< Jobin 38 >

1 Ja Herra vastasi Jobia tuulispäästä ja sanoi:
Tad Tas Kungs Ījabam atbildēja no vētras un sacīja:
2 Kuka on se, joka taidossansa niin eksyy ja puhuu niin taitamattomasti?
Kas tas tāds, kas (Dieva) padomu aptumšo ar neprātīgiem vārdiem?
3 Vyötä nyt kupees niin kuin mies: Minä kysyn sinulta, opeta minua.
Apjoz jel kā vīrs savus gurnus, tad Es tev gribu vaicāt, un tu Mani māci.
4 Kussas silloin olit, koska minä maan perustin? Ilmoita se, jos sinulla se ymmärrys on.
Kur tu biji, kad Es zemei liku pamatu? Izteic to, ja tev ir tāds gudrs prāts.
5 Tiedätkös, kuka hänen määränsä asettanut on? eli kuka on vetänyt ojennusnuoran hänen päällensä?
Vai tu zini, kas viņai mēru licis, jeb kas pār viņu ir vilcis mēra auklu?
6 Mihinkä ovat hänen jalkansa vajotetut, eli kuka on hänen kulmakivensä laskenut?
Uz ko viņas pamati ierakti, jeb kas licis viņas stūra akmeni,
7 Kuin aamutähdet ynnä minua kiittivät, ja kaikki Jumalan lapset riemuitsivat.
Kad rīta zvaigznes kopā priecīgi dziedāja, un visi Dieva bērni gavilēja?
8 Kuka on sulkenut meren ovinensa, koska se ratkesi ja lähti ulos niinkuin äidin kohdusta?
Jeb kas jūru aizslēdzis ar durvīm, kad tā izlauzās, un iznāca kā no mātes miesām,
9 Kuin minä puetin sen pilvillä, ja käärin synkeydellä niinkuin kapaloilla;
Kad Es to ģērbu ar padebešiem, un krēslībā ietinu tā kā tinamos autos,
10 Kuin minä estin sen paisumisen säädylläni, ja asetin siihen teljen ja ovet eteen,
Kad Es tai noliku Savu robežu, un liku aizšaujamos un durvis,
11 Ja sanoin: tähän asti pitää sinun tuleman ja ei edemmäksi: tässä pitää sinun korkiat aaltos asettuman.
Un sacīju: tiktāl tev būs nākt un ne tālāki, un še būs apgulties taviem lepniem viļņiem?
12 Oletkos eläissäs käskenyt aamulle, ja aamuruskolle osoittanut hänen siansa?
Vai tu savā mūžā rītam licis aust, vai auseklim rādījis savu vietu,
13 Käsittää maan ääriä, ja puhdistaa siitä jumalattomat.
Lai satver zemes stūrus, ka tie bezdievīgie no tās top izkratīti;
14 Se pitää muutettaman niinkuin sinetin savi; niin että he tulevat niinkuin vaate.
Ka tā pārvēršas kā zieģeļa vasks un visas lietas rādās kā apģērbā,
15 Ja jumalattomilta otetaan pois heidän valkeutensa, ja ylpeiden käsivarsi rikotaan.
Un bezdievīgiem zūd viņu gaišums, un pacelts elkonis salūst?
16 Oletkos tullut meren pohjaan, ja vaeltanut syvyyden jälkiä?
Vai tu esi nācis līdz jūras avotam un staigājis bezdibeņu dziļumos?
17 Onko kuoleman ovet koskaan auvenneet etees, eli oletkos nähnyt kuoleman varjon ovet?
Vai tev atdarījušies nāves vārti, un vai tu esi redzējis nāves ēnas vārtus?
18 Oletkos ymmärtänyt, kuinka leviä maa on? annas kuulla, tiedätkös kaikki nämät.
Vai esi skatījies līdz pasaules malām? Stāsti, ja tu visu to zini.
19 Mikä tie on sinne, kussa valkeus asuu? ja kuka on pimeyden sia?
Kur ir tas ceļš, kur gaisma mājo, un tumsa - kur ir viņas vieta?
20 Ettäs saattaisit hänen rajoillensa ja osaisit polut hänen huoneesensa.
Vai tu to varētu pārvest viņas robežā un izzināt viņas nama ceļus?
21 Tiesitkös, koska sinä syntyvä olit ja kuinka paljo sinulla päiviä olis?
Tu to zini, jo tai laikā tu biji piedzimis, un tev ir daudz to gadu!
