< Jobin 36 >
1 Elihu puhui vielä ja sanoi:
Y Eliu continuó diciendo:
2 Odota vielä vähä, minä osoitan sinulle sen; sillä minulla on vielä nyt jotakin Jumalan puolesta sanomista.
Dame un poco más de tiempo para declarar; porque todavía tengo algo que decir en defensa de Dios.
3 Minä tuon minun ymmärrykseni kaukaa, ja osoitan, että minun Luojani on hurskas.
Obtendré mi conocimiento de lejos, y le daré justicia a mi Hacedor.
4 Sillä minun puheessani ei tosin ole petosta, minun ymmärrykseni on vilpitöin sinun edessäs.
Porque verdaderamente mis palabras no son falsas; Uno que es perfecto en su conocimiento está hablando contigo.
5 Katso, Jumala on voimallinen, ei kuitenkaan hän ketään hylkää: Hän on voimallinen sydämensä väestä.
He aquí, Dios es grande, no aborrece, es poderoso en la virtud de su corazón.
6 Jumalatointa ei hän varjele, vaan auttaa köyhää oikeuteen.
No perdona la vida al impio, y da a los oprimidos sus derechos;
7 Ei hän käännä silmiänsä pois hurskaasta: hän on myös kuningasten kanssa istuimella: hän antaa heidän pysyä alinomati, että he korkiaksi tulevat.
No apartará los ojos de los justos, hasta el trono de los reyes, los afirma para siempre, exaltandolos.
8 Ja ehkä vangit olisivat jalkapuussa, ja sidottuna surkeuden köysillä:
Y si han sido encarcelados en cadenas, y cautivos en cuerdas de aflicción,
9 Niin hän ilmoittaa heille heidän työnsä ja rikoksensa, että he ovat tehneet väkivaltaa,
Entonces les deja claro lo que han hecho, incluso las obras malvadas de las que se enorgullecen.
10 Ja avaa heidän korvansa kuritukseen, ja sanoo heille, että he kääntyisivät pois vääryydestä.
Su oído está abierto a su enseñanza, y él les da órdenes para que sus corazones se vuelvan del mal.
11 Jos he kuulevat ja palvelevat häntä, niin he hyvissä päivissä vanhenevat ja ilolla elävät.
Si escuchan su voz y cumplen su palabra, entonces él les da larga vida y años llenos de placer.
12 Jos ei he kuule, niin he kaatuvat miekalla, ja hukkuvat ennenkuin he sen havaitsevat.
Pero si no, perecerán a espada llegan y morirán sin conocimiento.
13 Ulkokullatut kartuttavat vihan: ei he huuda, kuin he vankina ovat;
Los que no temen a Dios mantienen la ira acumulada en sus corazones; No dan gritos de ayuda cuando son hechos prisioneros.
14 Niin heidän sielunsa kuolee nuoruudessa, ja heidän elämänsä huorintekiäin seassa.
Llegan a su fin cuando aún son jóvenes, su vida es corta como la de aquellos que se usan con fines sexuales en la adoración de sus dioses.
15 Mutta vaivaista auttaa hän vaivaisuudessa, ja avaa köyhäin korvan murheessa.
Él salva al afligido en su aflicción, abriendo sus oídos en tiempos de opresión.
16 Hän tempaa sinunkin ahdistuksen kidasta avaruuteen, jolla ei pohjaa ole; ja sinun pöydälläs on lepo, täytetty kaikella hyvällä.
También te apartará de la boca de tus adversarios, a lugar espacioso libre de angustias; te asentará mesa llena de grosura.
17 Ja sinä olet täydellisesti havaitseva jumalattoman tuomion; mutta tuomio ja oikeus vahvistaa sinun.
Pero tú has cumplido el juicio del malvado, contra la justicia y el juicio que lo sustenta todo.
18 Katso, ettei viha ole vietellyt sinua voimassas, eli suuret lahjat ole kääntäneet sinua.
Ten cuidado que en su ira no te quite con golpe, porque ni un gran rescate te libera.
19 Luuletkos hänen huolivan jalouttas, kultaa eli jonkun väkevyyttä ja varaa?
Hará él estima de tus riquezas, ni tu oro ni la potencia de tu poder.
20 Ei sinun tarvitse ikävöidä yötä, karatakses ihmisten päälle siallansa.
No anheles la noche cuando la gente asciende a su lugar.
21 Kavahda sinuas, ja älä käännä sinuas vääryyteen, niikuin sinä surkeuden tähden ruvennut olet.
Ten cuidado, de no volverte al pecado, porque has escogido el mal, en lugar de la miseria.
22 Katso, Jumala on korkia voimassansa: kuka on senkaltainen opettaja kuin hän on?
Verdaderamente Dios es excelso en su potencia; ¿Quién es un maestro como él?
23 Kuka tutkii hänen tiensä? ja kuka sanoo hänelle: sinä teet väärin?
¿Quién alguna vez le dio órdenes, o le dijo, has hecho mal?
24 Muista, ettäs ylistät hänen töitänsä, niinkuin ihmiset veisaavat.
Mira que tienes que alabar su obra, sobre el cual los hombres hacen canciones.
25 Sillä kaikki ihmiset sen nähneet ovat: Ihmiset näkevät sen kaukaa.
Todas las personas la están mirando; él hombre la ve desde lejos.
26 Katso, Jumala on suuri, ja emme tiedä sitä: hänen vuosilukunsa ovat arvaamattomat.
En verdad, Dios es grande, más grande que todo nuestro conocimiento; El número de sus años no pueden ser contados.
27 Sillä hän tekee veden pieniksi pisaroiksi, ja ajaa pilvensä kokoon sateeksi,
Porque toma las gotas del mar; los envía a través de su niebla como lluvia,
28 Että pilvet pisaroitsevat ja vuotavat vahvasti ihmisten päälle.
Que desciende del cielo y cae sobre los pueblos.
29 Koska hän aikoo hajoittaa pilvensä ja majansa jylinän.
¿Y quién sabe cómo se extienden las nubes o los truenos de su tienda?
30 Katso, niin hän levittää valkeutensa sen päälle, ja peittää meren syvyyden.
Mira, él está extendiendo su niebla, cubriendo con ella las cimas de las montañas.
31 Sillä näillä tuomitsee hän kansan; ja antaa ruokaa runsaasti.
Porque por éstos da comida a los pueblos, y pan en plena medida.
32 Hän kätkee valkeuden käsissänsä, ja käskee sen palata.
con las nubes encubre la luz, y le manda no brillar, interponiendo aquéllas.
33 Sen ilmoittaa hänen lähimmäisensä, joka on pitkäisen viha pilvissä.
El trueno deja en claro su pasión, y la tormenta da noticias de su ira.