Jobin 36
1 Elihu puhui vielä ja sanoi:
Elihú continuó hablando.
2 Odota vielä vähä, minä osoitan sinulle sen; sillä minulla on vielä nyt jotakin Jumalan puolesta sanomista.
“Ténganme un poco más de paciencia y déjenme explicarles. Todavía tengo algo que decir en nombre de Dios.
3 Minä tuon minun ymmärrykseni kaukaa, ja osoitan, että minun Luojani on hurskas.
Compartiré mis amplios conocimientos, y demostraré que mi Creador tiene razón.
4 Sillä minun puheessani ei tosin ole petosta, minun ymmärrykseni on vilpitöin sinun edessäs.
Les aseguro que lo que digo no son mentiras, pues soy un hombre cuyos conocimientos son de primer orden.
5 Katso, Jumala on voimallinen, ei kuitenkaan hän ketään hylkää: Hän on voimallinen sydämensä väestä.
Dios es poderoso, pero no desprecia a nadie; es poderoso en fuerza y comprensión.
6 Jumalatointa ei hän varjele, vaan auttaa köyhää oikeuteen.
No mantiene vivo al impío, sino que hace justicia al oprimido.
7 Ei hän käännä silmiänsä pois hurskaasta: hän on myös kuningasten kanssa istuimella: hän antaa heidän pysyä alinomati, että he korkiaksi tulevat.
Siempre presta atención a los que hacen el bien, y los coloca en tronos con los reyes, honrándolos eternamente.
8 Ja ehkä vangit olisivat jalkapuussa, ja sidottuna surkeuden köysillä:
Si están encadenados, atados con cuerdas de sufrimiento,
9 Niin hän ilmoittaa heille heidän työnsä ja rikoksensa, että he ovat tehneet väkivaltaa,
entonces les explica lo que han hecho: sus pecados arrogantes.
10 Ja avaa heidän korvansa kuritukseen, ja sanoo heille, että he kääntyisivät pois vääryydestä.
Les hace prestar atención y les ordena que dejen de pecar.
11 Jos he kuulevat ja palvelevat häntä, niin he hyvissä päivissä vanhenevat ja ilolla elävät.
“Si escuchan y hacen lo que Dios dice, vivirán su vida con felicidad.
12 Jos ei he kuule, niin he kaatuvat miekalla, ja hukkuvat ennenkuin he sen havaitsevat.
Pero si no escuchan, tendrán una muerte violenta, ignorantes de Dios.
13 Ulkokullatut kartuttavat vihan: ei he huuda, kuin he vankina ovat;
Los que rechazan a Dios se aferran a su amargura. Incluso cuando él los disciplina, no claman a él por ayuda.
14 Niin heidän sielunsa kuolee nuoruudessa, ja heidän elämänsä huorintekiäin seassa.
Mueren en su juventud; su vida termina entre los hombres que se prostituyen en el templo.
15 Mutta vaivaista auttaa hän vaivaisuudessa, ja avaa köyhäin korvan murheessa.
A través del sufrimiento, Dios salva a los que sufren; consigue su atención a través de sus problemas.
16 Hän tempaa sinunkin ahdistuksen kidasta avaruuteen, jolla ei pohjaa ole; ja sinun pöydälläs on lepo, täytetty kaikella hyvällä.
“Dios está tratando de rescatarte de las fauces de los problemas a un lugar de libertad y seguridad, llenando tu mesa con los mejores alimentos.
17 Ja sinä olet täydellisesti havaitseva jumalattoman tuomion; mutta tuomio ja oikeus vahvistaa sinun.
Pero tú te preocupas por la suerte de los malvados; el juicio y la justicia llenan tu mente.
18 Katso, ettei viha ole vietellyt sinua voimassas, eli suuret lahjat ole kääntäneet sinua.
Pero ten cuidado de que tu cólera no te seduzca en la burla; y no dejes que el tamaño del ‘soborno’ te conduzcan al pecado.
19 Luuletkos hänen huolivan jalouttas, kultaa eli jonkun väkevyyttä ja varaa?
¿Tu grito de auxilio te sostendrá cuando vengan los problemas?
20 Ei sinun tarvitse ikävöidä yötä, karatakses ihmisten päälle siallansa.
No anheles la noche en la que las personas son arrebatadas repentinamente.
21 Kavahda sinuas, ja älä käännä sinuas vääryyteen, niikuin sinä surkeuden tähden ruvennut olet.
¡Cuida que no te vuelvas al mal! Porque es por esto que estás siendo probado a través del sufrimiento.
22 Katso, Jumala on korkia voimassansa: kuka on senkaltainen opettaja kuin hän on?
“¡Mira qué poder tiene Dios! ¿Qué maestro es como él?
23 Kuka tutkii hänen tiensä? ja kuka sanoo hänelle: sinä teet väärin?
¿Quién le ha enseñado lo que debe hacer? ¿Quién puede decirle: ‘Has hecho mal’?
24 Muista, ettäs ylistät hänen töitänsä, niinkuin ihmiset veisaavat.
Al contrario, alábenle por lo que ha hecho, como dicen los cantos.
25 Sillä kaikki ihmiset sen nähneet ovat: Ihmiset näkevät sen kaukaa.
Todo el mundo ha visto la creación de Dios, aunque sólo desde la distancia.
26 Katso, Jumala on suuri, ja emme tiedä sitä: hänen vuosilukunsa ovat arvaamattomat.
“Mira qué grande es Dios, más de lo que podemos entender. Nadie puede contar sus años.
27 Sillä hän tekee veden pieniksi pisaroiksi, ja ajaa pilvensä kokoon sateeksi,
Él extrae el agua y la destila en rocío y lluvia.
28 Että pilvet pisaroitsevat ja vuotavat vahvasti ihmisten päälle.
Las nubes derraman lluvia, cayendo abundantemente sobre la humanidad.
29 Koska hän aikoo hajoittaa pilvensä ja majansa jylinän.
¿Alguien puede entender cómo se extienden las nubes, o cómo ruge el trueno desde donde vive?
30 Katso, niin hän levittää valkeutensa sen päälle, ja peittää meren syvyyden.
Mira cómo esparce los rayos a su alrededor, y cubre de oscuridad las profundidades del mar.
31 Sillä näillä tuomitsee hän kansan; ja antaa ruokaa runsaasti.
Con estas acciones gobierna a los pueblos, les proporciona abundante alimento.
32 Hän kätkee valkeuden käsissänsä, ja käskee sen palata.
Tiene el rayo en sus manos y ordena dónde debe caer.
33 Sen ilmoittaa hänen lähimmäisensä, joka on pitkäisen viha pilvissä.
El trueno anuncia su presencia: hasta el ganado sabe cuándo se avecina una tormenta”.
