< Jobin 38 >
1 Ja Herra vastasi Jobia tuulispäästä ja sanoi:
S felelt az Örökkévaló Jóbnak a viharból és mondta:
2 Kuka on se, joka taidossansa niin eksyy ja puhuu niin taitamattomasti?
Ki az, ki elhomályosítja a tanácsot, tudás nélküli szavakkal.
3 Vyötä nyt kupees niin kuin mies: Minä kysyn sinulta, opeta minua.
Övezd csak föl férfiként ágyékodat, hadd kérdelek, s te tudasd velem.
4 Kussas silloin olit, koska minä maan perustin? Ilmoita se, jos sinulla se ymmärrys on.
Hol voltál, midőn alapítottam a földet, jelentsd ki, ha tudsz értelmet!
5 Tiedätkös, kuka hänen määränsä asettanut on? eli kuka on vetänyt ojennusnuoran hänen päällensä?
Ki vonta méreteit, ha tudod, vagy ki nyújtotta ki reá a mérőzsinórt?
6 Mihinkä ovat hänen jalkansa vajotetut, eli kuka on hänen kulmakivensä laskenut?
Mire süllyesztettek le oszloplábai, vagy ki vetette oda sarokkövét?
7 Kuin aamutähdet ynnä minua kiittivät, ja kaikki Jumalan lapset riemuitsivat.
Midőn együtt ujjongtak a reggel csillagai s riadoztak mind az Istenfiak;
8 Kuka on sulkenut meren ovinensa, koska se ratkesi ja lähti ulos niinkuin äidin kohdusta?
s elrekesztette ajtókkal a tengert, midőn előtörve kijött a méhből;
9 Kuin minä puetin sen pilvillä, ja käärin synkeydellä niinkuin kapaloilla;
midőn felhőt tettem öltözetévé és sűrű ködöt pólyájává,
10 Kuin minä estin sen paisumisen säädylläni, ja asetin siihen teljen ja ovet eteen,
és reája szabtam törvényemet és elhelyeztem reteszt meg ajtókat,
11 Ja sanoin: tähän asti pitää sinun tuleman ja ei edemmäksi: tässä pitää sinun korkiat aaltos asettuman.
és mondtam, idáig jöjj s ne tovább, s itt legyen határa vetve hullámaid gőgjének!
12 Oletkos eläissäs käskenyt aamulle, ja aamuruskolle osoittanut hänen siansa?
Világéletedben rendeltél-e reggelt, tudattad-e a hajnallal az ő helyét?
13 Käsittää maan ääriä, ja puhdistaa siitä jumalattomat.
Hogy megragadja a földnek széleit, hogy lerázassanak róla a gonoszok:
14 Se pitää muutettaman niinkuin sinetin savi; niin että he tulevat niinkuin vaate.
elváltozik mint pecsét agyag, a minden előáll mint egy ruha;
15 Ja jumalattomilta otetaan pois heidän valkeutensa, ja ylpeiden käsivarsi rikotaan.
s megvonatik a gonoszoktól világosságuk, s a fölemelt kar megtöretik.
16 Oletkos tullut meren pohjaan, ja vaeltanut syvyyden jälkiä?
Eljutottál-e a tenger örvényéig, s a mélység fenekén járkáltál-e?
17 Onko kuoleman ovet koskaan auvenneet etees, eli oletkos nähnyt kuoleman varjon ovet?
Feltárultak-e neked a halál kapui s láttad-e a vakhomálynak kapuit?
18 Oletkos ymmärtänyt, kuinka leviä maa on? annas kuulla, tiedätkös kaikki nämät.
Figyeltél-e a föld tágasságáig? Jelentsd ki, ha mindezt tudod.
19 Mikä tie on sinne, kussa valkeus asuu? ja kuka on pimeyden sia?
Melyik az út oda, a hol lakik a világosság, és a sötétségnek merre van helye,
20 Ettäs saattaisit hänen rajoillensa ja osaisit polut hänen huoneesensa.
hogy elvinnéd határához, a hogy értenéd házának ösvényét?
21 Tiesitkös, koska sinä syntyvä olit ja kuinka paljo sinulla päiviä olis?
Tudhatod, mert akkor születtél, és sok a te napjaidnak száma!
