Jobin 36
1 Elihu puhui vielä ja sanoi:
Entonces Eliú continuó:
2 Odota vielä vähä, minä osoitan sinulle sen; sillä minulla on vielä nyt jotakin Jumalan puolesta sanomista.
Espérame un poco y te diré más, porque aún queda algo por decir en defensa de ʼEloha.
3 Minä tuon minun ymmärrykseni kaukaa, ja osoitan, että minun Luojani on hurskas.
Desde lejos traeré mi saber y atribuiré justicia a mi Hacedor,
4 Sillä minun puheessani ei tosin ole petosta, minun ymmärrykseni on vilpitöin sinun edessäs.
porque en verdad mis palabras no son falsas. Contigo está Uno que es perfecto en conocimiento.
5 Katso, Jumala on voimallinen, ei kuitenkaan hän ketään hylkää: Hän on voimallinen sydämensä väestä.
Ciertamente ʼEL es poderoso, pero no desprecia a nadie. Es poderoso en la fuerza del entendimiento.
6 Jumalatointa ei hän varjele, vaan auttaa köyhää oikeuteen.
No otorga vida al perverso, pero hace justicia a los afligidos.
7 Ei hän käännä silmiänsä pois hurskaasta: hän on myös kuningasten kanssa istuimella: hän antaa heidän pysyä alinomati, että he korkiaksi tulevat.
No aparta sus ojos de los justos. Los hace sentar con reyes en el trono para siempre, y serán exaltados.
8 Ja ehkä vangit olisivat jalkapuussa, ja sidottuna surkeuden köysillä:
Si están presos con grilletes y atrapados con cuerdas de aflicción,
9 Niin hän ilmoittaa heille heidän työnsä ja rikoksensa, että he ovat tehneet väkivaltaa,
los reprende por su obra y por sus transgresiones, porque se exaltaron a sí mismos.
10 Ja avaa heidän korvansa kuritukseen, ja sanoo heille, että he kääntyisivät pois vääryydestä.
Les abre el oído a la corrección y los exhorta a devolverse de la iniquidad.
11 Jos he kuulevat ja palvelevat häntä, niin he hyvissä päivissä vanhenevat ja ilolla elävät.
Si escuchan y se someten, acaban sus días en prosperidad, y sus años en deleites.
12 Jos ei he kuule, niin he kaatuvat miekalla, ja hukkuvat ennenkuin he sen havaitsevat.
Pero si no escuchan, perecen a filo de espada o por su ignorancia.
13 Ulkokullatut kartuttavat vihan: ei he huuda, kuin he vankina ovat;
Los impíos de corazón atesoran ira, no claman cuando Él los ata y
14 Niin heidän sielunsa kuolee nuoruudessa, ja heidän elämänsä huorintekiäin seassa.
mueren en la juventud. Sus vidas terminan entre los sodomitas con rituales paganos.
15 Mutta vaivaista auttaa hän vaivaisuudessa, ja avaa köyhäin korvan murheessa.
Él libra a los afligidos en su aflicción. Abre sus oídos en la opresión.
16 Hän tempaa sinunkin ahdistuksen kidasta avaruuteen, jolla ei pohjaa ole; ja sinun pöydälläs on lepo, täytetty kaikella hyvällä.
También te sacará de las garras de la angustia a un lugar espacioso y abierto, para servirte una mesa llena de sustancia.
17 Ja sinä olet täydellisesti havaitseva jumalattoman tuomion; mutta tuomio ja oikeus vahvistaa sinun.
Pero si tú estás lleno del juicio que merece el perverso, el juicio y la justicia se apoderan de ti.
18 Katso, ettei viha ole vietellyt sinua voimassas, eli suuret lahjat ole kääntäneet sinua.
Por lo cual, teme, no sea que en su ira te quite de un golpe, del cual no te pueda librar ni un gran rescate.
19 Luuletkos hänen huolivan jalouttas, kultaa eli jonkun väkevyyttä ja varaa?
¿Será suficiente tu clamor para librarte de la angustia o todas las fuerzas de tu poder?
20 Ei sinun tarvitse ikävöidä yötä, karatakses ihmisten päälle siallansa.
No anheles la noche en la cual los pueblos desaparecerán de su lugar.
21 Kavahda sinuas, ja älä käännä sinuas vääryyteen, niikuin sinä surkeuden tähden ruvennut olet.
Cuídate de no volver a la iniquidad, porque escogiste ésta en vez de la aflicción.
22 Katso, Jumala on korkia voimassansa: kuka on senkaltainen opettaja kuin hän on?
Ciertamente ʼEL es exaltado en su poder: ¿Quién es un Maestro como Él?
23 Kuka tutkii hänen tiensä? ja kuka sanoo hänelle: sinä teet väärin?
¿Quién le señala el camino? ¿Quién le dirá jamás: Cometiste injusticia?
24 Muista, ettäs ylistät hänen töitänsä, niinkuin ihmiset veisaavat.
Acuérdate de engrandecer su obra, de la cual los hombres cantan.
25 Sillä kaikki ihmiset sen nähneet ovat: Ihmiset näkevät sen kaukaa.
Todos los hombres la contemplan. Los humanos la miran desde lejos.
26 Katso, Jumala on suuri, ja emme tiedä sitä: hänen vuosilukunsa ovat arvaamattomat.
Mira, ʼEL es exaltado, y nosotros no lo conocemos. El número de sus años es inescrutable.
27 Sillä hän tekee veden pieniksi pisaroiksi, ja ajaa pilvensä kokoon sateeksi,
Él atrae las gotas de agua, y a la lluvia convierte en vapor
28 Että pilvet pisaroitsevat ja vuotavat vahvasti ihmisten päälle.
que destilan las nubes, y vierten en abundancia sobre los hombres.
29 Koska hän aikoo hajoittaa pilvensä ja majansa jylinän.
¿Quién entenderá el despliegue de las nubes y el estruendo de la bóveda celeste?
30 Katso, niin hän levittää valkeutensa sen päälle, ja peittää meren syvyyden.
Ciertamente, despliega su rayo en ella y cubre las profundidades del mar.
31 Sillä näillä tuomitsee hän kansan; ja antaa ruokaa runsaasti.
Con tales cosas gobierna a los pueblos y da alimento en abundancia.
32 Hän kätkee valkeuden käsissänsä, ja käskee sen palata.
Cubre con sus manos el rayo y lo lanza certero hacia su blanco.
33 Sen ilmoittaa hänen lähimmäisensä, joka on pitkäisen viha pilvissä.
El trueno anuncia su presencia, el ganado también, con respecto a la tormenta que se levanta.
