Jobin 37
1 Siitä myös hämmästyy minun sydämeni ja vapisee.
super hoc expavit cor meum et emotum est de loco suo
2 Kuulkaat visusti hänen vihansa huutoa, ja puhetta, joka hänen suustansa käy ulos.
audite auditionem in terrore vocis eius et sonum de ore illius procedentem
3 Hän toimittaa sen oikeuden kaikkein taivasten alla; ja hänen leimauksensa paistaa maan ääristä.
subter omnes caelos ipse considerat et lumen illius super terminos terrae
4 Senjälkeen kuuluu pitkäisen jylinä, ja se jylisee suurella äänellä; ja koska hänen jylinänsä kuullaan, ei sitä taideta estää.
post eum rugiet sonitus tonabit voce magnitudinis suae et non investigabitur cum audita fuerit vox eius
5 Jumala jylistää pauhinallansa ihmeellisesti, ja tekee suuria ja tutkimattomia töitä.
tonabit Deus in voce sua mirabiliter qui facit magna et inscrutabilia
6 Hän puhuu lumelle, ja se kohta tulee maan päälle, ja sadekuurolle, ja niin sadekuurolla on voima.
qui praecipit nivi ut descendat in terram et hiemis pluviis et imbri fortitudinis suae
7 Hänen kädessänsä ovat kaikki ihmiset kätketyt, että kaikki tuntisivat hänen tekonsa.
qui in manu omnium hominum signat ut noverint singuli opera sua
8 Metsän pedot pakenevat varjoon ja pysyvät asumapaikoissansa.
ingredietur bestia latibulum et in antro suo morabitur
9 Etelästä tulee tuulispää ja pohjasta kylmä.
ab interioribus egreditur tempestas et ab Arcturo frigus
10 Jumalan hengestä tulee pakkanen ja ahdistaa laviat vedet.
flante Deo concrescit gelu et rursum latissimae funduntur aquae
11 Seijes myös hajoittaa pilvet, ja hänen valkeutensa levittää itsensä pilvien lävitse.
frumentum desiderat nubes et nubes spargunt lumen suum
12 Hän kääntää pilvensä kuhunka hän tahtoo, tekemään kaikkia, mitä hän tahtoo maan piirin päällä.
quae lustrant per circuitum quocumque eas voluntas gubernantis duxerit ad omne quod praeceperit illis super faciem orbis terrarum
13 Jos se tapahtuu yhdelle sukukunnalle eli maakunnalle, koska hän löydetään laupiaaksi.
sive in una tribu sive in terra sua sive in quocumque loco misericordiae suae eas iusserit inveniri
14 Kuules näitä Job: seiso ja ota vaari Jumalan ihmeellisistä töistä.
ausculta haec Iob sta et considera miracula Dei
15 Tiedätkös, koska Jumala saattaa nämät heidän päällensä, ja koska hän antaa pilviensä valkeuden paistaa?
numquid scis quando praeceperit Deus pluviis ut ostenderent lucem nubium eius
16 Tiedätkös, kuinka pilvet hajoittavat heitänsä? täydellisen viisauden ihmeellisiä töitä?
numquid nosti semitas nubium magnas et perfectas scientias
17 Että sinun vaattees lämpeevät, kuin ilma tyventyy etelästä?
nonne vestimenta tua calida sunt cum perflata fuerit terra austro
18 Levitätkö sinä hänen kanssansa pilviä, jotka vahvat ovat niinkuin valettu peili?
tu forsitan cum eo fabricatus es caelos qui solidissimi quasi aere fusi sunt
19 Ilmoita sinä meille, mitä meidän pitäis hänelle sanoman; sillä emme ulotu hänen tykönsä pimeydeltä.
ostende nobis quid dicamus illi nos quippe involvimur tenebris
20 Kuka luettelee hänelle, mitä minä puhun? jos joku puhuu, niin hän niellään.
quis narrabit ei quae loquor etiam si locutus fuerit homo devorabitur
21 Ei nähdä nyt valkeutta, joka pilvissä leimahtaa; vaan kuin tuuli puhaltaa, niin seijestyy.
at nunc non vident lucem subito aer cogitur in nubes et ventus transiens fugabit eas
22 Pohjoisesta tulee kulta peljättävän Jumalan kunniaksi.
ab aquilone aurum venit et ad Deum formidolosa laudatio
23 Mutta Kaikkivaltiasta emme taida löytää, joka on niin suuri voimassa; ja ei hän tarvitse vastata oikeudessansa ja suuressa vanhurskaudessansa.
digne eum invenire non possumus magnus fortitudine et iudicio et iustitia et enarrari non potest
24 Sentähden täytyy ihmisten häntä peljätä: ja ei hän katso yhtään taitavaa sydämestä.
ideo timebunt eum viri et non audebunt contemplari omnes qui sibi videntur esse sapientes
