< Jobin 38 >

1 Ja Herra vastasi Jobia tuulispäästä ja sanoi:
respondens autem Dominus Iob de turbine dixit
2 Kuka on se, joka taidossansa niin eksyy ja puhuu niin taitamattomasti?
quis est iste involvens sententias sermonibus inperitis
3 Vyötä nyt kupees niin kuin mies: Minä kysyn sinulta, opeta minua.
accinge sicut vir lumbos tuos interrogabo te et responde mihi
4 Kussas silloin olit, koska minä maan perustin? Ilmoita se, jos sinulla se ymmärrys on.
ubi eras quando ponebam fundamenta terrae indica mihi si habes intellegentiam
5 Tiedätkös, kuka hänen määränsä asettanut on? eli kuka on vetänyt ojennusnuoran hänen päällensä?
quis posuit mensuras eius si nosti vel quis tetendit super eam lineam
6 Mihinkä ovat hänen jalkansa vajotetut, eli kuka on hänen kulmakivensä laskenut?
super quo bases illius solidatae sunt aut quis dimisit lapidem angularem eius
7 Kuin aamutähdet ynnä minua kiittivät, ja kaikki Jumalan lapset riemuitsivat.
cum me laudarent simul astra matutina et iubilarent omnes filii Dei
8 Kuka on sulkenut meren ovinensa, koska se ratkesi ja lähti ulos niinkuin äidin kohdusta?
quis conclusit ostiis mare quando erumpebat quasi de vulva procedens
9 Kuin minä puetin sen pilvillä, ja käärin synkeydellä niinkuin kapaloilla;
cum ponerem nubem vestimentum eius et caligine illud quasi pannis infantiae obvolverem
10 Kuin minä estin sen paisumisen säädylläni, ja asetin siihen teljen ja ovet eteen,
circumdedi illud terminis meis et posui vectem et ostia
11 Ja sanoin: tähän asti pitää sinun tuleman ja ei edemmäksi: tässä pitää sinun korkiat aaltos asettuman.
et dixi usque huc venies et non procedes amplius et hic confringes tumentes fluctus tuos
12 Oletkos eläissäs käskenyt aamulle, ja aamuruskolle osoittanut hänen siansa?
numquid post ortum tuum praecepisti diluculo et ostendisti aurorae locum suum
13 Käsittää maan ääriä, ja puhdistaa siitä jumalattomat.
et tenuisti concutiens extrema terrae et excussisti impios ex ea
14 Se pitää muutettaman niinkuin sinetin savi; niin että he tulevat niinkuin vaate.
restituetur ut lutum signaculum et stabit sicut vestimentum
15 Ja jumalattomilta otetaan pois heidän valkeutensa, ja ylpeiden käsivarsi rikotaan.
auferetur ab impiis lux sua et brachium excelsum confringetur
16 Oletkos tullut meren pohjaan, ja vaeltanut syvyyden jälkiä?
numquid ingressus es profunda maris et in novissimis abyssis deambulasti
17 Onko kuoleman ovet koskaan auvenneet etees, eli oletkos nähnyt kuoleman varjon ovet?
numquid apertae tibi sunt portae mortis et ostia tenebrosa vidisti
18 Oletkos ymmärtänyt, kuinka leviä maa on? annas kuulla, tiedätkös kaikki nämät.
numquid considerasti latitudines terrae indica mihi si nosti omnia
19 Mikä tie on sinne, kussa valkeus asuu? ja kuka on pimeyden sia?
in qua via habitet lux et tenebrarum quis locus sit
20 Ettäs saattaisit hänen rajoillensa ja osaisit polut hänen huoneesensa.
ut ducas unumquodque ad terminos suos et intellegas semitas domus eius
21 Tiesitkös, koska sinä syntyvä olit ja kuinka paljo sinulla päiviä olis?
sciebas tunc quod nasciturus esses et numerum dierum tuorum noveras
22 Oletkos siellä ollut, kusta lumi tulee? eli oletkos nähnyt, kusta rakeet tulevat?
numquid ingressus es thesauros nivis aut thesauros grandinis aspexisti
23 Jotka minä olen tallella pitänyt murhepäivään asti, sodan ja tappeluksen päivään asti.
quae praeparavi in tempus hostis in diem pugnae et belli
24 Minkä tien kautta valkeus hajoittaa hänensä, ja itätuuli tuulee maan päälle?
per quam viam spargitur lux dividitur aestus super terram
25 Kuka on sadekuurolle jakanut juoksunsa, ja pitkäisen valkialle ja jylinälle hänen tiensä?
quis dedit vehementissimo imbri cursum et viam sonantis tonitrui
26 Niin että se sataa senkin maan päälle, jossa ei ketään ole, korvessa, jossa ei yhtään ihmistä ole;
ut plueret super terram absque homine in deserto ubi nullus mortalium commoratur
27 Että se täyttäis erämaan ja korven, ja saattais ruohot vihottamaan.
ut impleret inviam et desolatam et produceret herbas virentes
28 Onko sateella isää? eli kuka on synnyttänyt kasteen pisarat?
quis est pluviae pater vel quis genuit stillas roris
29 Kenen kohdusta jää on tullut? ja kuka on härmän synnyttänyt taivaan alla?
de cuius utero egressa est glacies et gelu de caelo quis genuit
30 Vedet kätkevät itsensä niinkuin kivi, ja syvyydet päältä kiinnitetään.
in similitudinem lapidis aquae durantur et superficies abyssi constringitur
31 Taidatkos sitoa Seulaisen siteet, eli päästää Kointähden siteet?
numquid coniungere valebis micantes stellas Pliadis aut gyrum Arcturi poteris dissipare
32 Taidatkos tuoda taivaan merkit edes aikanansa, eli johdattaa Otavan lastensa kanssa?
numquid producis luciferum in tempore suo et vesperum super filios terrae consurgere facis
33 Tiedätkös, kuinka taivas hallitaan? eli taidatkos hänen hallituksensa toimittaa maan päällä?
numquid nosti ordinem caeli et pones rationem eius in terra
34 Taidatkos korottaa äänes ylös pilviin, että veden paljous sinun peittäis?
numquid elevabis in nebula vocem tuam et impetus aquarum operiet te
35 Taidatkos lähettää pitkäisen leimaukset matkaan menemään ja sanomaan sinulle: tässä me olemme?
numquid mittes fulgura et ibunt et revertentia dicent tibi adsumus
36 Kuka on asettanut taidon salaisuuteen eli kuka on ajatukselle antanut toimen?
quis posuit in visceribus hominis sapientiam vel quis dedit gallo intellegentiam
37 Kuka on niin taitava, että hän pilvet lukea taitaa? ja kuka taitaa tukita vesitydyt taivaassa?
quis enarravit caelorum rationem et concentum caeli quis dormire faciet
38 Kuin tomu kastuu ja juoksee yhteen, ja kokkareet ryhtyvät toinen toiseensa.
quando fundebatur pulvis in terram et glebae conpingebantur
39 Taidatkos jalopeuralle antaa hänen saaliinsa ajaaksensa takaa? ja ravita nuoret jalopeurat?
numquid capies leaenae praedam et animam catulorum eius implebis
40 Niin että he makaavat sioillansa, ja lepäävät luolissansa, joissa he väijyvät.
quando cubant in antris et in specubus insidiantur
41 Kuka valmistaa kaarneelle ruan, kuin hänen poikansa huutavat Jumalaa, ja ei he tietä eksyksissä, kussa heidän ruokansa on?
quis praeparat corvo escam suam quando pulli eius ad Deum clamant vagantes eo quod non habeant cibos

< Jobin 38 >