< Jobin 36 >
1 Elihu puhui vielä ja sanoi:
Eliu reprit encore une fois et dit:
2 Odota vielä vähä, minä osoitan sinulle sen; sillä minulla on vielä nyt jotakin Jumalan puolesta sanomista.
Attends un peu, et je t’instruirai, car j’ai des paroles encore pour la cause de Dieu;
3 Minä tuon minun ymmärrykseni kaukaa, ja osoitan, että minun Luojani on hurskas.
je prendrai mes raisons de haut, et je montrerai la justice de mon Créateur.
4 Sillä minun puheessani ei tosin ole petosta, minun ymmärrykseni on vilpitöin sinun edessäs.
Sois-en sûr, mes discours sont exempts de mensonge; devant toi est un homme sincère en ses jugements.
5 Katso, Jumala on voimallinen, ei kuitenkaan hän ketään hylkää: Hän on voimallinen sydämensä väestä.
Voici que Dieu est puissant, mais il ne dédaigne personne; il est puissant par la force de son intelligence.
6 Jumalatointa ei hän varjele, vaan auttaa köyhää oikeuteen.
Il ne laisse pas vivre le méchant, et il fait justice aux malheureux.
7 Ei hän käännä silmiänsä pois hurskaasta: hän on myös kuningasten kanssa istuimella: hän antaa heidän pysyä alinomati, että he korkiaksi tulevat.
Il ne détourne pas ses yeux des justes; il les fait asseoir sur le trône avec les rois, il les établit pour toujours, et ils sont exaltés.
8 Ja ehkä vangit olisivat jalkapuussa, ja sidottuna surkeuden köysillä:
Viennent-ils à tomber dans les fers, sont-ils pris dans les liens du malheur,
9 Niin hän ilmoittaa heille heidän työnsä ja rikoksensa, että he ovat tehneet väkivaltaa,
il leur dénonce leurs œuvres, leurs fautes causées par l’orgueil.
10 Ja avaa heidän korvansa kuritukseen, ja sanoo heille, että he kääntyisivät pois vääryydestä.
Il ouvre leur oreille à la réprimande, il les exhorte à se détourner du mal.
11 Jos he kuulevat ja palvelevat häntä, niin he hyvissä päivissä vanhenevat ja ilolla elävät.
S’ils écoutent et se soumettent, ils achèvent leurs jours dans le bonheur, et leurs années dans les délices.
12 Jos ei he kuule, niin he kaatuvat miekalla, ja hukkuvat ennenkuin he sen havaitsevat.
Mais s’ils n’écoutent pas, ils périssent par le glaive, ils meurent dans leur aveuglement.
13 Ulkokullatut kartuttavat vihan: ei he huuda, kuin he vankina ovat;
Les cœurs impies se livrent à la colère, ils ne crient pas vers Dieu quand il les met dans les chaînes.
14 Niin heidän sielunsa kuolee nuoruudessa, ja heidän elämänsä huorintekiäin seassa.
Aussi meurent-ils dans leur jeunesse, et leur vie se flétrit comme celle des infâmes.
15 Mutta vaivaista auttaa hän vaivaisuudessa, ja avaa köyhäin korvan murheessa.
Mais Dieu sauve le malheureux dans sa misère, il l’instruit par la souffrance.
16 Hän tempaa sinunkin ahdistuksen kidasta avaruuteen, jolla ei pohjaa ole; ja sinun pöydälläs on lepo, täytetty kaikella hyvällä.
Toi aussi, il te retirera de la détresse, pour te mettre au large, en pleine liberté, et ta table sera dressée et chargée de mets succulents.
17 Ja sinä olet täydellisesti havaitseva jumalattoman tuomion; mutta tuomio ja oikeus vahvistaa sinun.
Mais si tu combles la mesure de l’impie, tu en porteras la sentence et la peine.
18 Katso, ettei viha ole vietellyt sinua voimassas, eli suuret lahjat ole kääntäneet sinua.
Crains que Dieu irrité ne t’inflige un châtiment, et que tes riches offrandes ne t’égarent.
19 Luuletkos hänen huolivan jalouttas, kultaa eli jonkun väkevyyttä ja varaa?
Tes cris te tireront-ils de la détresse, et même toutes les ressources de la force?
20 Ei sinun tarvitse ikävöidä yötä, karatakses ihmisten päälle siallansa.
Ne soupire pas après la nuit, durant laquelle les peuples sont anéantis sur place.
21 Kavahda sinuas, ja älä käännä sinuas vääryyteen, niikuin sinä surkeuden tähden ruvennut olet.
Prends garde de te tourner vers l’iniquité, car tu la préfères à l’affliction.
22 Katso, Jumala on korkia voimassansa: kuka on senkaltainen opettaja kuin hän on?
Vois: Dieu est sublime dans sa puissance! Quel maître est semblable à lui?
23 Kuka tutkii hänen tiensä? ja kuka sanoo hänelle: sinä teet väärin?
Qui lui trace la voie qu’il doit suivre? Qui peut lui dire: « Tu as mal fait? »
24 Muista, ettäs ylistät hänen töitänsä, niinkuin ihmiset veisaavat.
Songe plutôt à glorifier ses œuvres, que les hommes célèbrent dans leurs chants.
25 Sillä kaikki ihmiset sen nähneet ovat: Ihmiset näkevät sen kaukaa.
Tout homme les admire, le mortel les contemple de loin.
26 Katso, Jumala on suuri, ja emme tiedä sitä: hänen vuosilukunsa ovat arvaamattomat.
Dieu est grand au-dessus de toute science, le nombre de ses années est impénétrable.
27 Sillä hän tekee veden pieniksi pisaroiksi, ja ajaa pilvensä kokoon sateeksi,
Il attire les gouttes d’eau, qui se répandent en pluie sous leur poids.
28 Että pilvet pisaroitsevat ja vuotavat vahvasti ihmisten päälle.
Les nuées la laissent couler, et tomber sur la masse des hommes.
29 Koska hän aikoo hajoittaa pilvensä ja majansa jylinän.
Qui comprendra l’expansion des nuages, et le fracas de la tente du Très-Haut?
30 Katso, niin hän levittää valkeutensa sen päälle, ja peittää meren syvyyden.
Tantôt il étend autour de lui sa lumière, tantôt il se cache comme au fond de la mer.
31 Sillä näillä tuomitsee hän kansan; ja antaa ruokaa runsaasti.
C’est ainsi qu’il exerce sa justice sur les peuples, et qu’il donne la nourriture avec abondance.
32 Hän kätkee valkeuden käsissänsä, ja käskee sen palata.
Il prend la lumière dans ses mains, et lui marque le but à atteindre.
33 Sen ilmoittaa hänen lähimmäisensä, joka on pitkäisen viha pilvissä.
Son tonnerre l’annonce, l’effroi des troupeaux annonce son approche.