< Jobin 37 >

1 Siitä myös hämmästyy minun sydämeni ja vapisee.
A ce spectacle, mon cœur est tout tremblant, il bondit hors de sa place.
2 Kuulkaat visusti hänen vihansa huutoa, ja puhetta, joka hänen suustansa käy ulos.
Ecoutez, écoutez le fracas de sa voix, le grondement qui sort de sa bouche!
3 Hän toimittaa sen oikeuden kaikkein taivasten alla; ja hänen leimauksensa paistaa maan ääristä.
Il lui donne libre carrière sous l’immensité des cieux, et son éclair brille jusqu’aux extrémités de la terre.
4 Senjälkeen kuuluu pitkäisen jylinä, ja se jylisee suurella äänellä; ja koska hänen jylinänsä kuullaan, ei sitä taideta estää.
Puis éclate un rugissement, il tonne de sa voix majestueuse; il ne retient plus les éclairs, quand on entend sa voix;
5 Jumala jylistää pauhinallansa ihmeellisesti, ja tekee suuria ja tutkimattomia töitä.
Dieu tonne de sa voix, d’une manière merveilleuse. Il fait de grandes choses que nous ne comprenons pas.
6 Hän puhuu lumelle, ja se kohta tulee maan päälle, ja sadekuurolle, ja niin sadekuurolla on voima.
Il dit à la neige: « Tombe sur la terre; » il commande aux ondées et aux pluies torrentielles.
7 Hänen kädessänsä ovat kaikki ihmiset kätketyt, että kaikki tuntisivat hänen tekonsa.
Il met un sceau sur la main de tous les hommes, afin que tout mortel reconnaisse son Créateur.
8 Metsän pedot pakenevat varjoon ja pysyvät asumapaikoissansa.
Alors l’animal sauvage rentre dans son repaire, et demeure dans sa tanière.
9 Etelästä tulee tuulispää ja pohjasta kylmä.
L’ouragan sort de ses retraites cachées, l’aquilon amène les frimas.
10 Jumalan hengestä tulee pakkanen ja ahdistaa laviat vedet.
Au souffle de Dieu se forme la glace, et la masse des eaux est emprisonnée.
11 Seijes myös hajoittaa pilvet, ja hänen valkeutensa levittää itsensä pilvien lävitse.
Il charge de vapeurs les nuages, il disperse ses nuées lumineuses.
12 Hän kääntää pilvensä kuhunka hän tahtoo, tekemään kaikkia, mitä hän tahtoo maan piirin päällä.
On les voit, selon ses décrets, errer en tous sens, pour exécuter tout ce qu’il leur commande, sur la face de la terre habitée.
13 Jos se tapahtuu yhdelle sukukunnalle eli maakunnalle, koska hän löydetään laupiaaksi.
C’est tantôt pour le châtiment de sa terre, et tantôt en signe de faveur qu’il les envoie.
14 Kuules näitä Job: seiso ja ota vaari Jumalan ihmeellisistä töistä.
Job, sois attentif à ces choses; arrête-toi, et considère les merveilles de Dieu.
15 Tiedätkös, koska Jumala saattaa nämät heidän päällensä, ja koska hän antaa pilviensä valkeuden paistaa?
Sais-tu comment il les opère, et fait briller l’éclair dans la nue?
16 Tiedätkös, kuinka pilvet hajoittavat heitänsä? täydellisen viisauden ihmeellisiä töitä?
Comprends-tu le balancement des nuages, les merveilles de celui dont la science est parfaite,
17 Että sinun vaattees lämpeevät, kuin ilma tyventyy etelästä?
toi dont les vêtements sont chauds, quand la terre se repose au souffle du midi?
18 Levitätkö sinä hänen kanssansa pilviä, jotka vahvat ovat niinkuin valettu peili?
Peux-tu, comme lui, étendre les nuées, et les rendre solides comme un miroir d’airain?
19 Ilmoita sinä meille, mitä meidän pitäis hänelle sanoman; sillä emme ulotu hänen tykönsä pimeydeltä.
Fais-nous connaître ce que nous devons lui dire: nous ne saurions lui parler, ignorants que nous sommes.
20 Kuka luettelee hänelle, mitä minä puhun? jos joku puhuu, niin hän niellään.
Ah! qu’on ne lui rapporte pas mes discours! Un homme a-t-il jamais dit qu’il désirait sa perte?
21 Ei nähdä nyt valkeutta, joka pilvissä leimahtaa; vaan kuin tuuli puhaltaa, niin seijestyy.
On ne peut voir maintenant la lumière du soleil, qui luit derrière les nuages; qu’un vent passe, il les dissipe.
22 Pohjoisesta tulee kulta peljättävän Jumalan kunniaksi.
L’or vient du septentrion; mais Dieu, que sa majesté est redoutable!
23 Mutta Kaikkivaltiasta emme taida löytää, joka on niin suuri voimassa; ja ei hän tarvitse vastata oikeudessansa ja suuressa vanhurskaudessansa.
Le Tout-Puissant, nous ne pouvons l’atteindre: il est grand en force, et en droit, et en justice, il ne répond à personne!
24 Sentähden täytyy ihmisten häntä peljätä: ja ei hän katso yhtään taitavaa sydämestä.
Que les hommes donc le révèrent! Il ne regarde pas ceux qui se croient sages.

< Jobin 37 >