22 Oletkos siellä ollut, kusta lumi tulee? eli oletkos nähnyt, kusta rakeet tulevat?
Eljutottál-e a hó tárházaihoz, és a jégeső tárházait láttad-e,
23 Jotka minä olen tallella pitänyt murhepäivään asti, sodan ja tappeluksen päivään asti.
melyet tartogattam szorongatás idejére, harcz és háború napjaira.
24 Minkä tien kautta valkeus hajoittaa hänensä, ja itätuuli tuulee maan päälle?
Melyik az út oda, a hol szétoszlik a világosság, szétterjed a keleti szél a földre?
25 Kuka on sadekuurolle jakanut juoksunsa, ja pitkäisen valkialle ja jylinälle hänen tiensä?
Ki hasított csatornát az áradatnak és utat a mennydörgés villámának,
26 Niin että se sataa senkin maan päälle, jossa ei ketään ole, korvessa, jossa ei yhtään ihmistä ole;
hogy esőt hullasson földre, hol nincs férfi, pusztára, melyben ember nincs.
27 Että se täyttäis erämaan ja korven, ja saattais ruohot vihottamaan.
Hogy jól lakasson pusztát és pusztaságot, és hogy sarjasztóvá tegye a pázsit eredőjét?
28 Onko sateella isää? eli kuka on synnyttänyt kasteen pisarat?
Van-e az esőnek apja, vagy ki nemzette a harmat cseppjeit?
29 Kenen kohdusta jää on tullut? ja kuka on härmän synnyttänyt taivaan alla?
Kinek méhéből eredt a jég, s az égnek derét ki szülte?
30 Vedet kätkevät itsensä niinkuin kivi, ja syvyydet päältä kiinnitetään.
Mint a kő összezsugorodnak a vizek, s a mélység felszíne összefogódzik.
31 Taidatkos sitoa Seulaisen siteet, eli päästää Kointähden siteet?
Megkötöd-e a fiastyúknak kötelékeit, vagy megoldod-e órión pórázait;
32 Taidatkos tuoda taivaan merkit edes aikanansa, eli johdattaa Otavan lastensa kanssa?
kihozod-e a csillagzatokat idején, és a gönczölszekeret fiaival együtt vezeted-e?
33 Tiedätkös, kuinka taivas hallitaan? eli taidatkos hänen hallituksensa toimittaa maan päällä?
Ismered-e az ég törvényeit, avagy te állapítod-e meg kormányát a földön?
34 Taidatkos korottaa äänes ylös pilviin, että veden paljous sinun peittäis?
Emeled-e a hangodat a felhőhöz, hogy víznek bősége borítson el téged?
35 Taidatkos lähettää pitkäisen leimaukset matkaan menemään ja sanomaan sinulle: tässä me olemme?
Kiküldesz-e villámokat, hogy menjenek s hogy azt mondják neked: íme itt vagyunk?
36 Kuka on asettanut taidon salaisuuteen eli kuka on ajatukselle antanut toimen?
Ki helyezett a vesékbe bölcsséget, vagy ki adott a gondolatba értelmességet?
37 Kuka on niin taitava, että hän pilvet lukea taitaa? ja kuka taitaa tukita vesitydyt taivaassa?
Ki számlálja meg a fellegeket bölcsséggel s az ég tömlőit ki folyatja ki?
38 Kuin tomu kastuu ja juoksee yhteen, ja kokkareet ryhtyvät toinen toiseensa.
Mikor tömörré tömörül a por s a göröngyök összetapadnak?
39 Taidatkos jalopeuralle antaa hänen saaliinsa ajaaksensa takaa? ja ravita nuoret jalopeurat?
Vadászol-e a nőoroszlánnak ragadmányt, s a fioroszlánok vágyát kitöltöd-e;
40 Niin että he makaavat sioillansa, ja lepäävät luolissansa, joissa he väijyvät.
midőn guggolnak az odúkban, lesre ülnek a bozótban?
41 Kuka valmistaa kaarneelle ruan, kuin hänen poikansa huutavat Jumalaa, ja ei he tietä eksyksissä, kussa heidän ruokansa on?
Ki készíti el a hollónak az ő prédáját, midőn gyermekei Istenhez fohászkodnak, kóvályognak eledel nélkül?