22 Oletkos siellä ollut, kusta lumi tulee? eli oletkos nähnyt, kusta rakeet tulevat?
Vai tu esi nācis, kur tie sniega krājumi, un vai esi redzējis krusas krājumus,
23 Jotka minä olen tallella pitänyt murhepäivään asti, sodan ja tappeluksen päivään asti.
Ko Es taupu uz spaidu laiku, uz kaušanas un kara dienu?
24 Minkä tien kautta valkeus hajoittaa hänensä, ja itätuuli tuulee maan päälle?
Pa kuru ceļu gaisma dalās un kā austrenis izplešas virs zemes?
25 Kuka on sadekuurolle jakanut juoksunsa, ja pitkäisen valkialle ja jylinälle hänen tiensä?
Kas lietum rādījis, kur lai gāžas, un ceļu zibeņiem un pērkoniem,
26 Niin että se sataa senkin maan päälle, jossa ei ketään ole, korvessa, jossa ei yhtään ihmistä ole;
Ka lietus līst, kur cilvēka nav, tuksnesī, kur neviens nedzīvo,
27 Että se täyttäis erämaan ja korven, ja saattais ruohot vihottamaan.
Ka viņš dzirdina tukšo posta vietu un zālītei liek dīgt?
28 Onko sateella isää? eli kuka on synnyttänyt kasteen pisarat?
Vai lietum ir tēvs, vai kas dzemdinājis rasas lāsi?
29 Kenen kohdusta jää on tullut? ja kuka on härmän synnyttänyt taivaan alla?
No kura klēpja cēlies ledus, un no kā dzimusi debess salna,
30 Vedet kätkevät itsensä niinkuin kivi, ja syvyydet päältä kiinnitetään.
Ka ūdeņi sastingst kā akmens, un jūras dziļumi aizsalst cieti?
31 Taidatkos sitoa Seulaisen siteet, eli päästää Kointähden siteet?
Vai tu vari sasiet Sietiņa saites, vai atraisīt Orijona zvaigžņu saiti?
32 Taidatkos tuoda taivaan merkit edes aikanansa, eli johdattaa Otavan lastensa kanssa?
Vai tu zvaigznes vari izvest savā laikā un vadīt debess vāģus un viņu ratus?
33 Tiedätkös, kuinka taivas hallitaan? eli taidatkos hänen hallituksensa toimittaa maan päällä?
Vai tu zini debess likumus, jeb vai proti, kā tie valda virs zemes?
34 Taidatkos korottaa äänes ylös pilviin, että veden paljous sinun peittäis?
Vai tu savu balsi vari pacelt uz padebešiem, lai ūdeņi plūst zemē uz tevi?
35 Taidatkos lähettää pitkäisen leimaukset matkaan menemään ja sanomaan sinulle: tässä me olemme?
Vai vari sūtīt zibeņus, ka tie iet un uz tevi saka: redzi, še mēs esam?
36 Kuka on asettanut taidon salaisuuteen eli kuka on ajatukselle antanut toimen?
Kas lika gudrību tumšos mākoņos un prātu debess spīdumos?
37 Kuka on niin taitava, että hän pilvet lukea taitaa? ja kuka taitaa tukita vesitydyt taivaassa?
Kas skaita mākoņus ar gudrību, un kas māk apgāzt padebešus,
38 Kuin tomu kastuu ja juoksee yhteen, ja kokkareet ryhtyvät toinen toiseensa.
Ka pīšļi top aplieti, ka tie saskrien un salīp pītēs?
39 Taidatkos jalopeuralle antaa hänen saaliinsa ajaaksensa takaa? ja ravita nuoret jalopeurat?
Vai tu māki medīt laupījumu priekš lauvas un pildīt jauno lauvu tukšo vēderu,
40 Niin että he makaavat sioillansa, ja lepäävät luolissansa, joissa he väijyvät.
Kad tie nogulstas alās un biezos krūmos glūn?
41 Kuka valmistaa kaarneelle ruan, kuin hänen poikansa huutavat Jumalaa, ja ei he tietä eksyksissä, kussa heidän ruokansa on?
Kas gādā krauklim barību, kad viņa bērni uz Dievu brēc un šurpu turpu skraida, kad nav ko ēst?

< Jobin 38 >