansa niin eksyy ja puhuu niin taitamattomasti?
«Kven er det som gjer rådgjerd myrk med ord som reint er utan skyn?
3 Vyötä nyt kupees niin kuin mies: Minä kysyn sinulta, opeta minua.
Spenn som ein mann ditt belte på, gjev meg på mine spursmål svar.
4 Kussas silloin olit, koska minä maan perustin? Ilmoita se, jos sinulla se ymmärrys on.
Kvar var du då eg grunna jordi? Seg fram, i fall du greida hev!
5 Tiedätkös, kuka hänen määränsä asettanut on? eli kuka on vetänyt ojennusnuoran hänen päällensä?
Kven sette måli - veit du det? - Og spana målsnor yver henne?
6 Mihinkä ovat hänen jalkansa vajotetut, eli kuka on hänen kulmakivensä laskenut?
Kvar vart pelaran’ sette ned? Kven la vel hennar hyrnestein,
7 Kuin aamutähdet ynnä minua kiittivät, ja kaikki Jumalan lapset riemuitsivat.
med alle morgonstjernor kvad, gudssønerne av gleda song?
8 Kuka on sulkenut meren ovinensa, koska se ratkesi ja lähti ulos niinkuin äidin kohdusta?
Kven stengde havet inn med dører, då det braut ut or moderfang?
9 Kuin minä puetin sen pilvillä, ja käärin synkeydellä niinkuin kapaloilla;
Då eg det skyer gav til klæde og myrkeskodd til sveip åt det
10 Kuin minä estin sen paisumisen säädylläni, ja asetin siihen teljen ja ovet eteen,
då eg for det ei grensa sette og trygga ho med port og bom
11 Ja sanoin: tähän asti pitää sinun tuleman ja ei edemmäksi: tässä pitää sinun korkiat aaltos asettuman.
og sagde: «Hit og ikkje lenger! Di byrge bylgja stogge her!»
12 Oletkos eläissäs käskenyt aamulle, ja aamuruskolle osoittanut hänen siansa?
Baud du vel dagsprett nokon gong? Gav du morgonroden stad,
13 Käsittää maan ääriä, ja puhdistaa siitä jumalattomat.
so femner kringum ytste jordi, so syndaran’ vart riste av?
14 Se pitää muutettaman niinkuin sinetin savi; niin että he tulevat niinkuin vaate.
Då tek ho form som leir for segl, og all stend greinlegt som ein klædnad.
15 Ja jumalattomilta otetaan pois heidän valkeutensa, ja ylpeiden käsivarsi rikotaan.
Då misser gudlause sitt ljos, den arm som lyfte seg, vert knekt.
16 Oletkos tullut meren pohjaan, ja vaeltanut syvyyden jälkiä?
Kom du til havsens kjeldor fram, hev du på avgrunns-botnen gjenge?
17 Onko kuoleman ovet koskaan auvenneet etees, eli oletkos nähnyt kuoleman varjon ovet?
Hev daude-portarn’ vist seg for deg? Ja, såg du daudeskuggens portar?
18 Oletkos ymmärtänyt, kuinka leviä maa on? annas kuulla, tiedätkös kaikki nämät.
Og hev du vel jordviddi set? Kjenner du alt i hop, seg fram!
19 Mikä tie on sinne, kussa valkeus asuu? ja kuka on pimeyden sia?
Kvar finn ein veg dit ljoset bur? Og kvar hev myrkret heimen sin?
20 Ettäs saattaisit hänen rajoillensa ja osaisit polut hänen huoneesensa.
So du kann henta deim til grensa og vita veg til deira hus.
21 Tiesitkös, koska sinä syntyvä olit ja kuinka paljo sinulla päiviä olis?
Du veit det, du vart fødd den gong, og dagetalet ditt er stort.
22 Oletkos siellä ollut, kusta lumi tulee? eli oletkos nähnyt, kusta rakeet tulevat?
Kom du dit snøen uppspard ligg? Og såg du forrådshus for haglet,
23 Jotka minä olen tallella pitänyt murhepäivään asti, sodan ja tappeluksen päivään asti.
som eg til trengsle-tidi gøymer, til dagarne med kamp og krig?
24 Minkä tien kautta valkeus hajoittaa hänensä, ja itätuuli tuulee maan päälle?
Kva veg tru ljoset deiler seg, austanvinden spreider seg på jordi?
25 Kuka on sadekuurolle jakanut juoksunsa, ja pitkäisen valkialle ja jylinälle hänen tiensä?
Kven laga renna vel for regnet og brøytte veg for torestrålen,
26 Niin että se sataa senkin maan päälle, jossa ei ketään ole, korvessa, jossa ei yhtään ihmistä ole;
so væta kjem til aude land, til øydemark der ingen bur,
27 Että se täyttäis erämaan ja korven, ja saattais ruohot vihottamaan.
til kveikjing for den nakne heid, so gras kann gro der fyrr var bert?
28 Onko sateella isää? eli kuka on synnyttänyt kasteen pisarat?
Skal tru um regnet hev ein far? Kven avlar vel doggdroparne?
29 Kenen kohdusta jää on tullut? ja kuka on härmän synnyttänyt taivaan alla?
Kva moderliv kom isen or? Kven avla rim i himmelrømd,
30 Vedet kätkevät itsensä niinkuin kivi, ja syvyydet päältä kiinnitetään.
når vatnet hardnar liksom stein, når havflata stivnar til?
31 Taidatkos sitoa Seulaisen siteet, eli päästää Kointähden siteet?
Bind du vel bandet um Sjustjerna? Løyser du lekkjet av Orion?
32 Taidatkos tuoda taivaan merkit edes aikanansa, eli johdattaa Otavan lastensa kanssa?
Set du rett tid for dyreringen? Og driv du Bjørnen og hans ungar?
33 Tiedätkös, kuinka taivas hallitaan? eli taidatkos hänen hallituksensa toimittaa maan päällä?
Kjenner du himmelleverne? Gav du han yver jordi magt?
34 Taidatkos korottaa äänes ylös pilviin, että veden paljous sinun peittäis?
Kann røysti di til skyi nå, so vatnet fløymer yver deg?
35 Taidatkos lähettää pitkäisen leimaukset matkaan menemään ja sanomaan sinulle: tässä me olemme?
Byd du vel ljoni fara ut, so dei deg svarar: «Her er me?»
36 Kuka on asettanut taidon salaisuuteen eli kuka on ajatukselle antanut toimen?
Kven la i myrke skyer visdom? Kven gav forstand til hildringi?
37 Kuka on niin taitava, että hän pilvet lukea taitaa? ja kuka taitaa tukita vesitydyt taivaassa?
Kven tel med visdom skyerne? Kven tømer himmelfati ut,
38 Kuin tomu kastuu ja juoksee yhteen, ja kokkareet ryhtyvät toinen toiseensa.
når turre mold vert samanrend, jordklumpar kleimer seg i hop?
39 Taidatkos jalopeuralle antaa hänen saaliinsa ajaaksensa takaa? ja ravita nuoret jalopeurat?
Gjeng du for løva etter rov og gjev ungløvor deira mette,
40 Niin että he makaavat sioillansa, ja lepäävät luolissansa, joissa he väijyvät.
medan dei gøymer seg i holor og ligg på lur i busk og kjørr?
41 Kuka valmistaa kaarneelle ruan, kuin hänen poikansa huutavat Jumalaa, ja ei he tietä eksyksissä, kussa heidän ruokansa on?
Kven yter ramnen føda hans, når upp til Gud hans ungar ropar og flakkar kringum utan mat?

< Jobin 38 >